Kirjaudu ▼
 

Hurjia eroja: Näin talon ikä vaikuttaa lämmityskuluihin

Antti Aimo-Koivisto
Hurjia eroja: Näin talon ikä vaikuttaa lämmityskuluihin
1960–1970-luvulla rakennetut talot vievät selvästi enemmän lämmitysenergiaa kuin uudemmat kiinteistöt. Sen sijaan uusimmat talot vievät eniten sähköä, mikä tasaa asumiskustannusten eroa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Talon ikä vaikuttaa selvästi sen käyttökustannuksiin, jotka koostuvat lämmöstä, sähköstä ja vedestä. Lämmön osuus kulutusmenoista on suurin ja nostaa asumislaskua eniten.

– 1960- ja 1970-lukujen elementtitalot ovat suurimpia lämmön käyttäjiä, kertoo yksikön tuotantopäällikkö Jukka Haajanen Talokeskuksen Tampuuri-palveluista.

Kiinteistöjen asiantuntijapalveluita tarjoava Talokeskus on selvittänyt Taloussanomille eri-ikäisten rivi- ja kerrostalokiinteistöjen kaukolämmön, sähkön ja veden kulutusta. Sen laatimat tilastot perustuvat 6 000 asiakaskiinteistön kulutuksen seurantaan.

Motiva Oy Talokeskus Yhtiöt Oy
Taloustiedot
Y-tunnus 1629255-4
Kotipaikka Helsinki
Yhtiömuoto OY
TOL-luokka
Muu tekninen palvelu
Kaikki yrityksen taloustiedot

Vertailussa ei ole mukana ennen 1960-lukua rakennettuja taloja, koska Talokeskuksella ei ole tilastollista pätevyyttä varten tarpeeksi paljon tämän ikäisiä asiakaskiinteistöjä rivitaloryhmässä.

Sen verran hataria betonielementtitalot kuitenkin ovat, että jykevät vanhat talot eivät veisi niiden ykkössijaa.

– Vuosisadan alun talot ovat aika vähän kuluttavia, Haajanen sanoo.

Toisaalta kaikenikäisten rivitalojen lämmittäminen vie enemmän energiaa kuin vastaavan ikäisten kerrostalojen, koska rivitaloissa on enemmän ulkoseiniä.

Kuutiota kohden uudehkon rivitalon lämmittämiseen menee suunnilleen saman verran energiaa kuin 1970-luvun elementtitalon lämmittämiseen.

Satojen eurojen ero lämpölaskussa

Rakennusmääräysten muutokset ovat vähentäneet lämpöenergian kulutusta. Vertailun perusteella lämpöindeksi eli vakioitu kilowattituntikulutus kuutiota kohden vuodessa on pienin alle kymmenen vuotta vanhoissa taloissa. Niihin on pitänyt rakentaa ilmastointi, joka ottaa lämmön talteen.

Alle kymmenen vuotta vanhoissa kerrostaloissa kaukolämpöä kuluu noin 40 prosenttia vähemmän kuin 40–55 vuotta vanhoissa taloissa. Rivitaloissa ero on noin kolmannes.

Vuosina 1980–1995 rakennetuissa taloissa lämpöä kuluu noin kymmenes vähemmän kuin parikymmentä vuotta vanhemmissa taloissa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kulutus on laskenut selvästi.

Energia-yksikön päällikkö Päivi Pääkkönen laskee, että jos kaukolämpö maksaa keskimäärin 8,5 senttiä kilowattitunnilta, kymmenen kilowattitunnin ero vuotuisessa lämpöindeksissä tarkoittaa 2,50 euron eroa neliöltä. 50-neliöisessä kodissa ero olisi 125 ja sataneliöisessä 250 euroa vuodessa.

Tämä tarkoittaa, että 1960-70-lukujen elementtitalon vuotuiset lämmityskustannukset neliöltä voivat olla noin 4,60 euroa enemmän kuin vuoden 2007 jälkeen valmistuneen talon lämmitysmenot. Sataneliöisessä kerrostalohuoneistossa tämä tarkoittaa jo yli 460 euron ja rivitalossa vielä hieman suurempaa eroa.

Sähkönkulutus on kasvanut

Uusien ja neli-viisikymmenvuotiaiden talojen kulueroa tasaa sähkön kulutus. Vertailussa on kiinteistösähkö, joka tarkoittaa esimerkiksi hissien, pyykinkuivauslaitteiden, yleisten tilojen sisä- ja ulkovalaistukseen ja vaikkapa autojen lämmitykseen käytettävää sähköä.

