Varo, klassinen ylihintahuijaus teki paluun
Traktorinsa myyntiin pistänyt mies luuli jymäytystä aluksi varsinaiseksi onnenpotkuksi. Suomalaismies julkaisi myynti-ilmoituksen ajoneuvostaan keväällä netissä, ja yllättäen ilmoitukseen tupsahti innokas vastaus.
Ulkomaalainen ostajaehdokas halusi ostaa ajopelin heti pyydettyyn kymmenien tuhansien eurojen hintaan. Omistaja päätti sopia kaupoista.
Epäilykset heräsivät siinä vaiheessa, kun ostaja lupasi lähettää maksuksi šekin ulkomailta. Myyjä keskeytti kaupanteon ja ilmoitti asiasta poliisille. Poliisin mukaan kyseessä oli mitä todennäköisimmin huijaus, sillä tapaus noudatti tuttua kaavaa.
Rikoskomisario Mikko Porvali Keski-Suomen poliisilaitokselta paljastaa tyypillisen huijauksen käsikirjoituksen: Myynti-ilmoitus julkaistaan netissä, ja pian siihen ilmestyy kiinnostunut vastaus yleensä englannin kielellä.
Verkon keskustelupalstoilla vastaavia huijauksia on puitu ahkerasti kuluvana vuonna.
Ulkomainen ostajaehdokas on innoissaan juuri kyseisestä tavarasta, yleensä jostakin kulkuneuvosta. Hän lupaa maksaa pyydetyn hinnan. Kuljetuskin järjestyisi kaukomaille sutjakasti.
– Joskus verkkohuijari pyrkii vielä korostamaan luotettavuuttaan kertoen olevansa esimerkiksi lakimies, pappi, poliisi tai Afganistanissa palveleva amerikkalaissotilas, Porvali sanoo.
Seuraavaksi ostaja lähettää myyjälle ulkomailta šekin, mutta šekki onkin kirjoitettu "vahingossa" liian suurelle summalle. Ostaja pyytää myyjää palauttamaan ylimenevän osan, vaikkapa muutaman tonnin, pikaisesti pankin kautta. Jos hyväuskoinen ja tunnollinen myyjä saman tien palauttaa rahan, hän huomaa vasta muutaman päivän päästä, että šekki on väärennetty.
– Tyypillinen hävitty summa on tuhannesta kymmeneen tuhatta euroa, sanoo Porvali, joka on tutkinut useita vastaavia huijaustapauksia.
Pahimmassa tapauksessa myyjä ehtii lähettää rahojen lisäksi myös tavaran eteenpäin.
Huijari jaksaa
pommittaa viestejä
Huijarit kärkkyvät kaikenlaista myytävää tavaraa: autoja, moottoripyöriä, veneitä, kelloja ja jopa miksauspöytää. Porvalin mukaan onnistuneet huijaukset ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina, koska suomalaiset ovat oppineet varomaan petkuttajia netissä.
– Itse ainakin pidän epätodennäköisenä, että Afganistanissa palveleva amerikkalaissotilas haluaisi ostaa Suomesta kevytmoottoripyörän. Täytyy olla aika harvinainen pyörä, jotta joku sellaisen haluaisi.
Huijarit eivät kuitenkaan ole lannistuneet. Esimerkiksi Venenetti.fi-palvelun keskustelupalstalla tuoreita vilunkiyrityksiä puidaan vilkkaasti. Huijauksia koskevassa keskusteluketjussa on julkaistu tänäkin vuonna kymmeniä huijareiden lähettämiä viestejä.
– Koska veneesi on viimeksi huollettu, ja kauanko olet omistanut sen?? Entä mikä on alin hintapyyntösi, kyselee vastikään ostotarjouksiaan tehtaillut Mr. Dan Jaspaksi esittäytyvä henkilö englanniksi.
Jaspa lupaa hoitaa kaikki veneen kuljetusjärjestelyt Washingtonin osavaltioon Yhdysvaltojen länsirannikolle ja maksaa ostoksen PayPal-järjestelmän kautta. Näin mukavan tarjouksen on saanut jo useampi suomalainen venemyyjä tänä kesänä.
Ulkomaille maksetut rahat
"Ollin oppirahoja"
Rikosylikomisario Lars Henriksson keskusrikospoliisin kansainväliseltä osastolta kertoo, että erilaiset valeostajat ovat poliisille vanhoja tuttuja.
– Tekotapa on ollut meillä tunnettu jo kymmenkunta vuotta ainakin. Sitä käytetään nimenomaan autokaupoissa, sillä summa on sopiva siihen.
Yleisintä on, että huijatuksi joutuu tuotteen ostaja, mutta myyjiäkin petkutetaan säännöllisesti. Välillä jokin kikka jää pois muodista pulpahtaakseen taas pintaan myöhemmin.
