Miksi vouhkaamme e-koodeista?

Kuuma lisäainekeskustelu sai hiljattain lisäpuhtia, kun Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden professori Marina Heinonen sanoi uutistoimisto STT:n haastattelussa, että noin kaksi kolmasosaa kuluttajien kammoksumista lisäaineista esiintyy luonnossa tai ihmisen elimistössä.

Elintarvike- ja terveysasiantuntijat ovat vuosia yrittäneet rauhoitella lisäainepelkoa, mutta kuluttajat eivät kuuntele. Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän Suomi syö -tutkimuksen mukaan 43 prosenttia vastaajista tarkistaa e-koodit ostosta harkittaessa.

– Lisäainekeskustelu on klassinen kouluesimerkki keskustelusta, jossa asiantuntijoiden ja maallikoiden ajatukset ovat hyvin toisistaan poikkeavat, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

Asiantuntijat valistavat, mutta epäluulo lisäaineita kohtaan vain kasvaa. Vuonna 2009 alle kolmannes Suomi syö -tutkimuksen vastaajista sanoi, että lisäaineiden vähäinen määrä vaikuttaa erittäin tai melko paljon päivittäisiin ostopäätöksiin. Viime vuonna vastaava luku oli noussut jo 48 prosenttiin.

– Asiantuntijoilla on syntynyt halu tuoda julki, ettei lisäaineissa ole kysymys erityisen dramaattisesta asiasta. Heidän lausunnoissaan tunnutaan korostavan sitä, että lisäaineet ovat luonnosta tuttuja, Mäkelä sanoo.

Ruokaprofessorin mielestä on kiinnostavaa, että suomalaiset reagoivat teknologian hyödyntämiseen elintarviketeollisuudessa kielteisemmin kuin lääketieteessä.

Mäkelän mukaan ruoka ja syöminen ovat vahvasti tapetilla, koska elämme "niin järjettömän monimutkaisessa maailmassa".

– Ihmisillä on harvoja alueita, joissa heillä on mahdollisuus enää vaikuttaa. Mutta ajatus, että ihmiset pistävät ruokaa omin käsin omaan suuhunsa, on yksi elämänalue, jossa ihmiset kokevat vielä mahdollisuuden tehdä valintoja.

Kuluttajat hakevat
vertaistietoa verkosta

Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi sanoo, että ajan megatrendejä on ruoan aitous ja luonnollisuus, joita kuluttajat eivät pysty yhdistämään lisäaineisiin.

Hänen mukaansa asiantuntijoiden selitykset 20 lisäaineen tuotteista eivät ole olleet kuluttajien silmissä uskottavia.

– Turvallisuuspuoli on ollut hyvin esillä, mutta lisäaineiden taloudellisen hyödyn esiintuominen on jäänyt vähälle. Niitä käytetään senkin takia, että tuotteille saadaan pitkät säilyvyysajat ja muita hyötyjä, jotka eivät ole kuluttajille selviä.

– Turvallisuusasiat kuluttajat tuntuvat ymmärtävän, mutta kosmeettisten lisäaineiden käyttö on perusteltu huonosti, hän sanoo.

Aikaisemmin ihmiset hyväksyivät mukisematta lisäaineet ruoassa. Nyt ihmiset kaipaavat asiantuntijoilta selityksiä, miksi lisäaineita tarvitaan. Professori Mäkelä arvioi, että yksi syy lisäainehuolen yleistymiseen on sosiaalinen media.

– Verkosta on mahdollista hakea toisten maallikoiden kokemukseen perustuvaa vertaistietoa. Esimerkiksi suomenkielisiä ruokablogeja on todella paljon, Mäkelä sanoo.

Verkosta löytyy myös erilaisia e-koodien vertailuun sekä arviointiin tehtyjä palvelusivustoja.