Fortum ei lupaa maakaapelointiin lisärahaa

Viimeistä vaalivääntöään käyvät presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto (vihr.) ja Sauli Niinistö (kok.) ottivat kantaa Fortumin osinkoihin Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Haaviston mielestä Fortumin olisi pitänyt laittaa 900 miljoonan euron osinko maakaapelointiin, ja myös Niinistön mielestä ”ainakin suurimmaksi osaksi”.

Myös Aamulehti laski, että Fortumin viime vuoden voitoilla rakentaisi noin 40 000 kilometriä maakaapelilinjaa ja yksin osinkotuloilla noin 16 000 kilometriä.

Sähköverkoston kokonaispituus on noin 80 000 kilometriä. Lehden mukaan keskeisimmät maaverkon osat valmistuisivat reilussa vuodessa. Yhtiö on arvioinut, että maakaapelin rakentaminen maksaa noin 50 000–60 000 euroa kilometriä kohden.

Johtaja Ari Koponen Fortum Sähkönsiirrosta pitää maakaapeloinnin nykyistä, noin tuhannen kilometrin vuosivauhtia perusteltuna tasona. Suurten myrskyjen osalta yhtiö aikoo kuitenkin tehdä uudistuksia.

– Miten se tapahtuu, on avoin kysymys. En osaa ottaa kantaa investointitason riittävyyteen. Sitä täytyy selvittää, mikä on oikea tapa ja määrä, Koponen sanoo.

"Liikaa puhetta
maakaapeloinnista" 

Hänen mielestään keskittyminen yksinomaan maakaapelointiin on ohjannut keskustelua jossain määrin harhaan.

– Sähköverkon uudistamiseen investoidaan sata miljoonaa euroa vuosittain, eli merkittävä summa. Kyseessä on hurjan laaja järjestelmä, joka rakennettiin 1960–1970-luvuilla toisenlaisen yhteiskunnan toisenlaisia tarpeita varten. Pelkällä maakaapeloinnilla sitä ei edes nykyaikaisteta, Koponen sanoo.

Fortum kävi tammikuun lopulla muiden sähköyhtiöiden kanssa keskusteluita, joissa käsiteltiin Tapani-myrskytuhojen korjaamista ja äärisääilmiöihin varautumisen parantamista.

Myös ministeriön listauksessa on mainittu ”maakaapeloinnin kiihdyttäminen” – tarkempaa tasoa määrittämättä.

Sähkökatkoksista maksettavia vakiokorvauksia kolminkertaistetaan maksimissaan 2 000 euroon.

Koposen mukaan Fortumin tavoitteena on puolittaa sähkökatkojen määrä ja nostaa säävarman jakelun piiriin kaksinkertainen asiakasmäärä vuoteen 2020 mennessä. Fortum pitää erityisesti taajamien syöttöjohtojen korvaamista maakaapelilla hyvänä parannuskeinoina.

– Ymmärrän, että se, minkä asiakas kokee, on ovatko sähköt päällä vai ei. Olemme hyvin riippuvaisia sähköstä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Fortumin toimitusvarmuus on 99,84 prosenttia. Tuo 0,16 prosenttia on se, mikä herättää kiukun. Siihen osuuteen on laskettu Tapani-myrsky.

Kevyemmät
keinot ensin

Koponen pitää ministeriön vaatimuksia ”kaksijakoisena juttuna”. Hän ei halua kommentoida presidenttiehdokkaiden kantoja siitä, että osinkotuloja olisi voitu laittaa kaapelointiin.

– Ymmärrän asiakaskompensaation noston. Asiakkaiden harmin korvaaminen on ministeriön vastuuasiana.

– Lainsäätäjä on toisaalta eriyttänyt sähkönsiirtotoiminnan, ja viranomainen säätelee tuottoa. Logo on Fortumin, mutta rakenne missä toimitaan, on laissa pitkälti määrätty.

– Jos ilmajohtoratkaisu ei ole se mitä halutaan, soisi myös energiamarkkinaviraston tekevän tämän linjauksen ohjausmalliinsa. Nykyisellään se lähtee oletuksesta, että verkko on käytössä elämänsä loppuun asti ja että sähköyhtiön vastuulla ovat kaikki sähkölinjojen vaihtamisen ja hävittämisen kustannukset.

Koposen mukaan linjasiirrot teiden varsille ovat uudistuksista parhaimpia.

– Puhuisin mieluumminkin siitä, miten asiakkaille turvataan mahdollisimman hyvä sähköntuotanto. Nostatetaan mieluummin asiakasmäärää säältä turvatussa verkossa. Eli muun muassa parantamalla verkostoautomaatiota ja siirtämällä linjat ilman raskasta lupaprosessia teiden varsille.

Koposen mukaan Fortum on panostanut verkkoautomaatioonsa.

– Tätä ollaan edistetty hyvinkin voimakkaasti. Yleensä kun sähkölinja vioittuu, koko alueellinen järjestelmä romahtaa. Tällaisilla erottimilla voidaan rajata katkos ja pudottaa vikojen piirissä olevien asiakkaiden määrää.