Helsinki maksaa freteille 10 euron tuntipalkkaa

Kunnan hommissakin tarvitaan nyt terävähampaisia työntekijöitä.

Helsingin kaupungin rakentamispalvelu on kokeillut kesyhillereitä eli frettejä citykaninmetsästyksessä viime talvesta asti. Nyt kaupunki on päättänyt työllistää frettejä ensi vuonnakin.

Fretti päästetään irti kanien kaivamien tunnelien luona, ja peto ajaa puput koloistaan ulostuloaukkojen luokse viritettyihin verkkoihin.

Hilleripyyntiä tarvitaan vilkkailla paikoilla keskustan puistoissa, missä kanien ampuminen tai loukuttaminen ei ole mahdollista.

– Ostamme palvelun metsästyshillerin omistajalta normaaleilla puisto- ja puutarhatyön mukaisilla tuntikorvauksilla, kertoo kanitorjunnasta vastaava kaupungin projektipäällikkö Antti Rautiainen.

Fretit ahertavat pyyntityössä yleensä pareittain, joten yhden näätäeläimen tuntipalkaksi tulee kymmenkunta euroa. Työpäivä kestää vanhaan hyvään virkamiestapaan 7–8 tuntia, ja saalis voi olla parikymmentä kania.

Kaupunki saa aavistuksen verran kulujaan takaisin myymällä kiinnisaadut kanit ruuaksi Korkeasaareen muutaman euron kappalehinnalla.

Fretti-TES soveltaa
ruotsalaisia ehtoja 

Muutkin kasvavan kanikannan kanssa painiskelevat etelän kaupungit ovat pohtineet frettien värväämistä pupujahtiin, joten nyt kesyhillerit alkavat tarvita omaa kunnallista työehtosopimusta.

Ruotsissa frettejä on käytetty kunnalliseen haittaeläinpyyntiin jo pitempään, ja siellä pikkupetojen työsuhdesäännöt on kirjattu jopa asetuksiin.

– Olemme omissa palvelusopimuksissamme soveltaneet näitä meikäläisiin oloihin. Hillerit työskentelevät meillä aina omistajansa ohjauksessa, Antti Rautiainen kertoo.

Omistaja vastaa eläimen varusteista. Pyyntikeikalla pitää olla mukana kaupungin työntekijöitä.

Jahti-innostuksissaan fretti väsyttäisi helposti itsensä henkihieveriin, joten työ- ja lepoajoista on pakko olla tarkkana. Helsingin kaupungin ohjeissa korostetaan, että fretin käytön pitää täyttää eläinsuojelulain määräykset.

Freteillä ei ole varsinaista edunvalvontaa, mutta harrastajien kattojärjestö Suomen Frettiliitto on ottamassa asian hoitaakseen.

– Jäsenkunnassamme ajatusta frettien "töihinpääsystä" on pidetty aika hyvänä. Laji saa tästä julkisuutta, ja tieto frettien hyödyllisyydestä leviää, kertoo liiton puheenjohtaja Riina Saksa.

Työturvallisuudessa vielä
pikkupuutteita 

Frettiliitto aikookin vuodenvaihteen jälkeen laatia yleisohjeet kaninpyyntiin käytettävien frettien palkkaus-, työväline- ja työterveysehdoista.

– Pohdittavaksi tulee eläinten vakuutusturva, ja pitäisikö työnantajan huolehtia muun muassa jäljityslaitteiden hankkimisista, Riina Saksa kertoo.

Kaulapantaan laitettavilla mikrolähettimillä omistaja pystyy paikallistamaan lemmikkinsä sijainnin maan alla, ja siten tarvittaessa pelastamaan tunneliin juuttuneen näätäeläimen.

– Tämä on fretille varsin iso työturvallisuusasia, Saksa sanoo.

Helsingin kaupunki ei ole hankkinut freteille paikannuspantoja. Niitä on kokeiltu, mutta pääkaupungin kaniluolastot ovat niin matalia ja pienialaisia ettei pannoille ole ollut tarvetta.

– Näiden hyöty on rakennetussa ympäristössä kyseenalainen. Jos fretti jäisi keskustassa loukkoon maan alle, yleensä siellä päällä on asfalttia eikä eläintä saa kaivamalla esiin, Antti Rautiainen sanoo.

Yksikään fretti ei ole työkeikalla vielä jäänyt jumiin koloihin.

Frettiliitto on aloittanut eräänlaisen ammatillisen järjestäytymisen, suomalaisten frettien rekisteröinnin. Omistajat ovat ilmoittaneet rekisteriin jo 140 kesyhilleriä, ja näiden toistasataa jälkeläistä tai sukulaista odottaa kirjaamisvuoroaan.

Työsarkaa kunnannäädille riittää. Pelkästään pääkaupunkiseudulla voi eri arvioiden mukaan asua jopa kymmenisen tuhatta villiintynyttä kania.

Luontoon päässeistä ja siellä lisääntyneistä kesykaneista on havaintoja monessa eteläisen Suomen kaupungeissa.