TVO: OL3:sta tulee laadukas, vain myöhästys harmittaa

Teollisuuden Voiman neljäs ydinvoimala ja Fennovoiman voimala tuskin ovat Suomeen rakennettavat viimeiset ydinvoimalat. Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua ennakoi, että tulevina vuosikymmeniä uusia voimalaitoksia rakennetaan vanhojen korvaamiseksi ja päästörajoituksiin pääsemiseksi.

Hallitus linjasi ydinvoimalupien periaatepäätöksiä tehdessään, että Suomen sähkön kulutus kasvaa vuoteen 2020 saakka keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Kulutuksen kasvu hieman hidastuisi, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on kasvanut keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa. Arvioihin perustuen hallitus päätti puoltaa kahden uuden ydinvoimalan rakentamista. Lisäksi päätökseen kuuluu suuri uusiutuvan energian paketti.

Ydinvoimalaluvista toinen on menossa Teollisuuden Voimalle, joka jo nyt tuottaa kahdella ydinvoimalallaan sähköä omistajilleen omakustannusperiaatteella Olkiluodossa. Rakenteilla on pahasti myöhässä oleva kolmas voimala. TVO:n pääomistaja on Pohjolan Voima, joka puolestaan on pääosin suomalaisten teollisuusyritysten kuten UPM:n, Stora Enson ja Kemiran omistama yhtiö.

Hallituksen hiipuvista kulutuksen kasvuarvioista huolimatta TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua ennakoi, että uusia ydinvoimaloita tullaan rakentamaan Suomeen lupapäätösten jälkeenkin. Varsinaisen päätöksen uusista ydinvoimaloista tekee eduskunta.

– Nämä laitoksethan valmistuvat 2020 ja niitä käytetään 60–70 vuotta. Varmasti sähköä tarvitaan. Monta vanhaa laitosta menee sinä aikana pois käytöstä ja sähkön kulutus kasvaa edelleen, Tanhua sanoo.

Ydinvoimaloiden määrää tai rakentamisajankohtaa Tanhua ei halua arvioida. Nyt lupapäätöksissä rannalle jäänyt sähköyhtiö Fortumkin tullee saamaan oman, uuden voimalansa. Fortum omistaa jo nyt kaksi voimalaa Loviisassa ja on osaomistaja TVO:ssa.

"Laitoksesta
tulee laadukas"

Uudet voimalahankkeet saavat arvokasta oppia TVO:n rakenteilla olevasta kolmannesta ydinvoimalasta. OL3-hanke on ollut ongelmien sävyttämä ja sen valmistuminen viivästyy huomattavasti. Laitostoimittaja Areva on arvioinut, että OL3 valmistuu kesällä 2012 eli kolme vuotta myöhässä. TVO ilmoitti jo viime syksynä, että se ei aikatauluun usko.

– Työtä on vielä paljon jäljellä. Rakennustyöt alkavat olla valmiina, mutta sen jälkeen tulevat asennustyöt, automaatio ja lopussa käyttöönotto, Tanhua kertoo.

Tanhua ei halua ennakoida, milloin laitos todella on valmis. Hänen mukaansa syy töiden viivästymiseen aiheutui jo projektin alkuvaiheessa.

– Kun suunnittelu alkuvaiheessa ei ollut valmista, on se johtanut siihen, että nyt suunnitelmat ovat tarkentuneet. Samoin työnmäärä on tarkentunut.

OL3 on ollut Arevalle pilottihanke, mikä voi Tanhuan mukaan olla yksi syy viivästymiseen. Vuosien myöhästyminen on kuitenkin liikaa. Yhtiöt taistelevat nyt välimiesoikeudessa viivästyksen kustannuksista.

Tanhua kuitenkin painottaa, että viivästyminen on ainoa OL3-projektissa harmittava asia.

– Jos aikataulu on myöhässä, se ei tarkoita mitään muuta. Tällä tarkoitan sitä, että laitoksesta tulee laadukas ja sitä käytetään 60 vuotta.

Esimerkiksi Greenpeace on nostanut esille OL3-projektissa esiintyneitä rakennusvirheitä ja puutteita.

Tanhuan mukaan uudessa OL4-hankkeessa TVO tulee huolehtimaan, että ennen uuden laitostoimittajan valintaa laitoksen suunnitelmat ovat mahdollisimman pitkällä. Tämän takia uuden projektin rakennustyöt tuskin alkavat alle kahdessa vuodessa lupapäätöksestä.

–Jossain kahden ja viiden vuoden välissä se on.

TVO:lla on viisi vuotta aikaa hakea rakennuslupaa uudelle voimalaitokselleen siitä, kun eduskunta on antanut lupapäätöksensä.

"Uusikin voimala voidaan
tilata kiinteään hintaan"

Rakenteilla olevan kolmannen voimalan OL3:n vastoinkäymisistä huolimatta Tanhua uskoo, että uusikin ydinvoimala voidaan tilata kiinteään hintaan. Lisäksi Tanhua sanoo, että rakennusprojektin pääurakoitsija voi olla suomalainen.

Toukokuun alussa hallitus näytti vihreää valoa TVO:lle, kun se puolsi yhtiön periaatepäätöshakemusta Olkiluodon neljännen ydinvoimalan rakentamiseksi. Vaikka TVO:n Tanhua on tyytyväinen hallituksen periaatepäätökseen, kakkukahvit ovat jääneet vielä juomatta. Varsinaisen lupapäätöksen tekee eduskunta heinäkuun alussa.

– Prosessi on kovasti kesken. Asia etenee nyt eduskunnassa ja toivomme, että sieltä tulee hyvä, viisas päätös, Tanhua sanoo.

