Nokian Renkaat: Uusi EU-merkintä ei kerro kitkarenkaiden jääpidosta
Lehtikuva
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat on sitä mieltä, että EU:n uusi rengasmerkintä voi johtaa kuluttajia harhaan.
Suomalainen rengasvalmistaja Nokian Renkaat on huolissaan siitä, että uusi Euroopan unionin (EU) rengasmerkintä saattaa johtaa kuluttajia harhaan heidän valitessaan talvirenkaita.
Marraskuussa voimaan tulee uusi EU-rengasmerkintä, jonka on määrä antaa vertailukelpoista ja rengasvalintaa helpottavaa tietoa kesä- ja talvirenkaiden polttoainetehokkuudesta, ohiajomelusta ja märkäpidosta. Merkintä ei koske nastarenkaita.
Nokian Renkaat huomauttaa tiedotteessaan, että Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetuissa kitkarenkaissa on painotettu voimakkaasti nopean ajon ominaisuuksia sulalla kelillä jääpidon kustannuksella. Pohjoismaiset nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat taas on suunnattu pohjoisen välillä hyvinkin liukkaisiin talvikeleihin, jäälle ja lumelle.
– Märkäpito on teknisesti lähes vastakkainen ominaisuus jääpidolle. Valitettavasti uusi EU-rengasmerkintä ei kerro mitään talvirenkaiden jääpidosta, ja se on pohjoismaisissa talviolosuhteissa tärkein turvallisuustekijä. Olemme huolissamme, että merkintä ohjaa osan kuluttajista tekemään väärän rengasvalinnan, Nokian Renkaiden asiakkuuspäällikkö Tuija Aro sanoo tiedotteessa.
Taloustiedot
Yhtiö perustaa huolensa teettämäänsä kyselyyn, jonka mukaan valtaosa vastaajista haluaisi EU-rengasmerkinnän perusteella ostaa sellaiset talvirenkaat, joissa on hyvä märkäpito. Suomessa 66 prosenttia, Ruotsissa 76 prosenttia ja Norjassa 79 prosenttia kyselyyn vastanneista hankkisi talvirenkaat, joissa on hyvä märkäpitomerkintä. Nokian Renkaiden mielestä talvirenkaiden valinnan tueksi tulisi ottaa käyttöön myös jää- ja lumipitomerkintä.
Kyselyn tiedot kerättiin web-kyselynä huhti–toukokuussa YouGov Groupin kuluttajapaneelissa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kohderyhmään kuuluivat 18–74-vuotiaat pohjoismaalaiset, jotka ajavat autoa tai ovat mukana päättämässä rengasvalinnasta. Tutkimuksen vastaajamäärä oli Suomessa 762, Ruotsissa 770 ja Norjassa 808. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan.
∇ Mainos ∇
