Kilometrikorvaukset alas – tienaako valtio?
Valtio on arvioinut, että kilometrikorvauksien leikkaukset voisivat tuoda verotuloina noin 45 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus ehdottaa leikkauksia tänään esittelemässään talousarvioehdotuksessa.
– On vaikea ymmärtää, miten valtio saa tuloja verovapaista korvauksista. Eihän se saa niitä nytkään, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kummastelee.
Ensi vuonna kilometriä kohti maksettavaa korvausta lasketaan 5 prosenttia ajomääristä riippumatta. Vuonna 2014 tulee lisäksi voimaan 15 000 kilometrin raja, jonka ylittävien kilometrien korvauksia leikataan 45 prosenttia.
Valtiovarainministeriössä ollaan varmoja, että tuloja tulee väistämättä.
– Jos joku väittää, ettei muutoksella ole verotulovaikutuksia, se ei pidä mitenkään paikkaansa, ministeriön erityisasiantuntija Ilkka Lahti sanoo.
Leikkaukset vaikuttavat tuloveroihin joko työntekijän tai -antajan kautta.
Jos työnantaja maksaa edelleen nykytason mukaisia korvauksia, vaikka verottoman korvauksen taso laskee, erotus on palkansaajalle verotettavaa ansiotuloa. Jos työnantaja taas maksaa korvauksia vain sen verran kuin se on mahdollista verottomana, yrityksen verotettava tulo kasvaa ja valtio saa tuloja yrityksen maksamana yhteisöverona.
45 miljoonan euron verotulojen kasvuun päästään, jos puolet yrityksistä jatkaa nykyisten korvauksien maksamista ja puolet laskee niitä.
Vai tuleeko
sittenkin menetyksiä?
Autoliiton Pasi Nieminen pitää todennäköisempänä, että kilometrikorvauksia leikkaamalla valtio päinvastoin menettää verotuloja.
Paljon ajavat työmatkalaiset ajavat hyvillä autoilla ja vaihtavat niitä usein. Jos korvauksia lasketaan, he saattavat ajaa aiempaa vähemmän ja vaihtaa autoaan harvemmin. Silloin valtio menettää uudesta autosta kannettavaa autoveron sekä arvonlisäveron tuottoja.
Nieminen pitää korvausten leikkaamista joka tapauksessa outona. Polttoaine-, auto- ja ajoneuvovero ovat nousseet, joten autoilun kustannukset eivät ole ainakaan laskussa.
– Tuntuu, että tästä on tullut poliittinen päätös ja on irtautunut todellisuudesta, mitä ne kustannukset ovat.
Ilkka Lahden mukaan leikkaukset lasketaan kuitenkin ensi vuoden hintatasosta, joten esimerkiksi polttoaineen kallistuminen huomioidaan kyllä.
Lisäksi 15 000 kilometrin ajon jälkeen auton vakuutukset ja muut kiinteät kustannukset on korvattu lukuun ottamatta sen arvon alenemista, joka huomioidaan myös rajan jälkeen. Siksi ei olisi järkeä maksaa lopuista kilometreistä yhtä suuria korvauksia kuin ensimmäisistä.
– Tässä on se syy miksi muutokseen on ryhdytty, Lahti sanoo.
Eikä kaikkea voi muutenkaan laskea pelkkinä verovaikutuksina.
Vaikkei leikkauksilla sitä ole tavoiteltukaan, Lahden mukaan ne saattavat osaltaan tehdä julkisista kulkuneuvoista omaa autoa houkuttelevamman vaihtoehdon myös työmatkoilla.