Tanhua on syystäkin varsin varovainen uutta ydinvoimalaa koskevissa lausunnoissaan. Rakenteilla oleva kolmas ydinvoimala OL3 on jatkuvilla myöhästymis- ja työmaaongelmauutisilla antanut ydinvoiman vastustajille sylikaupalla lyömäaseita.

Myös OL3-hankkeen arvioidut huikeat kustannusylitykset eivät ole mairittelevat uudelle voimalalle. Vaikka TVO on tehnyt OL3:sta kiinteähintaisen avaimet käteen -sopimuksen, aiheuttaa hankkeen runsas viivästyminen sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia yhtiölle ja sen omistajille eli suomalaiselle teollisuudelle. Toki voimalaitoksen toimittaja, ranskalaisen Arevan sekä saksalaisen Siemensin muodostama konsortio kantaa suurimman kustannustaakan.

OL3:n sopimushinnaksi on arvioitu yli kolme miljardia euroa. Tämän lisäksi sopijaosapuolet riitelevät sopimuksesta välimiesoikeudessa, jossa Areva vaatii TVO:lta miljardia euroa ja TVO Arevalta 1,4 miljardia euroa.

TVO arvioi voimalahakemuksessaan, että uusi ydinvoimala tulee maksamaan 3-4 miljardia euroa. Hintahaarukan alalaitaan hanke tuskin päätyy, sillä kuten OL3-hanke ja muut maailmalla meneillään olevat hankkeet osoittavat, ydinvoimahankkeiden kustannukset ovat vain nousseet.

TVO on hakenut lupaa sähköteholtaan 1000–1800 megawatin laitokselle. Uusi OL4 lienee samaa kokoluokkaa kuin rakenteilla oleva OL3 eli 1600 megawattia.

Danske Marketsin työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tekemän selvityksen mukaan Ranskassa on suunnitteilla saman kokoluokan laitos ja sen kustannusarvio on neljä miljardia euroa. Kilowattia kohden kustannukset olisivat 2500 euroa. Yhdistyneet Arabiemiraatit on puolestaan tilannut korealaiselta toimittajalta neljä 1400 megawatin laitosta. Hankkeen kustannusarvio kilowattituntia kohden on 2600 euroa.

Brittiläinen energiatutkimuksen professori Stephen Thomas arvioi alkuvuodesta Greenpeacen tilaisuudessa, että OL3:n kokoisen reaktorin saisi seitsemällä miljardilla eurolla.

Tanhua ei halua ennakoida, pitääkö periaatepäätöshakemuksessa esitetty hinta-arvio edelleen paikkansa. Ainakin voimala lienee edullisempi kuin hallitukselta toisen myöntävän päätöksen saaneen Fennovoiman hanke.

– Meillä on valmis laitospaikka. Siinä mielessä voin sanoa, että laitoksemme on edullisempi kuin Fennovoiman laitos, joka tehdään uudelle laitospaikalle.

OL3:n kustannusylitysten vuoksi monen laitostoimittajan on epäilty olevan nihkeitä toimittamaan ydinvoimalaa enää kiinteällä hinnalla. Tätä Tanhua ei vahvista. Kiinteähintainen sopimus on edelleen yksi mahdollinen toimitusmuoto.

– Emme me ainakaan ole sulkeneet mitään pois. Kaikkia vaihtoehtoja käydään toimittajaehdokkaiden kanssa läpi. Tässä ei ole mitään ennakkoasennetta.

Tanhua muistuttaa, että Arabiemiraatit ostivat laitoksensa kiinteään hintaan avaimet käteen -periaatteella. Korealaiset tulevat huolehtimaan jopa laitosten käytöstä.

Myös Areva kisaa
uudesta OL4:stä

TVO:n uuden voimalaitoksen toimituksesta kisaavat viisi toimittajaa. Japanista mukana ovat Toshiba-Westinghouse ja Mitsubishi Heavy Industries, Koreasta Korea Hydro & Nuclear Power ja Yhdysvalloista General Electricin Hitachi. Myös OL3:n toimittava Areva on mukana. Tuskin TVO haluaa Arevaa suoralta kädeltä torjua miljardiriidan ollessa käynnissä.

– Meillä on viisi vaihtoehtoa ja kuka tahansa voi sen saada. Areva on yksi niistä viidestä.

OL4 ja Fennovoiman ydinvoimalahanke tulevat aikanaan tarjoamaan valtavan työmäärän useille toimijoille. Nykyinen OL3 -työmaa on ollut pettymys, sillä suomalaisen työn osuus on jäämässä ennakoitua matalammaksi.

Muun muassa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvosteli MTV3:n haastattelussa, että Olkiluodon työmaa on työllistänyt liian vähän suomalaisia. Hän arvioi osuuden jäävän neljännekseen, kun rakennustöiden alkaessa puhuttiin jopa 50 prosentin osuudesta.

Periaatepäätöshakemuksessa TVO arvioi, että uudella työmaalla kotimaisuusaste olisi 35–45 prosenttia. Tanhuan mukaan kotimaisuusaste OL3:ssa on ollut tätä luokkaa, mutta 50 prosenttiin tuskin päästään. Työtä suomalaiset ovat edelleen saaneet projektin kasvun ja pidentymisen vuoksi.

Tanhua uskoo, että suomalaiset ovat kiinnostuneempia uudesta voimalaurakasta kuin OL3:a aloitettaessa.

– Uskon, että suomalainen teollisuus on nähnyt, että ydinvoiman rakentamisessa ei ole mitään kummallista. Kyllä he pystyvät vaatimukset täyttämään.