Ydinvoimalan vaikutukset mietintään neljällä paikkakunnalla
Uutta ydinvoimalaa havitteleva Fennovoima on aloittanut ympäristövaikutusten arvioinnin neljällä paikkakunnalla.
8.2.2008 16:46
3
Fennovoiman kehityspäällikön Juha Miikkulaisen mukaan maan hankintaan liittyviä neuvotteluja käydään tiiviisti Ruotsinpyhtäällä, Kristiinankaupungissa, Pyhäjoella ja Simossa. Yhtiö on jo tähän mennessä vuokrannut noin 600 hehtaarin maa- ja vesialueen Ruotsinpyhtäältä. Vuokrasopimuksessa on etuostopykälä siltä varalta, että yhtiö haluaa tuonnempana ostaa maan.
Muuallakin on saatu aikaiseksi joitain kauppoja. Näitä yksittäisiä, pieniä maakauppoja ei ole kuitenkaan lähdetty vielä julkistamaan. Julkisuuteen tullaan vasta, kun niistä saadaan aikaiseksi selkeitä kokonaisuuksia, huomauttaa Miikkulainen.
Fennovoima haluaisi päästä rakentamaan uutta ydinvoimalaa vuonna 2012, jolloin laitos olisi käynnissä vuonna 2018. Kunnat eivät ole tehneet vielä mitään periaatepäätöksiä ydinvoimalasta, vaan niiden aika on myöhemmin.
– Ympäristönvaikutusten arviointia on viety eteenpäin kuntien kanssa yhteisymmärryksessä, huomauttaa Miikkulainen.
Selvitysten valmistuttua kunnilla pitäisi olla riittävästi tietoa lopullisten päätösten tekemiseen.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Fennovoima aikoo jatkaa täysillä ydinvoimasuunnitelmiaan siitä huolimatta, että elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan Suomessa tehdään tämän vaalikauden aikana päätös korkeintaan yhden uuden ydinvoimalan rakentamisesta.
Kristiinankaupungin jälkeen seuraava yleisötilaisuus ydinvoimalahankkeesta järjestetään ensi maanantaina Ruotsinpyhtäällä. Tiistaina vuorossa on Simo ja keskiviikkona Pyhäjoki.
15
19
Kommentit (3)
Pienelle kulutukselle alhainen hinta esim. 7 snt/kWh ja suurelle kulutukselle suuuuuuuuuuri hinta 20 snt/kWh.
Ydinvoiman CO2-päästömyytti koskee vain itse reaktorin toimintaa, jossa ei toki vapaudu hiilidioksidia kuten esimerkiksi hiilen poltossa. Tämä on kuitenkin vain pieni osa koko totuutta ja ydinvoiman koko elinkaarimallia.
Tutkimuksessa rikkailla malmivaroilla ydinvoiman ydinvoiman CO2-päästöt ovat 1/5-1/3 maakaasuvoimalan päästöistä mutta siirryttäessä yhä köyhempiin malmipitoisuuksiin ydinvoiman hiilidioksidipäästöt nousevat suuremmiksi kuin maakaasulla. Tästä syystä ydinvoima on kestämätön ratkaisu ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi koska sen CO2-ominaispäästöt ovat silloin fossiilisten polttoaineiden tasolla.
Maapallon uraaniesiintymien lukumäärä on suurimmillaan noin 0,0003 pitoisilla mailla (malmipitoisuus 0,0003 % eli 3 ppm U). Taloudellisesti hyödynnettävien uraanivarojen malmipitoisuusraja-arvo on 0,01 %. Näitä esiintymiä on maapallolla erittäin harvassa ja yli 99 % maapallon uraaniesiintymistä on tätä heikkopitoisimmilla mailla.
Uraani esiintyy myös merivedessä ja makeissa vesissä, mutta pitoisuus on tällöin alle 0,001 ppm U (eli 0,000 0001 m-%).
Pääkaupunkiseutua lähellä sijaitsevan Askolan malmipitoisuus on 0,1 % ja Solkin Rautaruukin ja Kemira Growhon omistamalla alueella vastaava pitoisuus on 0,01 %.
Ydinvoiman CO2-päästö eli hiilidioksidipäästö on Suomessa luokkaa 50-260 g/kWh. Tämä on peräti 10-55 kertainen määrä verrattuna tuulivoiman sähköntuotannon elinkaaren aikana syntyneisiin hiilidioksidipäästöihin.
Kun uraanimalmipitoisuus on puolestaan 0,01 %, niin luvut ovat Olkiluoto-3:n tapauksessa vuodessa:
-15 180 830 000 kg mine tailings eli kaivosjätettä
-1 216 100 kg U3O8 jätettä
-1900 kg UF6-jätettä (konversiosta)
-317 000 kg UF6-jätettä (rikastuksesta)
-400 kg UO2-jätettä (valmistuksesta)
-41 000 kg UO2-jätettä (käytetty polttoaine)
UO2-ydinjäte, joka loppusijoitetaan, pysyy radioaktiivisena peräti tasan miljoona vuotta ennen kuin se palaa 0,01 %:n radioaktiivisen jätemaan tasolle!
Kaivosjätettä on vuorostaan säilöttävä 75 000 vuotta ennen kuin ollaan 0,01 %:n jätekiven aktiivisuustasolla.
Kun puhutaan kerran omavaraisesta sähköntuotannosta ja kotimaisesta ydinvoimasta, niin suomalainen ydinvoima tuottaa jatkossa lähes fossiilisten polttoaineden luokkaa olevat CO2-päästöt, erittäin vaarallista ydinjätettä tuhansia tonneja (60 vuoden käyttäaika), järkyttäviä määriä louhintajätettä ja hiukkasia, jotka säteilevät kymmeniä tuhansia vuosia.