Eikö biodiesel olekaan ekoteko?
Rio de Janeiron kestävän kehityksen konferenssissa pohditaan parhaillaan muun muassa biopolttoaineiden tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia.
Etanolipitoisen bensiinin käyttöä on pidetty lähtökohtaisesti ympäristöystävällisenä, mutta ongelmia on kuitenkin nähty ekologiselta kuulostavassa biodieselissä.
Monien ympäristöjärjestöjen mielestä palmuöljystä jalostettavilla biopolttoaineilla ei tule olla sijaa kestävässä kehityksessä.
Aiemmin biopolttoaineita kannattanut kansainvälinen kansalaisjärjestö Action Aid on vaatinut, että Rio+20-konferenssin päätösjulistus tunnustaisi palmuöljystä tuotetun biopolttoaineen tuhoisat epäsuorat ympäristövaikutukset.
Yksi maailman suurimmista palmuöljyn jalostajista on suomalainen Neste Oil.
Mitä pahaa on
palmuöljyssä?
YK:n maatalousorganisaatio FAO ja ympäristöohjelma UNEP ovat huomauttaneet ruokakasvien, kuten palmujen, kasvavan biopolttoainekäytön olevan riski kansainväliselle ruokaturvalle.
Biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotanto kilpailee monesti samasta viljelymaasta ruokaviljelyn kanssa. Näin ollen ruokaöljyjen käyttö polttoaineiksi on arvioitu olevan yksi syy ruuan hinnan jatkuvalle nousulle.
Ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat myös merkittäviä. Viljelymaan raivaaminen trooppisille metsä- ja turvemaille aiheuttaa metsäkatoa ja valtavat kasvihuonekaasupäästöt.
Kansalaisjärjestö Maan ystävät ry:n puheenjohtajan Jonas Biströmin mielestä yhä lisääntyvä palmuöljyn tuotanto energiakäyttöön ei ole kestävällä pohjalla.
Myös Maailman luonnonsäätiö WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen tunnustaa palmuöljyn tuotantoon liittyvät ympäristöongelmat. Hän ei kuitenkaan sanoisi palmuöljyssä itsessään olevan mitään pahaa.
– Kestävästi tuotettuna palmuöljy on kannatettavaa. Kestävyyskriteerit on kuitenkin määritettävä hyvin tarkkaan, muuten mennään ojasta allikkoon, Luukkonen toteaa.
Kestävällä tuotannolla viitataan niin sanottuun vastuullisesti tuotettuun eli RSPO-sertifioituun palmuöljyyn. Sertifiointijärjestelmä kattaa koko tuotantoprosessin, maankäytöstä ja jätteenkierrätyksestä aina työntekijöiden oloihin asti.
Mutta voiko sertifioidun palmuöljyn vastuullisuuteen luottaa?
Vastuullisuus
kyseenalaista
Neste Oilin ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Simo Honkanen ei näe palmuöljyssä ongelmaa. Ainakaan oman yhtiönsä kannalta.
– Kaikkien biopolttoaineen tuottajien pitäisi tietää, mistä heidän hankkimansa palmuöljy tulee. Sama pätee tietysti kaikkien muidenkin raaka-aineiden kohdalla, Honkanen toteaa.
Palmuöljy ja sen jalostuksen sivutuotteet kattavat noin 75 prosenttia kaikesta Nesteen jalostuksessa käyttämästä raaka-aineesta. Neste Oilin viime vuonna hankkimasta palmuöljystä 83 prosenttia oli RSPO-sertifioitua.
– Vaikka kaikki hankkimamme palmuöljy ei ole RSPO-sertifioitua, oma todentamisjärjestelmämme varmistaa sen että hankkimamme tuote on vastuullisesti tuotettua, Honkanen sanoo.
Biströmin mukaan sertifiointiin ei tule sokeasti luottaa, sillä tuottajamaiden hallinnon ja viranomaisten luotettavuus on kyseenalaista. Neste Oil kuitenkin vakuuttaa kykenevänsä jäljittämään jokaisen tuottajansa tarkasti.
– Neste oli viime vuonna maailman suurin jäljitettävän palmuöljyn ostaja, Honkanen kehuu.
Sertifioitua palmuöljyä tuotetaan nykyään noin kuusi miljoonaa tonnia vuodessa. Määrä on kuitenkin vain pieni osa lähes 53 miljoonan tonnin kokonaistuotannosta. Lisäksi sertifioitua öljyä jää ostamatta.
– Sertifioidun öljyn tuotantomäärät ovat olleet nousussa osittain länsimaisten ostajien painostuksesta. Erikoista on kuitenkin se, että lähes puolet vastuullisesta öljystä on jäänyt ostamatta, WWF:n ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa valottaa.
Ainakaan hintaa ei voida osoittaa heikon myynnin syyksi. Sertifioitu palmuöljy on vain muutaman dollarin kalliimpaa kuin tavallinen noin tuhat dollaria per tonni maksava öljy.
"Biopolttoaineeseen
ei saa jumiutua"
Vaikka ympäristöjärjestöt suhtautuvat myönteisesti esimerkiksi jäteöljyn hyödyntämiseen biopolttoaineiden valmistuksessa, ne eivät suosittele biopolttoaineen laajamittaista käyttöönottoa henkilöliikenteessä.
Biopolttoaineilla on tulevaisuudessa selkeä ympäristöä hyödyttävä rooli, mutta maailman pelastajaa niistä on turha odottaa. Vaarana on se, että biopolttoaineet pidentävät liiaksi polttomoottoriautojen valtakautta.
Kiianmaa haluaisi silti nähdä laajamittaisia suunnitelmia biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi rahtiliikenteessä.
– Biopolttoaineiden käyttöä tulisi lisätä niissä tapauksissa, joissa siirtyminen sähkötekniikkaan ei vielä nykypäivänä ole mahdollista, Kiianmaa sanoo.
Nykyiselle alati kasvavalle autokannalle ei millään voida tuottaa biopolttoainetta kestävästi. Honkasen mielestä suomalainen autoilija voi kuitenkin tankata huoletta biodieseliä.
– Euroopassa palmuöljyn energiakäyttö on kaikkein tarkimmin valvottua ja säänneltyä, Honkanen kertoo.
Ympäristöasioista ei
tehdä sitovia päätöksiä
– Niin kauan kun ilmastokonferensseissa ei tehdä konkreettisia sitovia päätöksiä, ne ovat loppujen lopuksi yhtä tyhjän kanssa, Jonas Biström sanoo.
Biström muistuttaa, että ongelmat ympäristöasioissa ovat ennen kaikkea yhteiskunnan ja kansalaisten vastuulla. IIman poliittista painetta edistys on vaisua.
Ilmastokokoukset osoittavat myös tämänhetkisiä valtasuhteista.
– Tällä hetkellä maailman ympäristökysymyksistä huolehtivilla tahoilla on huomattavasti vähemmän valtaa, kuin lyhyen tähtäimen hyödyn tavoittelijoilla. Kasvavat ongelmat kertovat tästä selvää kieltä, Biström sanoo.
Rion valmistelupaperin sisältö on WWF:n mukaan heikko. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukiaisista ei mielellään luovuta.
On myös varsin epätodennäköistä, että biopolttoaineisiin liittyvien riskien osalta saavutettaisiin Riossa Action Aid-järjestön toivoma epäkohtiin puuttuva kanta.














