Ilmailuhallinto torjuu turmasuman
Stefan Gustafssonin mukaan kuluvan vuoden onnettomuus- ja häiriöluvut ovat hyvää keskitasoa.
Reittiliikenteessä onnettomuuksia tapahtuu äärimmäisen harvoin, ja yleis- sekä harrasteilmailussakin vuosi on kulunut normaaliin tapaan.
– Sunnuntaina tapahtunut helikopterionnettomuus oli ensimmäinen Suomessa tänä vuonna. Niitä on yleensä ollut jopa 5–6 vuodessa, Gustafsson sanoo.
SAS:lle Suomen lähialueilla sattuneet vaaratilanteet ovat saaneet laajaa julkisuutta. Finnairin tiedotuspäällikön Usko Määtän mukaan matkustajien kyselyt eivät ole niiden vuoksi lisääntyneet.
– Lyhyellä aikavälillä tapaukset eivät vaikuta lentojen kysyntään. Useampi tapaus tai pitkäaikainen kehityssuunta saattaisivat vaikuttaa.
Blue1:n viestintäjohtaja Tom Christides uskoo, että perjantaisesta yhtiön Helsinki–Kuopio-koneen takaisinkääntymisestä ei olisi edes uutisoitu, ellei taustalla olisi ollut SAS:n koneille tapahtuneita vahinkoja.
– Kääntymisiä sattuu lähes päivittäin. Lentoliikenne on alana mielenkiintoinen, sillä paljon ei tarvitse tapahtua, kun jo puhutaan ja kirjoitetaan.
Christidesin mielestä mielenkiinto saattaa johtua siitä, että lentokoneesta on vasta aivan viime aikoina tullut jokamiehen kulkuneuvo.
Koko maailmassa vuosi 2006 oli kymmeneen vuoteen turvallisin lentoliikenteessä, kertoo Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n raportti.
Silloin lentokoneille tapahtui 43 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joista 25 matkustajakoneille.
Suomessa Ilmailuhallinto tilastoi reittiliikenteen koneiden vauriot ja onnettomuudet yhdessä. Vuosiin 1997–2006 mahtuu vain yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, Copterlinen helikopterin putoaminen Tallinnan edustalla vuonna 2005.
Vuonna 2006 Suomessa tilastoitiin vaurioita ja onnettomuuksia kuusi kappaletta, vuonna 2005 yksitoista. Stefan Gustafsson kertoo, että näistä suurin osa on vaurioita.
Nykyisin yhä pienemmät vahingot pitää ilmoittaa Ilmailuhallinnolle. Tilastoihin kuuluvat myös maan pinnalla tapahtuneet vauriot ja onnettomuudet.
– Esimerkiksi koneen siiven kärki voi osua tolppaan, Gustafsson mainitsee.














Kommentit (11)
Vanha sanonta ilmailussa on: jos sinusta turvallisuus on kallista, kokeile onnettomuutta. Viittaan esim Swissairin kohtaloon MD11:n onnettomuuden jälkeen muutenkin huonossa hapessa olleelle yhtiölle.
Jos SAS:lla on joku huollossa tahallaan laiminlyönyt tehtäviään, on se tapahtunut takuuvarmasti yhtiön tahdon vastaisesti ja yhtiö reagoi siihen yhtä varmasti. Samoin käy ja on käynyt kaikissa niissä surullisissa tapauksissa, jokkoin lentävään henkilökuntaan kuuluva on toiminut tehtävässään juovuksissa.
Ilmailulaitos ei huolla koneita. Se ei myöskään valvo, että joka mutteri on kiristetty. Sen tekee huolto. Ilmailuhallinto valvoo organisaatioita ja menetelmiä. Turha viranomaista on siitä syyttää, jos huollossa on mennyt joku yksityiskohta pieleen, olkoonkin että se on mennyt pieleen monen koneen kohdalla. Katsotaan, mitä onnettomuustutkinta asiassa lausuu, kommentoidaan sitten huollon toimia. Muuten, syytätkö katsastusmiestä, jos autosi pakoputki puhkeaa?
Onnettomuuksilla on jostakin syystä tapana kasautua. Sen kun tietäisi, miksi. Silti se ei tarkoita, että asiat olisivat nyt sen huonommin kuin ennenkään. Tekniset vekottimet vaan tahtovat hajota vaikka kuinka huoltaisi. Kaikki liikenne on riskinottoa, varsinkin autoilu, pyöräily ja rullaluistelu.... Lukekaa vaikka lehdistä.