Kirjaudu ▼
 

Tukholma-ilmiö Suomeen? "Ajokorttia ei kohta tarvita"

Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Tukholma-ilmiö Suomeen? "Ajokorttia ei kohta tarvita"
Parantuneen joukkoliikenteen takia ajokortin hankkiminen ei ole enää samanlainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Alalla muutosta kutsutaan Tukholma-ilmiöksi, ja Helsingissä se näkyy jo. Onko ajokortti enää osa suomalaista yleissivistystä?
Toivo Martikainen
13.6.2012 06:01
175

Ajokortin hankkimista ei pidetä kaupungissa enää samanlaisena täysi-ikäistymisen yhteyteen kuuluvana itsestäänselvyytenä kuin maaseudulla. Siellä ajokortti on paikoin lähes elinehto. Alan kattojärjestön mukaan ajokortin asema on muutoksista huolimatta yhä suhteellisen vakaa.

– Kokonaismäärällisesti B-luokan ajokortin suorittaneiden määrät ovat pysyneet 2000-luvun vuosina samoina, vaikkakin ikäluokkien laajuus ja maailmantalouden tilanne aiheuttaa pientä vuosittaista muutosta, Autokoululiiton toimitusjohtaja Kaija Savolainen sanoo.

Tulevia trendejä haistellaankin tilastojen sijaan ulkomailta, ja katsaus Ruotsiin saa autokoulujen asiaa ajavan Savolaisen mietteliääksi.

– Ruotsissa on tällä hetkellä vallalla trendi, että vain noin 25 prosenttia 18-vuotiaista suorittaa ajokortin. Kortti saatetaan suorittaa sitten myöhemmin perhesyiden tai elämäntilanteen sitä mahdollisesti vaatiessa. Ei ole tarkkaa tietoa kuinka tämä ilmiö on tulossa Suomeen, vai onko tulossa, Savolainen sanoo.

"Tukholma-ilmiö"
tulee Suomeen?

Vaikka ajokortin suorittaneiden määrä on pysynyt tasaisena ja jopa hieman noussut 2000-luvulla, tilanne on menossa etenkin Helsingissä toiseen suuntaan. Ajokortin suosio on ollut pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa muuta maata matalampi jo pitkään.

– Helsingissä on mahdollisesti näkyvissä pientä laskua ajokorttien suorittamisessa, kun on äärettömän hyvät joukkoliikenneyhteydet, Autokoululiiton Savolainen sanoo.

Taloussanomien soittokierros helsinkiläisiin autokouluihin vahvistaa näkemyksen. Ajokortin suosion uskotaan laskevan nuorten keskuudessa.

– Suoritettujen ajokorttien määrä on pysynyt pitkälti aika samana, mutta tämän Tukholma-ilmiön tulemista Suomeen on kyllä odotettu, Haagan autokoulun toimitusjohtaja Jokke Kalliola sanoo.

– Kyllä sitä on odotettu, että milloin se kääntyy niin päin, että joukkoliikenne syö meidät pois. Kun joukkoliikenne on hyvä ja toimii, niin ihmiset ajattelevat ettei ajokorttia kohta enää tarvita, Kalliola sanoo.

Teekkarien autokoulun johtaja Merja Nikunen on samaa mieltä. Hänen mukaansa autokouluissa on ollut etenkin tänä vuonna hiljaisempaa kuin edellisinä vuosina.

– Hiljenemisen näkee esimerkiksi siitä, että ajan ajokokeelle saa muutaman päivän päähän, kun aikaisemmin seuraava vapaa aika on voinut olla kahden–kolmen viikonkin päässä, Nikunen sanoo.

Valtaosa hankkii
yhä ajokortin

Autokoululiiton Kaija Savolaisen mukaan henkilöautokortin suorittaminen on 2000-luvulla jopa kasvanut. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan vuosituhannen alussa naisista 86 prosenttia ja miehistä 93 prosenttia hankki ajokortin alle 26-vuotiaina. Savolaisen mukaan näistä luvuista on voitu tulla jopa ylöspäin.

