Viljan maailmanmarkkinahinta on tuplaantunut vuodessa. Suomessa mylly saa pulittaa esimerkiksi vehnätonnista nyt 220 euroa, kun hinta oli vuosi sitten 120 euroa.

Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen arvioi, että leipä kallistuu 10–20 prosenttia muutaman vuoden sisällä. Kymmenen prosentin korotus näkynee hinnoissa viimeistään vuoden vaihteessa.

– Lopullisissa korotuksissa on kyse kaupan ja tavarantoimittajien neuvotteluista. Euromääräisesti puhutaan 10–30 sentistä. Onko se paljon vai vähän, on toinen kysymys, Väyrynen sanoo.

Kustakin leipomosta on kiinni, miten se eri tuotteensa hinnoittelee. Kaikki viljalajit ovat nimittäin kallistuneet yhtä tasaisesti.

Väyrysen mukaan hinnankorotukset pitävät kotimaisen leipomoteollisuuden monipuolisena.

– Kyseessä on kuluttajan etu. Jostain syystä on opittu, että ruokakaupassa pitää olla pihi. Samaan aikaan rahaa tuhlataan elektroniikkaan, ulkomaanmatkoihin ja puheluihin. Kaikki on suhteellista.

Viljan osuus leivän kuluttajahinnasta on nelisen prosenttia ja kaikkien raaka-aineiden 15–20 prosenttia. Leipomon kustannuksista raaka-aineet vievät 20–30 prosenttia.

Raaka-aineen lisäksi nousussa ovat työvoima- ja energiakustannukset.

– Palkkakustannusten nousu on ollut viime vuosina huimaa. EU:n aikana leipomoalan peruspalkat ovat nousseet 45–55 prosenttia. Leivän hinta on noussut vastaavana aikana vain 17 prosenttia.

Vaikka Suomi on ruista lukuun ottamatta omavarainen ja tämän vuoden satoa on kiitelty, ei hinnan nousulta vältytä.

– Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, että hinnat nousevat täälläkin. Jos maailmalta saa paremman hinnan, on vaara, että viljaa viedään sinne, Väyrynen selventää.

Hän ei usko, että kuluttajat reagoivat korotuksiin leipäboikotein.

– Leipä on hyvä, terveysvaikutteinen tuote. Kaikki tietävät, että mitä enemmän syö leipää, sitä enemmän saa kuitua.

Viljan hinnannousun syitä ovat kasvanut kysyntä, huono sato tärkeimmissä tuottajamaissa ja niukat viljavarastot. Myös bioenergiavilja vie peltotilaa ruokaviljalta.