Hamppua ja lupiineja – sinivalkoinen cocktail autoille
Tulevaisuudessa Suomessa voidaan hyvinkin tehdä biopolttoainetta esimerkiksi valkolupiineista, kuituhampusta, härkäpavuista, maissista ja maa-artisokasta. Näin ennustetaan toisen sukupolven biopolttoaineista väitelleen Annukka Pakarisen väitöskirjassa.
Pakarinen vertaili Helsigin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan tekemässään väitöskirjassa viiden kasvin sopivuutta polttoaineeksi. Tutkimuksen mukaan jokaisella kasvilla on puolensa polttoainekäytössä.
Esimerkiksi valkolupiini ja härkäpavut tuottavat paljon metaania, kun taas etanolintuotantoon soveltuvat parhaiten maa-artisokka ja hamppu. Maissi kasvaa viidestä vertaillusta kasvista parhaiten ja sopii sekä metaanin että etanolin tuottamiseen.
– Todennäköisimmin tulevaisuuden biopolttoaineet valmistetaan jonkin sortin cocktailina, jossa on useita kasveja ja esimerkiksi biojätettä, Pakarinen sanoo yliopiston tiedotteessa.
Suomalaiset kasvit eivät sovi yhtä hyvin polttoaineeksi kuin sokeriruoko tai palmuöljy, mutta Pakarinen uskoo Suomen voivan tulevaisuudessa silti viljellä polttoaineen omiin autoihinsa.
– Tekniikan pitää toki ensin parantua. Lisäksi tarvitaan lisää kaasuautoja, joissa voidaan hyödyntää metaania, hän sanoo.













