Parkkipaikalla kolisi – mihin hävisi maksaja?

Surullinen näky kadun varrella: auto lyttää parkkeeratun auton kyljen lommolle. Kuski huomaa tilanteen ja poistuu paikalta. Tapahtunutta ei pahoitella edes lapulla, vaan aiheutettu vahinko sysätään parkkeeratun auton omistajalle.

– Nämä ovat yleinen juttu, sanoo osastopäällikkö Antti Näreaho vakuutusyhtiö Fenniasta.

– Pimeäksi jääneisiin tapahtumiin törmää viikoittain, ajoneuvojen omaisuuskorvausasiantuntija Näreaho kertoo.

Vastuu tilanteessa on vahingon aiheuttajalla, tuntemattomalla kolaroijalla. Tosiasiallisesti vastuu palautuu kuitenkin rutatun auton omistajalle.

– Kun varsinaista korvausvelvollista ei saada selvitettyä, asiakas joutuu sen itse maksamaan ellei käytä vakuutusta, Näreaho sanoo.

– Normaalitilanteessa vahingot maksetaan aiheuttajan liikennevakuutuksesta. Se kattaa myös parkkipaikkavahingot ja muut. Ongelmaksi tämä muodostuu silloin, kun ei ole näyttöä kuka aiheuttaja on, tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskuksesta (LVK) puolestaan toteaa.

Kolarimäärät talouden
suhdanteiden mukaan

Pysäköintialuevahinkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla, kertoo LVK:n Valkonen. Vuonna 2006 vahinkoja sattui 38 000 kappaletta.

– Niiden lukumäärä kävi korkeimmillaan 40 750:ssa, mutta vuonna 2009 se laski taas vähän. Tämä on määrällisesti iso ongelma, Valkonen sanoo.

Hän arvelee, että kolarien lukumäärän pientä notkahdusta selittää talouden taantuma.

– Yleinen ilmiö on, että kun on korkeasuhdanne, silloin ajetaan lujempaa eikä olla köyhiä eikä kipeitä.

Samaa sanoo autokorjaamoyritys InCarin toimitusjohtaja Lauri Halminen.

– Silloin, kun taloudessa menee lujaa, yleinen autokäyttäytyminen muuttuu huolimattomammaksi. Vastaavasti kun taloudessa menee hiljaa, niin ihmiset muuttuvat varovaisemmiksi. Nyt talouden uutiset ovat sen verran ikävän kuuloisia, että varovaisuus taas kasvaa.

Kolariluvut nousevat ja laskevat talouden suhdanteiden mukaan, mutta parkkipaikkavahinkoja on lisännyt myös autojen koon kasvu.

– Fakta on, että autojen keskimääräinen leveys on kasvanut noin viisi senttiä, ja se näkyy tilastollisesti, Halminen sanoo.

Satojen eurojen
lasku

Kaikki pysäköintialuevahingot eivät ole pimeäksi jääneitä tapauksia. Pimeät tapaukset aiheuttavat kuitenkin harmaita hiuksia autonomistajille. InCarin Halminen kutsuu kyseisiä tapauksia ”jos ei rikoksiksi, niin ainakin huonoksi käytökseksi”.

Vakuutuksesta riippumatta selvittämättä jäänyt lommo tai naarmu voi rokottaa autonomistajan kukkaroa satoja euroja.

– Jos maalipinta ei ole rikkoutunut, puhutaan kymmenien eurojen korjauksesta. Heti kun joudutaan maalaamaan, puhutaan sadoista euroista. Hyvinkin helposti saattaa mennä 500 euron raja rikki, Halminen kertoo korjausmaksuista.

Vaikka autonomistajalla olisi vapaaehtoinen autovakuutus eli kasko, ei pimeäksi jäänyt tapaus ole ilmainen. Useissa vakuutuksissa pitää maksaa omavastuuosuus, ja bonukset voivat joutua leikkuriin kadunvarsilommon jälkeen.

Kuka kohdalle
sattuu

– Oikeudenmukainen tilanne olisi, että vahingonaiheuttajan liikennevakuutus korvaisi kulut. Näin sen pitäisi mennä, Fennian Antti Näreaho sanoo.

– Onneksi joskus löytyy silminnäkijöitä ja vahingot saadaan selvitettyä.

LKV:n tiedotuspäällikkö Veikko Valkonen kertoo kuulemastaan tapauksessa. Kadunvarrelle pysäköity auto oli rutattu parkkeeraustilanteessa. Vanhempi herrasmies oli poistunut paikalta ilman, että jätti lappua tapahtuneesta. Valkosen mukaan vahingot olivat sen suuruisia, että niitä ei voinut olla huomaamatta.

– Tapahtuneen jälkeen tuli soitto, että sen ja sen numeroinen auto on kolhinut autoa. Ulkopuolinen ihminen havaitsi tilanteen ensimmäisenä ja kertoi asiasta.

Ennen kuin autonomistaja ehti ottaa yhteyttä kolaroijaan, vanhempi herrasmies soitti ja kertoi tapahtuneesta.

– Alkoi omatunto kolkuttaa, Valkonen sanoo.

On kuitenkin tuuripeliä, sattuuko oman auton kohdalle ystävällinen kanssakansalainen.

– Aina vahingonaiheuttaja ei jää odottamaan tai jätä yhteystietojaan. Tapaus jää silloin pimeäksi, Fennian Näreaho sanoo.