Tilastojenkaan mukaan (katso taulukot jutun lopusta) syytä huoleen ei ole. Henkilöauton ajamiseen oikeuttavan B-luokan ajokortin hyväksytysti suorittaneiden määrä on pysynyt viimeisen viiden vuoden ajan tasaisesti reilun 70 000:n vuositasolla.

Ajokortin asema suomalaisessa yhteiskunnassa on myös Teekkarien autokoulun Merja Nikusen mukaan vakaa. Perinteet ohjaavat myös uusia sukupolvia, ja vanhempien ideologiakin voi olla määräävä tekijä.

– Jos perheellä on varaa hankkia ajokortti, niin kai se katsotaan kuuluvaksi yleissivistykseen. Sellaisissa perheissä, joissa ajokortit on, kortti hankitaan usein myös lapsille. Jos mallia taas ei ole ja vanhemmat ovat vaikkapa vihreitä, kortti jää helpommin hankkimatta, Nikunen sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Laki muuttuu,
loppuvuodelle odotetaan ruuhkaa

Hiljaisesti sujuneesta alkuvuodesta huolimatta autokoulut odottavat tämän vuoden olevan kohtalainen, sillä loppuvuodelle odotetaan ruuhkaa asiakkaista.

Ajokorttilain muutos astuu voimaan ensi tammikuussa, ja sen jälkeen ajokortin saa enintään 15 vuodeksi kerrallaan. Jos autokoulun kuitenkin aloittaa ennen tammikuun määräpäivää, saa kortin vielä suorittaa vanhoilla kriteereillä.

– Epäilen, että loppuvuonna nähdään piikki autokouluissa. Aika moni vielä ilman ajokorttia oleva parikymppinen reagoi varmasti tähän lakimuutokseen, Merja Nikunen sanoo.

Haagan Jokke Kalliola on samoilla linjoilla: loppuvuodesta on tulossa kiireinen.

– Odotan loppuvuodelle aika kovasti ruuhkaa. Aloittavia oppilaita tulee paljon, sillä he haluavat päästä vanhaan systeemiin kiinni. Kaikki, jotka pystyvät aloittamaan autokoulun, varmasti aloittavat, hän sanoo.

Kalliola ennakoi ensi vuodelle jopa 30 prosentin pudotusta autokoulun aloittajamäärissä, kun uusi laki tulee voimaan. Sen jälkeen tilanteen odotetaan kuitenkin taas tasaantuvan.

Yksityisautoilu jatkuvasti
suositumpaa – huolet turhia?

Autokoulualan huolet ajokortin suosion laskusta asettuvat hieman kyseenalaiseen valoon, kun katsoo tilastoja eri liikennemuotojen suosiosta pääkaupunkiseudulla. (Tilastot jutun lopussa.)

Joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun asukkaiden moottoriajoneuvoilla tekemistä matkoista on ollut jatkuvassa laskussa jo vuosikymmenten ajan, vaikkakin lasku on tasaantunut viimeisen noin 25 vuoden aikana.

Kun vielä 1960-luvulla joukkoliikenteen osuus matkoista oli kaksi kolmasosaa, se on nyt enää reilut 40 prosenttia. Henkilöautoilu meni joukkoliikenteen ohi matkasuoritteiden määrässä jo 1980-luvulla, ja ero yksityisautoilun hyväksi on sen jälkeen vain kasvanut.

Tilastoista välittyy selkeä viesti. Vaikka Suomi on kaupungistunut kovaa vauhtia, on samaan aikaan tapahtunut vaurastuminen lisännyt merkittävästi yksityisautoilun suosiota.

B-ajokortin ajokokeeseen osallistuneiden määrät 2007–2011
2007 Yhteensä Hyväksyttyjä
Yhteensä 91 928 66 923
Nainen 45 645 31 471
Mies 46 283 35 452
2008    
Yhteensä 98 324 71 513
Nainen 47 458 32 809
Mies 50 866 38 704
2009    
Yhteensä 98 178 71 140
Nainen 47 006 32 438
Mies 51 172 38 702
2010    
Yhteensä 98 723 72 278
Nainen 47 339 32 899
Mies 51 384 39 379
2011    
Yhteensä 98 675 71 048
Nainen 47 626 32 566
Mies 51 049 38 482
Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

[zoom]


[zoom]