Kiinteistösähkön kulutus pysytteli suunnilleen samana 1960-luvulta 2000-luvulle, mutta alkoi sen jälkeen nousta.

Haajanen sanoo, että ilmanvaihdon koneistuminen on osaltaan lisännyt kulutusta.

– Sähkö on puolet kalliimpaa kuin kaukolämpö. Uusien talojen asukkaiden lämmössä saama säästö ei tämän vuoksi olekaan lopulta kovin merkittävä, hän lisää.

Sähkön hinta vaihtelee paljon paikkakunnan ja sähköyhtiön mukaan. Kiinteistösähköön ei sisälly asukkaan omassa laskussaan maksamaa sähköä.

Asukkaat vaikuttavat eniten veden kulutukseen

Oma palikkansa on veden kulutus. Siihen rakennuksen ikä ei juuri vaikuta, jos putket, pöntöt ja hanat sekä paineistus ovat kunnossa. Loppu on kiinni asukkaiden käytöksestä.

Oma vesimittari ja käytön mukainen laskutus hillitsevät kummasti veden kulutusta. Se näkyy myös Talokeskuksen tiedoista. Korkeintaan parikymmentävuotiaissa rivitaloissa asuvat kuluttavat vettä noin 127 litraa vuorokaudessa, kun samanikäisissä kerrostaloissa asuvat läträävät keskimäärin jopa 15 litraa enemmän.

– Energiasta kolmannes menee käyttöveden lämmittämiseen. Asukkaiden säästeliäs veden käyttö pienentää myös taloyhtiön lämmityslaskua, Haajanen huomauttaa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Pääkkönen painottaakin tiedostavaa asumista. Jokainen voi käytöksellään vaikuttaa kiinteistön käyttömenoihin ja oman hoitovastikkeensa suuruuteen.

Näin voit säästää asukkaille jyvitettäviä taloyhtiön menoja:

– Älä lämmitä liikaa. Oleskelutiloissa riittää 20–21 ja makuuhuoneissa 18–20 asteen lämpötila.

– Tuuleta nopeasti. Ristiveto on tehokas.

– Tiivistä ikkunat ja parvekeovet tarvittaessa.

– Puhdista ilmanvaihtoventtiilit ja liesituuletin säännöllisesti ja vaihda suodattimet tarvittaessa.

– Älä lotraa peseytyessäsi: 10 minuutin suihku maksaa noin euron. Sulje hana saippuoinnin ajaksi –myös pestessäsi käsiä.

– Älä juoksuta vettä tiskatessasi.

– Pese ja kuivaa pyykkituvassa täysiä koneellisia, älä jätä kuivaushuoneen ikkunaa auki.

– Sammuta valot lähtiessäsi.

– Tee parhaasi, jotta taloyhtiön saunavuorot osuvat peräkkäin samoille päiville. Älä tuhlaa vettä tai energiaa yhteiskäyttösaunassakaan.

– Ilmoita havainnoistasi. Jos patteri lorisee tai ei lämpiä kunnolla tai hana vuotaa, kerro huollolle.

Listan lähde: Kuluttajien energianeuvonta, Motiva

Eri-ikäisten talojen lämmönkulutuksessa on isoja eroja
Asuintalojen lämmön, sähkön ja veden vuosikulutuksia rakennustilavuutta kohden
Lämpöindeksi kWh/rm3
Talo rakennettu vuosina kerrostalot rivitalot
1960-1975 46,4 56,9
1976-1979 41,2 51,5
1980-1995 43,2 53,3
1996-2003 40,0 52,7
2004-2007 35,2 44,0
2007- 27,9 37,5
Kiinteistösähkö kWh/rm3    
asuinkerrostalot rivitalot    
1960-1975 4,8 3,2
1976-1979 5,2 3,5
1980-1995 4,1 3,6
1996-2003 3,8 3,3
2004-2007 5,0 3,9
2007- 6,8 8,1
Vedenkulutus l/rm3    
asuinkerrostalot rivitalot    
1960-1975 330,6 341,9
1976-1979 382,0 407,4
1980-1995 364,3 409,5
1996-2003 339,3 409,5
2004-2007 306,9 312,0
2007- 298,9 343,3
Lähde: Talokeskus

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (58)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Kaikkiin kerrostaloihin kannattaa rakentaa lämmön talteenottojärjestelmä. Lämmitysenergiaa säästyy 30-40% . Samalla voi saada viilennyksen asuntoihin.

