Viimeisin villitys Suomen työpaikoilla: meditointi

Tietoisuustaitoa, mindfulnessia treenataan nykyään monissa suuryrityksissä: Sonylla, AOL Time Warnerilla, Applella, Yahoossa!, Googlella, AstraZenecalla, Deutsche Bankissa, GM:llä, IBM:llä, Xeroxissa ja General Electricissä.

Pohjoismaissa tietoisuutta hämärtävistä tuotteista tunnettu Carlsberg ja vakuutusyhtiö If koekäyttävät sitä. Carlsbergilla pomot toivovat, että koulutus vähentäisi työntekijöiden tekemiä virheitä ja auttaisi heitä tulemaan paremmin toimeen keskenään, tanskalainen Børsen-lehti kertoi hiljattain.

Suomessa yritykset ottavat ensimmäisiä arkoja askeleita. Moni firma on kiinnostunut tutustumispäivistä tai -kursseista. Kolme yritystä aloittaa piakkoin Tanskassa kehitetyn version mindfulnessista johtajuuden kehittämiseen.

Turun yliopiston tietoisuuden tutkimusyksikkö on vienyt suomalaista tajunnantutkimusosaamista maailmalle mindufulness-tutkimuksessa. Suomessa on suunnitteilla uuttakin alan tutkimusta.

Pirkanmaalla suunnitteilla on hanke, jossa mindfulnessia testaisivat pk-yritykset. Siitä vastaa mindfulness-suuntauksen edustaja, kouluttaja Leena Pennanen.

– Suomalaisissa yrityksissä mindfulness ja meditaatio ovat vielä niin uutta, että yritykset eivät ole nostaneet esille tällaista koulutusmenetelmää. Olen kouluttanut Suomessa jo yli tuhatta ihmistä, joten tietoa tästä on jo yritystenkin sisällä, Pennanen kertoo.

Siinä missä suomalaisyritykset epäröivät, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä maineikkaat opinahjot Harvardia myöten ovat ottaneet mindfulnessia jopa kurssitarjottimille.

Mindfulness vs. 
multitasking-ajattelu

Alkujaan Yhdysvalloissa kehitetty menetelmä kroonisesti sairaiden hoitoon on levinnyt terveydenhuollosta kuluttajille, liike-elämään ja urheiluvalmennukseen. Suuntauksia on monia.

IF:llä, Carlsbergilla ja pian suomalaisyhtiöissä kouluttavan tanskalaisen Rasmus Hougaardin ohjelma, Potential Project, on kehitetty bisnes-elämää varten.

Potential Projectilla on kouluttajia useissa maissa.

– Organisaation kouluttaminen toimii niin, että työntekijät kokoontuvat kymmenen minuutin harjoituksiin joka päivä. He menevät rauhalliseen huoneeseen ja seuraavat nauhalta tulevia ohjeita. Niissä opastetaan erilaisia tietoisuusharjoituksia, kuten hengittämään oikein ja sulkemaan häiritsevät ajatukset pois, Hougaard kertoo Taloussanomille.

– Tarkoituksena on soveltaa harjoitteita kaikkeen mitä tekee työssä: Keskittyä siihen sähköpostiin jota kirjoittaa, estää ajatuksia harhailemasta ja olla välittämättä häiriöstä ympäristössä.

– Se mitä opetamme, on täysin vastakkaista multitaskingille (usean asian samanaikaiselle tekemiselle), joka on niin suosittua tänä päivänä. Multitasking on erittäin huono tapa työskennellä. Se lisää stressiä, vie aikaa ja on tehotonta.

Multitasking-ongelmaa on käsitellyt esimerkiksi konsulttiyhtiö McKinsey. Mindfulness on Hougaardin mukaan uusi tapa työskennellä. Pysähtyä, rauhoittua ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Muuttuuko ihminen,
ja mihin suuntaan?

Ennen koulutuskeskuksensa perustamista Hougaard tutki aikuisten oppimista tanskalaisyliopistoissa.

Voiko ihminen muuttua kymmenen minuutin pikatreenillä? Hougaard vakuuttaa, että voi.