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (175)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Tämähän on hyvä uutinen, paljon parempi ajaa ajokortti vanhemmalla iällä, vasta sitten kun oikeasti sitä tarvitsee. Siitä hyötyvät kaikki muutkin, erityisesti parantuneen liikenneturvallisuuden myötä, sekä turhanpäiväisen ajelun vähentymisen myötä ilmansaasteiden ja öljyn tuonnin vähentyminen.
Nimetön 13.6.2012 6:33

Anonyymi
Eiköhän kortinajajien väheneminen johdu ihan siitä että monella vanhemmalla ei ole enää varaa kustantaa sitä lapsilleen. Ei tarvitse edes olla kovin huonotuloinenkaan niin ajokorteista voi vain uneksia, asuminen ja peruseläminen on täällä niin pirun kallista koska julkinen sektori, EU, kehitysapu, punaviherhulluus jne.
Halla-aho ON SYYTÖN 13.6.2012 6:33

Anonyymi
Helsingissä ei tosiaan tarvii korttia, mikäli työskentelee ja asuu ratojen varrella.

Auton jouduin ostamaan (kortin olin jo aiemmin ajanut), koska Itä-Helsingin ja Espoon välinen liikenne ei toiminut eli poikittaisliikenne. Julkisilla työmatka 2 tuntia aamuin illoin + kävelyä noin 4km. Ei voinut kuvitellakaan näillä lapsenhoitopaikan aukioloajoilla. Sitä paitsi päivähoito alkaa heti valittamaan lasten oikeuksista, mikäli pidän alle 3 vuotiasta hoidossa 12 tuntia.

joten... oma auto, pakko ostos. Se sitten syökin rahaa, niin että pakko tehdä toista työtä kotona.
ajoin kortin 35 vuot 13.6.2012 6:42

Anonyymi
Vaan epäsäännöllistä työaikaa tekevät tai maaseudulla asuvat eivät ilman ajokorttia ja autoa tule toimeen.. On myös ammatteja joissa ei voi työskennellä ilman ajokorttia ja/tai omaa autoa..
Kunta Työläinen 13.6.2012 6:44

Anonyymi
Vihreiden unelmat yhdestä metropolista toteutuvat. Ei ajokortteja, ei maaseudullekaan. Tyhjentää yhä lisää sitä asumiskelvotonta seutua.
Kiitos virheet 13.6.2012 6:52

Anonyymi
Onko huomioitu pienenevät ikäryhmät?
paulie 13.6.2012 6:55

Anonyymi
Asuinpaikka 300m päässä työpaikasta. Auton pito maksaa, vakuutukset, verot, korjaukset, perushuollot, katsastukset, bensa, vuosittainen arvonaleneminen.
Liksa huono ei autoa 13.6.2012 6:57

Anonyymi
Autokoulut ovat itse lobanneet ajokorttia lähes vuosittain kalliimpaan suuntaan, joten ihan turha valittaa. Moni nuori aikuinen huomaa, että ilman ajokorttiakin pärjää, ja kortti hankitaan vasta sitten joskus keski-ikäisenä - mikäli tarvetta on.
Pappa betalar, jee j 13.6.2012 6:59

Anonyymi
Olen ajanut kortin Kainuussa 14v sitten. Se vähän niinkuin kuului tapoihin. Ajoin äitiä kauppaan ja itse kävin joskus jossain. Nyt 8 v helsingissä asuessa en ole ajanut täällä autoa kertaakaan. En todellakaan ajaisi korttia täällä. Kamala kulut ja pelkän autopaikan saaminen asuinalueellani on kiven alla. Ei ole montaa paikkaa, jonne ei ois julkisilla päässyt. Aikaa se vie toki enemmän. Näillä aikuisen omilla aivoillani tuskin ajaisin korttia siellä kainuussakaan näin jälkeenpäin ajateltuna. Se nyt oli vaan asia, joka tehtiin kun 18 v täytettiin. Ne ajot ois voinut ajaa pyörälläkin.
Sanni 13.6.2012 7:00

Anonyymi
Millä ilveellä maksaa asumisen ja autoilun?
Pätkätyöläinen afrik 13.6.2012 7:05
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Oletko saanut parkkisakon yksityiseltä pysäköinninvalvontayritykseltä?