-0,30 e/l – tätä bensan lama-alea ei tule

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen pitää mahdollisena, että bensiinin litrahinta voisi laskea 20–30 senttiä, jos lama iskisi. Hänen arvionsa perustuu siihen, miten öljyn hinta lähti laskuun vuonden 2008 finanssikriisissä ja mitä liikennepolttoaineiden hinnoille tapahtui.

– Jos maailmantalous ajautuisi uudelleen taantumaan, uskon, että öljyn hinta korjaisi kunnolla alaspäin, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Hän arvioi, että tämä näkyisi nytkin bensiihin hinnassa.

Heinäkuusta 2008 tammikuuhun 2009 raakaöljyn tynnyrihinta laski Öljyalan keskusliiton tilastojen mukaan sata euroa noin 40 euroon. Kesällä 2008 bensalitra maksoi 1,58 euroa litralta. Vuoden 2009 alussa litrahinta oli pudonnut 43 senttiä 1,15 euroon, mutta alkoi heti kohota.

Öljyalalla tilanteen toistumista eli kymmenien senttien pudotusta litrahintoihin pidetään erittäin epätodennäköisinä.

– Kuulostaa tosi kovalta, Teboilin huoltamoliiketoiminnan johtaja Jarkko Nissinen arvioi.

– En lähtisi veikkaamaan tuollaista, Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä sanoo.

30 sentin alennus
tarkoittaisi ilmaista öljyä

Kun talous hiipuu, raakaöljyn kysyntä laskee. Myös öljyn kiinnostavuus sijoituskohteena laskee paitsi öljysijoittamisen riskisyyden vuoksi myös hintanäkymien kehnouden takia. Tämäkin alentaa ekonomistien mukaan öljyn hintaa.

Nissinen ennakoi, että lama voisi painaa bensiinin litrahintaa joitakin senttejä, jopa 5–10 senttiä. Vänskän mukaan ankarakaan lama ei laskisi bensiinin hintaa kymmeniä senttejä.

Vänskä huomauttaa, että raakaöljyn hinnan vaikutus bensiinin kuluttajahintaan on 20, korkeintaan 30 prosenttia.

– Jos bensiinilitran hinta maksaisi 1,50 euroa, 30 sentin pudotus tarkoittaisi, että jostain saataisiin raakaöljyä ilmaiseksi. Vaikka öljyn hinta painuisi puoleen, bensiinin halpenisi vain 15 senttiä litralta, Vänskä kuvaa.

Verotus pitää
hinnan korkeana

Paljon raakaöljyä suurempi osatekijä bensiinin hinnassa on verotus. Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä verojen osuus bensiinin hinnasta oli noin 57 prosenttia. Vero on euromääräinen, joten sen prosentiaalinen osuus kuluttajahinnasta vaihtelee.

Vänskän mukaan moottoribensiinin vero on 62,70 senttiä litralta.

– Siihen sisältyvät energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu.

Nissinen huomauttaa, että kun valmisteverot ja arvonlisäverot lasketaan, bensiinin hinnasta yli euro on veroja.

Vaikka raakaöljyn hinta laskisi, bensiinin verotus ei laske – päinvastoin, tulossa on veronkorotuksia. Valtionvarainministeriö esitti eilisessä budjettiesityksessään valmisteveron korotuksia. 

– Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että nestemäisten liikennepolttoaineiden verotusta nostetaan 10 prosenttia, kertoo Vänskä.

Öljyalan keskusliitossa on laskeskeltu, että jos ensi vuoden alussa tulisi voimaan 5 prosentin korotus, bensiinin hinta nousisi 2,3 senttiä ja dielselin 2,6 senttiä litralta. Dieselpolttoaineeseen tulee lisäksi 8 sentin energiaveron korotus.

Nissinen huomauttaa, että öljyn ja verotuksen lisäksi myös etanolin hinta vaikuttaa bensiinin hintaan.

Kriisit heiluttavat
öljyn hintaa

Vaikka raakaöljyn hinnalla on taipumus laskea taloudellisen aktiviteetin hidastuessa, siihen vaikuttaa moni asia.

– Meistä kukaan ei tajunnut Libyan kriisiä, ja seuraavana aamuna polttoaineen hinta nousi selkeästi, Nissinen kuvaa.

Eilen uutiset kapinallisten menestyksestä Libyassa ovat puolestaan laskeneet öljyn hintaa.

Kolme vuotta sitten finanssikriisi iski kaikkialle maailmantalouteen, vaikka Aasian mailla ei ollut ongelmia. Nordean von Gerichin mukaan on erilaisia spekulaatioita siitä, vedetäänkö Aasia nytkin mukaan, vai voiko se jatkaa kasvua, vaikka Yhdysvalloilla ja Euroopalla menee huonosti?

Von Gerich pitää hyvin mahdollisena, että öljyn hinta voi hakea vauhtia jopa 60 tai 70 dollarin tynnyrihinnasta tai syvemmältäkin, jos talouden heikkous osoittautuu pidempiaikaiseksi.

Tänään Pohjanmeren bernt-öljyn lokakuun toimitusten hinta on ollut vajaa 107 dollaria tynnyriltä.

Vahva euro pehmentää
öljyn hinnan nousua

OP-Pohjolan Heiskasen mukaan valuuttakurssit ovat oma kysymyksensä kokonaisuudessa.

– Vahva euro on tällöin myönteinen asia suomalaisille.

Öljyalan keskusliiton Vänskä muistuttaa, että vuonna 2008 öljyn ollessa kalleimmillaan vahva euro suojasi kuluttaja vielä nähtyäkin kovemmalta hinnannousulta.