Katsastaja kertoo: Tällaisia ovat karmeimmat autot

Mieleenpainuvimpia tapauksia Esa Vainion yli 30-vuotisella uralla on ollut pikku-Fiat, jolle omistaja oli itse rakentanut koivupuisen helmakotelon.

– Kyllähän koivu aika kestävää puuta on. Mutta kun se ei ollut oikein missään kiinni, ei sillä ollut oikein virkaa, Meidän Katsastuksessa Jyväskylässä työskentelevä Vainio kertoo. 

Ohjausjärjestelmää on korjaillut kumilenkein useampikin näppäräsormi. Lenkeillä on kiinnitelty muiden muassa raidetankoja. Menetelmää on käytetty myös useissa Saksasta tuoduissa autoissa.

Tavanomaisempaa autonomistajien keinovalikoimaa on ruostevaurioiden omatoiminen, muttei täysin riittävä korjailu maalilla tai alustamassalla, kerrotaan kuopiolaiselta katsastusasemalta. Ruosteen peittelyyn on käytetty myös kittiä ja jopa betonia.

Vaarana on, että päästessään leviämään ruoste heikentää auton osia. Silloin esimerkiksi tukivarsi voi pettää kovassa töyssyssä tai mutkassa ja rengas lähteä omille teilleen.

Jännitystä
jarruista

Tyypillisempi kauhistuksenaihe on kuluminen. Auton tullessa katsastukseen sen jarrut, nivelet ja jousitus ovat joskus suorastaan hengenvaarallisessa kunnossa.

Jari Vuoti Kiimingin K1-Katsastajista muistaa parin millin paksuisiksi kuluneet jarrulevyt ja raskaampaan kalustoon kuuluvan auton, jonka kahdeksasta jarrulehdestä ehjänä oli enää yksi.

Silloin tällöin katsastajat näkevät myös renkaita, joista kudokset paistavat läpi.

– Ne saattavat periaatteessa räjähtää hetkellä millä hyvänsä, Pertti Oittinen Tampereen Kymppikatsastuksesta sanoo.

Yksi vika
lupaa lisää

– Autot ovat omistajien näköisiä ja kuntoisia, K1-Katsastajien Vuoti toteaa.

Kokenut katsastaja näkee, onko auto ollut hyvässä kodissa. Yksi lähes loppuun kulunut osa kertoo katsastajalle, ettei ajoneuvon ylläpidosta ja huollosta ole huolehdittu kunnolla. Silloin autosta löytynee muutakin huomautettavaa.

Resuisimpaan kuntoon autonsa päästävät usein nuoret. Eivät välinpitämättömyyttään, vaan koska rahaa huoltoon on niukasti. Toisaalta he erottuvat ryhmänä, joka sortuu autojensa kanssa touhutessaan jopa laittomuuksiin.

– Nuorehkot mieshenkilöt saattavat kokeilla monenlaisia juttuja, joista osa voi olla vähän vaarallisiakin, Jouni Pursiainen Itä-Suomen katsastuskeskuksesta Joensuusta muotoilee.

Kymppikatsastuksen Oittinen kuvaa riskiryhmää nuorukaisiksi, jotka ovat juuri vaihtaneet tuunatun moponsa vanhaan Corollaan ja jatkavat virittelyä. Kun autossa on enemmän tehoa kuin valmistaja on suunnitellut, sen hallinta voi kärsiä.

Lisäksi autoja madalletaan malleihin sopimattomilla madallussarjoilla tai leikkaamalla jousia. Katkotut jouset eivät aina pysy paikallaan, mikä voi ääritilanteessa vaikeuttaa auton hallintaa. Lyhennetty jousi saattaa myös lähteä irti ja vahingoittaa muita osia.

Sinnikästä
sakkia

Ajokieltoon määrätään parisen autoa kuukaudessa, kun autoja nähdään kaikkiaan satoja. Aina kielto ei tosin johdu auton vaarallisen huonosta kunnosta, vaan syynä voivat olla myös sallittua suuremmat päästöt.

Useimmiten katsastajien tuomiot otetaan vastaan säyseästi. Auton huonoa kuntoa pelästytään, ja auto ajetaan suoraan lähimmälle korjaamolle.

Jari Vuoti tosin muistaa myös asiakkaan, jonka auton molemmat etujarruletkut katkesivat testin aikana. Tämä vaati äänekkäästi lupaa saada ajaa auto korjaamolle, vaikka siinä ei ollut käytännössä lainkaan toimivia jarruja.

Suoranaisia yrityksiä sumuttaa katsastajaa on Pertti Oittisen mukaan viime vuosikymmeniä vähemmän, mutta ”kaikenlaista yrittäjähenkisyyttä” riittää nyky-Suomessakin.

Yleinen asiakastyyppi on myös autonomistaja, joka kärttää päästämään ajokkinsa läpi sen puutteista huolimatta.

– Ei ole kyse vain hänen turvallisuudestaan, vaan kaikkien muidenkin tielläliikkujien turvallisuudesta, Esa Vainio muistuttaa.

Vainion mukaan suhtautumisessa autojen huoltoon on tapahtunut selkeä muutos.

– Ennen auto korjattiin katsastusta varten, kun nyt korjataan itseä varten. Ja niinhän sen pitää ollakin.