Kirjaudu ▼
 

Miksi vouhkaamme e-koodeista?

Antti Hämäläinen/Kuvankäsittely Taloussanomat
Miksi vouhkaamme e-koodeista?
Melkein joka toinen suomalainen tiirailee ruokapaketista e-koodit, vaikka tutkijan mukaan samoja lisäaineita löytyy puolukasta tai porkkanasta. Miksi?
Harri Pietarinen
23.2.2012 06:01
347

Kuuma lisäainekeskustelu sai hiljattain lisäpuhtia, kun Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden professori Marina Heinonen sanoi uutistoimisto STT:n haastattelussa, että noin kaksi kolmasosaa kuluttajien kammoksumista lisäaineista esiintyy luonnossa tai ihmisen elimistössä.

Elintarvike- ja terveysasiantuntijat ovat vuosia yrittäneet rauhoitella lisäainepelkoa, mutta kuluttajat eivät kuuntele. Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän Suomi syö -tutkimuksen mukaan 43 prosenttia vastaajista tarkistaa e-koodit ostosta harkittaessa.

– Lisäainekeskustelu on klassinen kouluesimerkki keskustelusta, jossa asiantuntijoiden ja maallikoiden ajatukset ovat hyvin toisistaan poikkeavat, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

Asiantuntijat valistavat, mutta epäluulo lisäaineita kohtaan vain kasvaa. Vuonna 2009 alle kolmannes Suomi syö -tutkimuksen vastaajista sanoi, että lisäaineiden vähäinen määrä vaikuttaa erittäin tai melko paljon päivittäisiin ostopäätöksiin. Viime vuonna vastaava luku oli noussut jo 48 prosenttiin.

– Asiantuntijoilla on syntynyt halu tuoda julki, ettei lisäaineissa ole kysymys erityisen dramaattisesta asiasta. Heidän lausunnoissaan tunnutaan korostavan sitä, että lisäaineet ovat luonnosta tuttuja, Mäkelä sanoo.

Ruokaprofessorin mielestä on kiinnostavaa, että suomalaiset reagoivat teknologian hyödyntämiseen elintarviketeollisuudessa kielteisemmin kuin lääketieteessä.

Mäkelän mukaan ruoka ja syöminen ovat vahvasti tapetilla, koska elämme "niin järjettömän monimutkaisessa maailmassa".

– Ihmisillä on harvoja alueita, joissa heillä on mahdollisuus enää vaikuttaa. Mutta ajatus, että ihmiset pistävät ruokaa omin käsin omaan suuhunsa, on yksi elämänalue, jossa ihmiset kokevat vielä mahdollisuuden tehdä valintoja.

Kuluttajat hakevat
vertaistietoa verkosta

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi sanoo, että ajan megatrendejä on ruoan aitous ja luonnollisuus, joita kuluttajat eivät pysty yhdistämään lisäaineisiin.

Hänen mukaansa asiantuntijoiden selitykset 20 lisäaineen tuotteista eivät ole olleet kuluttajien silmissä uskottavia.

– Turvallisuuspuoli on ollut hyvin esillä, mutta lisäaineiden taloudellisen hyödyn esiintuominen on jäänyt vähälle. Niitä käytetään senkin takia, että tuotteille saadaan pitkät säilyvyysajat ja muita hyötyjä, jotka eivät ole kuluttajille selviä.

– Turvallisuusasiat kuluttajat tuntuvat ymmärtävän, mutta kosmeettisten lisäaineiden käyttö on perusteltu huonosti, hän sanoo.

Aikaisemmin ihmiset hyväksyivät mukisematta lisäaineet ruoassa. Nyt ihmiset kaipaavat asiantuntijoilta selityksiä, miksi lisäaineita tarvitaan. Professori Mäkelä arvioi, että yksi syy lisäainehuolen yleistymiseen on sosiaalinen media.

– Verkosta on mahdollista hakea toisten maallikoiden kokemukseen perustuvaa vertaistietoa. Esimerkiksi suomenkielisiä ruokablogeja on todella paljon, Mäkelä sanoo.

Verkosta löytyy myös erilaisia e-koodien vertailuun sekä arviointiin tehtyjä palvelusivustoja.

Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (347)


Anonyymi
Entä se yksi kolmasosa?
Haitallista suurina 23.2.2012 10:03

Anonyymi
juu...sinappiinkin on mätetty jotain väriaineita...
Miksi?
eikö sinappi vois olla sinapin väristä?
aromivahventeet pitäs lailla kieltää!!!
vai mitä luulette onko snelmannin leikkeleet oikeasti saunapalvattuja?
entä rosvopaistileikkeleet...onko oikeasti montussa kypsennetty?
täyttä huijausta kaikki.
qwertyu 23.2.2012 10:07

Anonyymi
Muutamalla E-koodilla paskakin saadaan puolukkahilloksi.
tehdas 23.2.2012 10:08

Anonyymi
Tämä lisäainekohu on johtanut ainakin siihen, että melkein kaikkiin tuotteisiin on ilmestynyt yksi aineosa lisää, nimittäin aromi.

Se että EU:n virkamiehet ovat luoneet tämän E-koodi virityksensä ei takaa sitä, että kaikkien aineiden koostumus ilmoitetaan tuotteissa. Nimittäin aineen aromi, tai useimmiten aromit, taakse voidaan kätkeä useita lisäaineita. Itse olen ottanut sen periaatteen, että kysyn ruuan valmistajalta mitä aromit ovat. Kehottaisin kaikkia muitakin tekemään samoin, jotta tämän kepulikonstin käyttö saadaan loppumaan.
aromi/aromit kätkee 23.2.2012 10:09

Anonyymi
Taas uutinen, jossa ei viitsitä selvittää asiaa vaan tuodaan esiin vain yksi puoli asiasta. Osa lisäaineista onkin luonnosta löytyviä, mutta kaikki.
Lisäaineita on luontaisia(=luonnon tuotteista eristettyjä), luontaisen kaltaisia(=kemiallisesti valmistettuja mutta nimensä mukaisesti luontaisen kaltaisia) ja keinotekoisesti valmistettuja(=joita ei luonnossa sellaisenaan esiinny).
Oli lisäaine sitten luontainen tai keinotekoinen, ei se itsessään kerro mitään siitä kuinka turvallinen tai haitaton se on jokapäiväisessä käytössä.
tarkennetaan 23.2.2012 10:15

Anonyymi
Jepjep, siitä yhdestä kolmasosasta minä huolissani olenkin. Ei se E250 (natriumnitriitti) kovin terveellistä ole. Kiva olisi tämänkin konitohtorin taustat tietää, eiköhän sieltä elintarviketeollisuus jostain rahoituskytköksestä löytyne.
Haloo 23.2.2012 10:19

Anonyymi
Vouhkamme E-koodeista koska se on hyvä (vaikkain karkea) tapa tarkkailla tuotteen laatua. Hyvässä ruuassa ei tietenkään ole E-koodeja. Jos makkarassa on 30% lihaa ja loput vehnäjauhoa tai jotain niin tottakai siinä on E-koodejakin. Jugurtissa on pektiiniä ja sitrunahappoa, vaikka siinä pitäisi olla maitoa ja lactobacillus bakteereja. E-koodit mahdolistavat halvan ja laadullsesti huonon ruuan.
Tarkkailija 23.2.2012 10:20

Anonyymi
Pohditaanpa hetki atsovärejä... Ne kiellettiin Suomessa 80-luvulla, koska tutkimuksissa ne aiheuttivat syöpää. EU:n myötä näistä tuli kuitenkin taas sallittuja E-lisäaineita. Että ponapetiit vaan...
Sen leipää syöt kene 23.2.2012 10:22

Anonyymi
Vaika aine löytyy luonnosta niin tuskin se on tae terveellisyydestä. Mikä aine nyt ei luonnostakin löytyisi? Ja löytyy luonnosta vaikka opiumia. Terveellistä?
Tarkkailija 23.2.2012 10:23

Anonyymi
Harvaa elintarviketta saataisiin edes kauppaan asti syömäkelpoisena, ellei siinä olisi tuotetta suojaavia aineita, omia tai lisättyjä. On hurskastelua mollata näitä usein aivan luontaisia aineita. Kyllä suurin huomio tulee kiinnittää lisäaineettomiin tuotteisiin. Jo kauppamatkalla voi niissä alkaa ongelmallinen pilaantuminen. Suomi on vouhkaajien maan. Tosin vain yksi asia kerrallaan. Onneksi.
Turvallisuus on pääa 23.2.2012 10:30
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Teetkö ostoksia ulkomaalaisista verkkokaupoista?