Tämä työmatka tekee sinut onnettomaksi

Oma piha, rauhallinen ympäristö lapsille ja hyvät ulkoilumaastot ovat hyviä syitä muuttaa keskustasta naapurikuntaan. Muuton takana on usein paremman, ehkä rauhallisemmankin elämän kaipuu ja ehkä myös säästetyt rahat asunnosta.

Kun yhtälöön lisätään työmatkojen tuoma stressi ja kustannukset, muuton vaikutukset voivat kääntyä päälaelleen. Kun idylli siintää mielissä, päivittäiset istumiset bussissa tai auton ratissa arvioidaan usein liian kevyeksi.

Työmatka ei ole vain arkinen kiusa, jonka kanssa oppii elämään. Saksalaistutkimuksen mukaan mitä pidempi työmatka on, sitä tyytymättömämpiä ihmiset ovat elämäänsä myös yleisesti ottaen.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Markus Lahtinen pitää tuloksia järkevinä myös Suomen osalta.

– Paljon arjen ilosta katoaa logistisiin hankaluuksiin. Minusta on täysin hyväksyttävä ajatus, että se on hyvinvointitappiota.

Lasketko
työmatkallesi hinnan?

Onnellisuutta ei voi mitata yksin rahassa, mutta Saksassa on yritetty. Scandinavian Journal of Economicsissa julkaistussa saksalaistutkimuksessa todettiin, että tunnin työmatka rasittaa ihmistä niin paljon, että hän tarvitsisi peräti 40 prosentin palkankorotuksen, jotta olisi edes yhtä tyytyväinen elämäänsä kuin työntekijä, jonka työmatka on olematon.

Myös Suomessa työmatkan rasituksia on yritetty mitata euroissa. Pellervon taloustutkimus (PTT) selvitti viime vuonna elinkustannuksia pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa. Myös työmatkoille laskettiin hinta: kahdeksan euroa tunnilta.

Suomalaiset kuluttavat arkisella työmatkalla eurooppalaisittain tavallisen ajan, eli keskimäärin noin 40 minuuttia työpäivää kohden. Työpäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 230. Yksinkertaisella laskutavalla työmatkoilla hukattu vapaa-aika maksaisi reilut 1 200 euroa.

Ei ihme, että Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan elinkustannukset tasoittuvat selvästi Helsingin kantakaupungin ja muiden alueiden välillä, kun mukaan lasketaan bensat, seutuliput ja myös vapaa-ajan hinta.

Jos töihin kulkee julkisilla ja vapaa-ajan menot kurvailee omalla autolla, tulee Espoossa ja Lahdessa eläminen Helsingin kantakaupunkia kalliimmaksi. Kirkkonummi on kantakaupungin kanssa tasoissa, kun taas Helsingin edullisemmat seudut ja Vantaa ovat muutamia satasia edullisempia.

Kukaan ei
totu ruuhkaan

Tutkimusten perusteella vaikuttaisi, että pitkät työmatkat vaikuttavat luultua raskaammin elämisen laatuun. Osa ihmisistä ei tietenkään voi valita työmatkaansa esimerkiksi asuntojen hinnan tai huonosti vetävien työmarkkinoiden vuoksi.

– Esimerkiksi Helsingin keskustassa tulevat luottorajat vastaan. On realismia, että asutaan siellä missä voidaan. Myyt vapaa-aikaasi junassa istumiselle, Lahtinen sanoo.

Suurin osa kehyskunnista töissä käyvistä on kuitenkin hyvätuloisia. Tilastokeskuksen mukaan asuinkunnan ulkopuolella hommia paiskivien tulot olivat vuonna 2005 noin kolmanneksen korkeammat kuin kunnan sisällä töissä käyvien. Miksi myös hyvätuloiset valitsevat pidemmät työmatkat?

– Kaikki eivät osaa arvioida tilannetta oikein. Kun ihmiset tekevät taloudellisia laskelmia, osaavatko he laskea tai arvioida tilanteen oikein, kysyy työmatkustamista tutkinut sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Raija Volk.

– Valintaan vaikuttaa kokonaisuus. Lasten takia voidaan valita turvallinen asuinpaikka ja itse sitten kärvistellään junassa. Työpaikan valintaan taas vaikuttavat urakehitysnäkymät ja palkkataso, Lahtinen toteaa.

Saksalaistutkimuksen mukaan ihmiset arvioivat työmatkojen raskauden yleensä selvästi alakanttiin. Jos työmatka pitenee paremman palkan vuoksi, on tavallista, että suurempaan rahamäärään totutaan, eikä se enää vuoden jälkeen lisää tyytyväisyyttä kuten ennen. Sen sijaan pitkiin työmatkoihin ei totu kukaan.

Rohkeana
muutoksiin

Pitenipä työmatka sitten maallemuuton tai uuden työpaikan seurauksena, kannattaa muutoksiin varautua. Suurimmat muutokset ovat vapaa-ajan väheneminen ja paikasta toiseen siirtymisen järjestely.

Lahtisen mukaan tilannetta voi helpottaa joustavilla työajoilla ja etäpäivillä, jos niihin vain on mahdollisuus. Myös omien arvojen tärkeysjärjestys kannattaa miettiä tarkkaan. Kuinka usein haluan nähdä ystäviäni tai käydä elokuvissa tai spontaanisti oluella? Entä kuinka tärkeää on hiljaisuus, pihalta lähtevä hiihtolatu tai oma puutarha?

Yksi suurimmista syistä pitkänmatkalaisten tyytymättömyyteen on lopulta kyvyttömyys muutoksiin. Saksalaistutkimuksen mukaan monelta puuttuu rohkeutta ja tahdonvoimaa vaikeisiin päätöksiin. Jos kerran on kehuskellut muuttavansa maalle, voi olla vaikea tunnustaa, ettei homma toiminutkaan.

– Sitä kun ei tiedä miltä se tuntuu, ennen kuin sitä kokeilee. Kokeile ja katso miltä se tuntuu, kun odotat junaa, ja kun se juna lopulta tulee, se on täynnä kuin turusen pyssy, Lahtinen kertoo.

– Jos oikein kurjaksi menee, niin kyllä asunnon aina myydyksi saa.