Kylmä tuo kalliin sähkön
Vielä viime vuonna energiayhtiöt tekivät kaikkensa, etteivät ne jyrkentäisi taantumaan vajoavan teollisuuden syöksykierrettä.
Polttoaineiden ja sähkön hinnat seurasivat hiipuvaa kysyntää, painuivat alas ja pysyivät siellä suhteellisen pitkään.
Nyt tällaiset varovaisuusesteet ovat väistymässä. Moni alan suurtoimija uskoo jo, ettei lama tästä syvene, vaikka nykyhintoja pidettäisiin yllä tai vähän korotettaisiinkin.
Maailmalla öljynmyyjillä on yllin kyllin jemmassa vanhoja halvalla hankittuja öljyvarastoja, joten pienikin hinnannosto parantaa myyntikatetta tai korvaa menekin laskusta aiheutuneita tappioita.
– Vähittäismyyjien on pystyttävä toimimaan, olipa hinta tai suhdanne millainen tahansa. Nyt suunta on hinnoissa ylöspäin, sanoo Neste Oilin vähittäismyynnin johtaja Sakari Toivola.
Raakaöljyn hinta lähti kipuamaan jo joulun tienoilla Yhdysvaltojen lumimyrskyjen takia.
Nyt raakaöljyn hintaralli näyttää tasaantuvan, mutta kuluttajahinnat ainakin lämmitysöljypuolella todennäköisesti kallistuvat vielä.
Uusi maailmanmarkkinahintojen nousu voi tulla, mikäli Kiinan talvisää oikuttelee ja kylmenee poikkeuksellisen kovasti.
Sähkölle riittää nyt
Pohjolassa ottajia
Sähköllä ei sen sijaan voi varastokeinotella, eikä seisokeissa lojuva Suomen teollisuus sitä tällä hetkellä kovin paljon tarvitse. Joten luulisi, että sähköä riittäisi nyt kaikille ja sitä saisi poikkeuksellisen halvalla.
Silti alkuvuoden kovat pakkaset ja kautta Euroopan riehuneet myräkät ovat tehneet näyttäviä hintapiikkejä pohjoismaiseen sähköpörssiin.
– Tammikuun 7. ja 8. päivinä nähtiin Nord Poolissa harvinaisen korkeita spot-hintoja, kertoo johtaja Pirja Heiskanen Fortumin Trading and Industrial intelligence-yksiköstä.
Pörssisähkö kallistui perjantaina hetkeksi liki tuhanteen euroon megawattitunnilta.
Johdannaismarkkinat alkoivat jo joulukuussa varautua tulevaan kylmään kauteen. Vielä ei tiedetä, mahtuvatko toteutuneet pakkaslukemat futuurikauppiaiden laskelmiin, vai jyrkentyykö ennakkohintojen nousu.
– Nyt on ollut normaalia kylmempää, mutta lämpötilat eivät silti ole olleet poikkeuksellisen matalia, Heiskanen huomauttaa.
Kylmempiäkin vuodenvaihteita on koettu, ja 1990-luvulla yli kuukauden jatkuneita keskitalven pakkasjaksoja. Parin viikon sisällä nähdään, luottavatko johdannaismarkkinoiden toimijat sään nopeaan lauhtumiseen.
– Jos futuurihinnat muuttuvat pysyvästi, se näkyy kuluttajahinnoissa, Heiskanen sanoo.
Pohjoismaissa hintoja nostaa kehno tarjontatilanne. Norjassa on sisäisiä sähkönsiirtorajoituksia ja ruotsalaista ydinvoimasähköä ei ole riittänyt tarpeeksi.
Vajetta on Suomessa katettu ostamalla lisää sähköä Venäjältä.
Panikoiva kuluttaja
ruokkii nousua
Suomessa tammipakkasten kovuus yllätti etenkin omakotitalojen asukkaat. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa jo joulukuun pakkaset toivat arviolta 15–30 euron lisäyksen lämmityslaskuun.
Vähintään samansuuruiseen menoerään saa varautua tammikuultakin.
Myös öljylämmittäjät ovat osoittaneet pieniä hätääntymisen merkkejä, kun pakkanen on pysytellyt monessa Suomen kolkassa -30 asteen tuntumassa.
Lämmitysöljyn myyjillä on ollut muutaman päivän ajan hyvä sesonki: tilauspuhelimet soivat lakkaamatta.
Kaikki öljyntarvitsijat eivät kiireessään edes ehdi tinkiä.
– Meiltä kysytään varsinkin toimitusaikoja, että miten nopeasti tilatun määrän saisi. Tässä on varmasti taustalla hyvin psykologinen ilmiö. Ihmiset haluavat varmistua, ettei lämmitysöljy pääse juuri nyt loppumaan, sanoo Neste Oilin Sakari Toivola.
Myyjiltä se ei ainakaan lopu.
Dieselin ja bensan
hinnat lähentyvät
Hiihtolomiin mennessä liikennepolttoaineissa dieselin ja bensiinin hintaero kaventunee yhä. Dieselin menekkiä ei tarvitse yrittää lisätä erityisillä alennusmyynneillä, se kelpaa muutenkin.
– Bensiinin kysyntä on viime viikkoina pysynyt aika ennallaan, mutta dieselin hieman kasvanut. Kehitys varmaan jatkuu tämänsuuntaisena, koska uusista henkilöautoista yhä useampi alkaa olla dieseleitä, sanoo Sakari Toivola.
Myös raskas kuljetusala alkaa ilmeisesti saada uutta rahdattavaa, koska liikennöintimäärien lasku ei ole enää marraskuun jälkeen jatkunut.
Mikäli Suomen vientiteollisuus alkaa pakkaskauden jälkeen elpyä, energiamarkkinoille on luvassa tuottoisa kevät. Teollisuus alkaa taas niellä sähköä ja kuljettaa tuotteitaan.
Tällöin sähkön ja polttoaineiden hinnat jäävät helposti talviselle tasolle, tai nousevat edelleen.



















Kommentit (60)
pakko ostaa..
Se kartellin tekeminen on aika riskialtista puuhaa. Kuka tahansa jäsenistä voi kavaltaa ja muut maksavat. Kantelupukki pääsee kuin koira veräjästä.
Ennalta ehkäisevään vaikutukseen kaiketi perustuukin tämä äärimmäisen epäoikeudenmukaiselta kuulostava lainsäädäntö.
Samalla vaihtui Fortum toiseen toimittajaan. Siitäs saivat.
Siitäkin pitäisi yhteiskunnan veronmaksajien vielä antaa lisätukea.
Italiassa paperifirmat maksavat sähköstä 14 snt/kWh.
Suomen metsäteollisuus on todella ahne.
Olisikohan mielekkäänpää SÄÄSTÄÄ sähköä ?