Hougaardin mukaan Potential Project -hankkeiden tuloksellisuutta mitataan tarkasti. Carlsbegilla koehanketta tutkii Singaporen liikkeenjohdon yliopisto. Tutkimusmaailmassa meditaation eri vaikutuksista on runsaastikin näyttöä.

– Olin itsekin alussa erittäin epäilevä. Olen harjoittanut mindfulnessia kaksikymmentä vuotta. Itse opin vaikeimman kautta: istua täytyi 45 minuuttia kerrallaan. Kuusi vuotta sitten aloin kehittää mindfulnessia yrityksille tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Kävi selväksi, että kymmenen minuuttia oli maksimi.

– Oli yllätys nähdä, että näin lyhyt aikakin todella vaikuttaa. Ja kun harjoitukset tehdään ryhmässä, tuloksia syntyy nopeammin.

– Harjoitteiden avulla aivoissa muodostuu uusia neuroniyhteyksiä, jotka lisäävät keskittymiskykyä ja läsnäoloa. Mindfulness vahvistaa keskittymislihastamme (attension muscles).   

If:llä pilottihankkeen ja vastapäättyneen jatkohankkeen tulokset ovat Houtgaardin mukaan erinomaisia. Lähes 90 prosenttia katsoi keskittymiskykynsä parantuneen selvästi ja ryhmätaitojen lähes yhtä moni. Noin 60 prosenttia katsoi stressinsietokykynsä parantuneen.

Hörhöily on helppoa
hyvinvointibisneksessä

Hougaardin lisäksi mindfulnessista on Suomessa luennoinut yhdysvaltalainen meditaatioguru Alan Wallace, joka saapuu jälleen Suomeen kesäkuun alussa. Juuret ovat samat, tuhansia vuosia vanhassa mietiskely- ja joogatraditiossa, mutta Hougaardin menetelmä on "räätälöity" puhtaasti yrityksille.

– Tietoista läsnäoloa meilatessa, kokouksessa, kommunikoinnissa. Hyvin yksityiskohtaisia taitoja, joita tarvitaan juuri bisneselämässä. Teemme töitä ihmisten kanssa, joilla on paljon paineita, ja jotka voivat tehdä 50–70-tuntisia viikkoja, ovat kiireisiä ja stressaantuneita.

Asiantuntijat varoittavat silti liiasta sinisilmäisyydestä. Tanskalaisprofessori Peter Elsassin mukaan hyvinvointibisneksen buumin myötä mindfulness on levinnyt jo "epidemiaksi", jota "käytetään mihin tahansa".

Børsen-lehden haastatteleman Elsassin mielestä mindfulness saattaa jopa vahvistaa ajatusta siitä, että ihminen tarvitsee muutosta, mikä vain "potilaistaa" ihmistä.

Mindfulness-kouluttaja Leena Pennasen mukaan alalla toimii kouluttajia, joiden "oma mindfulness-osaaminen on hyvin kapeaa". Pennanen on Suomessa tunnetuin alan kouluttaja. Hänen 11 päivän peruskurssinsa maksaa reilut 2 000 euroa hengeltä, tutustumiskurssin saa halvemmalla. 

– Nopean tekniikan hengessä on helppo sanoa, että hei, ostetaanpa vähän mindfulnessia. Tällaiset pikaratkaisut ovat mindfulnessin vastakohta.

– Mindfulness on levinnyt terveydenhuollosta. Toisaalta yritykset eivät halua ostaa työterveydenhuollosta muistuttavaa stressinhallintaa. Silloin ne myöntäisivät ongelmien olemassaolon. Sen avaaminen, että mindfulnessissa on kyse laajemmasta, koko elämää vahvistavasta menetelmästä, on haaste.

Hougaard näkee menetelmän tehon työssään.

– Yleisemmin ihmiset sanovat, että heidän olonsa on rennompi, he tuntevat olonsa keskittyneemmäksi ja tehokkaammaksi ja että he ovat enemmän läsnä. Heillä on mukavampaa töissä ja kotona. Ei se ole mikään häpeä, että ihminen viihtyy työssään.

Børsen-lehdessä kolmilapsisen perheen isä visioi, että mindfulness olisi jonain päivänä yrityksissä yhtä arkipäiväistä kuin hedelmät ja kuntosalikortit. Kouluissa se voisi olla jopa pakollista.