Rikosylikomisario Henrikssonin mukaan huijauksia valmistetaan kuitenkin maailmalla teollisesti valtavia määriä.
Rahat pyydetään usein lähettämään Western Union -rahapalvelun kautta, jolloin vastaanottajan oikeaa henkilöllisyyttä voi olla mahdotonta selvittää.
Yleensä huijaus selviää huijatulle vasta päivien päästä, kun esimerkiksi uhrin saama šekki selviää katteettomaksi tai luvattuja tavaroita ei kuulukaan. Rahoja tuskin saadaan enää takaisin, jos huijari on ehtinyt nostaa ne tililtä rajan takana.
– Tapauksissa, joissa rahat on maksettu ulkomaille, ne ovat kyllä "Ollin oppirahoja", ne menevät. Emme ole koskaan onnistuneet saamaan rahoja takaisin.
Jos myytävä tavara on ehditty lähettää ulkomaille, löytömahdollisuudet ovat hitusen paremmat. Esimerkiksi pohjoismaihin huijareiden käsiin joutuneita työkoneita on saatu takaisin.
Huijarit kynivät jopa
150 000 euron summia
Ulkomaiset viranomaiset eivät usein anna Suomen poliisille virka- tai oikeusapua rajat ylittävissä huijauksissa, koska huijauksia tehtaillaan niin valtavia määriä. Jotkut maat ovat asettaneet alarajan rikosvahingoille, jotta ne ylipäätänsä reagoivat avunpyyntöihin. Henrikssonin mukaan raja on tällä hetkellä 5 000 euroa, puntaa tai dollaria.
Vaikka summa ylittyisi, voivat tutkinnan prioriteetit muualla maailmassa olla aivan eri luokkaa kuin meillä. Suomessa suurelta tuntuva rahasumma ei välttämättä ole yhtä erikoinen juttu ulkomaisen poliisin silmin.
Vuoden sisällä keskusrikospoliisi on esimerkiksi ilmoittanut ulkomaille kahdesta eri tapauksesta, joissa ihmisiltä on huijattu noin 150 000 euron summat. Henriksson muistelee, että toisessa tapauksessa kyse oli muka lottovoitosta, jonka kotiuttamiseen tarvittiin rahaa erinäisiin veroihin ja maksuihin.
Rahojen lisäksi huijaus voi Henrikssonin mukaan viedä uhrilta myös luottamuksen ja jopa mielenterveyden.
– Nämä eivät ole pikkujuttuja. Olemme nähneet, että huijaus on monelle ihmiselle tiukka paikka, ja siitä on vaikea päästä henkisesti yli, Henriksson sanoo.
Henriksson kehottaa kaikkia huijatuiksi tulleita kuitenkin tekemään asiasta rikosilmoituksen, jotta huijareita voidaan edes yrittää torjua.
Myyjän tausta pitää
pystyä varmistamaan
Henriksson kummastelee ihmisten hyväuskoisuutta ja kehottaa ottamaan asioista selvää etukäteen.
– Eniten ihmetyttää, että kun netin kautta ostetaan ja myydään, luulisi että ihmiset katsoisivat välillä myös sivuja, joilla varoitetaan huijauksista. Jos tekee kauppaa netin kautta, pitää tarkastaa, kenen kanssa on tekemisissä.
Se, että vastapuoli ilmoittaa nimensä, yhteystietonsa ja jopa passitietonsa kuvineen, ei tarkoita, että kaupan käynnin toinen osapuoli olisi luotettavasti tunnistettu ja että tällainen ihminen on ylipäätään olemassa.
Joskus huijarin nimi, sähköpostiosoite tai puhelinnumero voi löytyä jopa suoraan Google-haulla joltakin nettipalstalta, jossa varoitetaan huijauksista. Vaikka nimeä ei löytyisikään, voi huoleen tietenkin olla syytä.
– Netin kautta ei kannata mennä ostamaan suuremmalla summalla, kuin mitä on valmis menettämään lopullisesti, Henriksson sanoo.
Hän lisää, että toki netissä on runsaasti täysin rehellisiä kauppiaita. Heihin voi yleensä luottaa, kunhan vain pystyy varmistumaan siitä, kenen kanssa on tekemisissä.
Nettikauppaan löytyy apua esimerkiksi Kuluttajaviraston sivuilta, Euroopan kuluttajakeskuksen Howard-verkkokauppa-apurista ja erilaisilta keskustelupalstoilta.
Myös kavereilta ja tuttavilta voi kysellä kokemuksia.
– Usein ne ihmiset, joita on huijattu, eivät ole keskustelleet asiasta kenenkään kanssa, vaan lähteneet päätä pahkaa juttuun mukaan. Ehkä olisi kannattanut puhua, että olisivat saaneet vähän jarrutettua innokkuuttaan.












