Nämä syyt nostavat nyt bensan hintaa
Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Ranskalaisella huoltoasemalla on kaupattu bensaa jo yli kahden euron litrahintaan tässä kuussa. Nähdäänkö sama pian Suomessa? Ja missä menee se kipuraja, jonka jälkeen ihmiset alkavat vähentää ajamistaan?
Bensan hintaa nostavat tällä hetkellä erityisesti euron heikko kurssi ja raakaöljyn hinta.
– Euron kurssi dollariin nähden on melko huono. Se on asia, mikä vaikuttaa tällä hetkellä eniten pumppuhintoihin, sanoo Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.
Vänskän mukaan myös raakaöljyn hinta on melko korkealla, vaikka hinta onkin laskenut viime päivinä jonkin verran.
Myös vuodenaika vaikuttaa öljytuotteiden hintoihin maailmalla ja sitä kautta kotimaan hintoihin. Vänskän mukaan bensan hinta nousee usein kesällä, kun ihmiset autoilevat enemmän.
Talvella puolestaan nousee dieselin hinta, kun lämmitysöljyn kysyntä kasvaa. Dieselin hintaa nostaa Suomessa talviaikaan myös se, että pakkasilla on käytettävä dieselin talvilaatua, jonka jalostaminen on kalliimpaa kuin kesädieselin.
Pidemmällä ajanjaksolla öljytuotteiden hinnat heijastavat talouden kehitystä maailmalla. Vänskän mukaan tällä hetkellä on vaikea sanoa, pysyvätkö hinnat edelleen korkeina vai laimentuuko kysyntä taantuman vuoksi.
Polttoaineiden lopulliseen hintaan vaikuttavat eri raaka-aineiden lisäksi hinnanmuutokset koko ketjussa: jalostuksessa, kuljetuksessa ja jakelussa.
Jenkki maksaa viidesosan
Suomen veroista
Sekä bensan että dieselin hinta nousi Suomessa veronkorotusten takia vuoden alussa.
Vänskän mukaan bensan hinnasta on veroa nykyisellä hintatasolla noin 60 prosenttia. Veron prosentuaalinen osuus bensan hinnasta vaihtelee, koska polttoainevero on Suomessa kiinteä vero.
Monissa muissa maissa on toisin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa bensasta perittiin vuoden alussa veroa keskimäärin vain noin 12 prosenttia maan energiaviranomaisten mukaan.
– Monet kuluttajat haikailevat Yhdysvaltain hintatasoa. Yhdysvalloissa katsotaan, että halpa polttoaine on kansalaisten perusoikeus, Vänskä sanoo.
Euroopan maista esimerkiksi Itä-Euroopassa bensanverotus on keskimäärin puolet kevyempää kuin Suomessa.
Verojen lisäksi bensasta maksetaan Suomessa huoltovarmuusmaksua. Sitä kerätään kaikista energiatuotteista: kivihiilestä, maakaasusta, sähköstä ja nestemäisistä polttoaineista. Bensassa maksu on 0,68 senttiä litralta ja dieselistä 0,35 senttiä.
– Huoltovarmuusmaksua kerätään Suomessa vuodessa 50 miljoonaa euroa. Siitä 35 miljoonaa kertyy nestemäisistä polttoaineista, Vänskä sanoo.
Missä menee
kipuraja?
Kuinka paljon bensan hinta voisi vielä nousta, ennen kuin ihmiset kieltäytyvät maksamasta?
– Meidän yhteiskunta on niin öljyriippuvainen, että kyllä se hinta aika paljon voi nousta, pohtii erikoistutkija Vilja Varho Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Varhon mukaan on vaikea sanoa tiettyä maksimihintaa, jonka ylityttyä bensan kysyntä kääntyisi jo laskuun.
– Tuntuu usein, että öljyn hinta on noussut niin tasaisesti, että ihmiset aina vain sopeutuvat siihen. Heillä ei ole hirveästi vaihtoehtojakaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin vuonna 2010 tilaamassa tutkimuksessa autoilijat ilmoittivat, että he alkaisivat vähentää yksityisautoiluaan, jos polttoaine maksaisi 2,39 euroa litralta.
Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa vastaajat olisivat alkaneet vähentää autoiluaan jo 2,29 euron litrahinnalla ja sitä edellisenä vuonna 2,22 euron litrahinnalla. TNS Gallupin toteuttamaan tutkimukseen vastasi toissavuonna 1154 henkeä.
Varho uskoo, että kun bensan hinta kallistuu entisestään, riittää pitkäksi aikaa niitä ihmisiä, jotka ajavat joka tapauksessa. Joko heidän on pakko, tai sitten heillä vain on paljon rahaa. Samalla löytyisi ihmisiä, joiden olisi pakko jättää ajamatta, koska heillä ei enää olisi siihen varaa. Joillakin ihmisillä on myös enemmän muita kulkuvaihtoehtoja esimerkiksi töihin menoon.
Bensa-autoja halutaan
sähköautoja enemmän
Sähköautojen yleistyminen voisi teoriassa laskea bensan kysyntää ja sitä kautta hintaa. Tuskin kuitenkaan lähitulevaisuudessa.
Toistaiseksi bensa-autojen määrä kasvaa Suomessa ja muissa länsimaissa. Vaikka sähköautot löisivät lähiaikoina läpi meillä, kehittyvissä maissa ajetaan vielä pitkään bensalla.
– Bensan kysyntää kasvattaa varmasti kaikkein eniten kehitysmaiden talouskasvu ja autoistuminen. Kehitysmaiden autotiheys on vielä pientä, mutta kehitys kovaa ja väkimäärä suuri, Varho sanoo.
Monessa kehitysmaassa on Varhon mukaan ajettu tähän mennessä paljon kaksipyöräisillä. Nyt pyritään siirtymään autoihin, jotka koetaan voimakkaiksi statussymboleiksi. Muun muassa intialaiset ja kiinalaiset ostavat autoja yhä kasvavassa määrin.
Entä kun
öljy loppuu?
Tällä hetkellä suuri tekijä öljyn ja bensan hintaan on Varhon mukaan maailman poliittinen tilanne. Esimerkiksi Iranin boikotointi tuntuu hinnoissa.
Kaikkein pisimmällä tähtäimellä suurin hintatekijä on öljyn riittävyys ylipäätään. Öljyä on porattu maailmassa koko ajan enemmän ja enemmän. Varhon mukaan osa tutkijoista uskoo meidän jo siirtyneen vaiheeseen, jossa öljyn tuotanto vähenee pysyvästi. Jossakin vaiheessa tuotanto rupeaa joka tapauksessa väistämättä vähenemään, mikä nostaa hintaa.
– On sanottu, että maailman viimeistä öljytippaa ei aikanaan käytetä, koska se on yksinkertaisesti liian kallista.