LTO on syytä toteuttaa siten, että säästyvä energia mitataan. Tällöin vältytään kohtuuttoman kalliilta julksivuremontin lämmön eristykseltä.

Kaikkein edullisin systeemi saadaan maalämmöllä yhdistettynä LTO:n kanssa. Sähkön lisäkulutus huomioiden kokonaisenergian säästö on vähintään 50%.
Anonyymi: maalämpöLTO 4.3.2016 19:18

Anonyymi
Laita vesimittarille paineen tasausventtiili, putket kestää pitempään. Ylimäärästä villaa katolle, kun tulee asentamaan. Ei maksa paljoo mitää. Ullakolle saunan heijastin pahvi, pitää kuumana kesällä ulkona ja talvella kylmän.
Anonyymi: DDRSF 4.3.2016 19:45

Anonyymi
Ainakin pakkasella kannatta pitää ikkunat kiinni, mutta useissa huoneistoissa lämpötila noussee yli 25 astetta. hölmöläisten hommaa.
Anonyymi: JKa49 4.3.2016 20:13

Rekisteröitynyt käyttäjä
Kuinkahan paljon on nousseet taloyhtiöiden hallintokustannukset viime vuosina?
Hallinto (isännöinti, kirjanpito, vakuutukset, kiinteistövero, pankkipalvelut jne.) edustaa tänä päivänä yli 20% tulolaskelman menoista.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Sakuli1 4.3.2016 20:16

Anonyymi
Lähes kaikki 60- ja 70-lukujen kerrostalot on jo peruskorjattu, ainakin PK-seudulla.

Niihin on uusittu ikkunat, ovet, parvekeseinät, ja lämmäntalteenotto niissä on myös useimmissa.

Lämmöstä häviää ikkunoiden kautta 25 prosenttia. Ikkunoiden ja parvekeovien merkitys energiansäästössä on yllättävän suuri.

Jos katsotte taloyhtiöiden toimintakertomuksia, niin niistä käy ilmi tehdyt remontit ja perusparannukset. Hyvä taloyhtiö on uusinut jatkuvasti ja asteittain energia- ja sähkö-ja vesijärjestelmiänsä.

Hyvin paljon Talokeskuksen tuloksiin vaikuttaa siis minkälaisia taloyhtiöitä heillä on asiakkaina. Perusparannetut ja remontoidut talot ovat yhtä tiiviitä ja energiapihiä kuin uudetkin.
Anonyymi: Uuttatekniikkaa 4.3.2016 20:23

Anonyymi
50-luvun kennotiilistä muurattu – kahden kiven paksuisilla seinillä – talo voittaa 6-0 kaikki elementtitalot lämmityskuluissa. Ja on rakenteeltaan ikuinen jos niitä ei mennä tyhmyyksissä ja eristämiskiimassa lämpörappaamaan.
Anonyymi: kosola 4.3.2016 20:36

Anonyymi
Ai niin, laita pakkasneste 1%vesikierto lämmitys putkiin ja pidä lämpö alle 77 asteessa nin ei tarvi ikinä korjata niitä.
Anonyymi: DDRSF 4.3.2016 21:04

Anonyymi
Itse olen ollut jo 22 vuotta samassa työnhaun taukotuvassa, olohuonetta ei ole.Talo on 1980 vuosimallia, ihan asiallinen talo, vapaampaa kuin Sukevalla, jossa olin nuorempana, yleensä syyttömänä.
Anonyymi: MaunoVoutilainen 4.3.2016 21:11

Anonyymi
Taloni on rakennettu 1947. 120 - 160 m2 ja öljylämmityskulut alle 1500 e per vuosi. Öljylitra jotain 65 senttiä. 5 henkilöä.

Ei mitään järkeä rakentaa tiiviimmin kuin 40 -luvulla. Seinät purueristetty ja hengittää. En ymmärrä vihervouhotusta ja kuviteltua ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.

Öljy on hieno ja tehokas lämmitysmuoto. Arabit saa rahaa, niin pysyvät kotonaan, eivätkä rasita Suomea.
Anonyymi: Jussixxx 4.3.2016 21:25

Anonyymi
Suuren eron aiheuttaa lattialämmityksen muuttuminen sähkölle. Kun kiellettiin käyttövedellä lattialämmitys, miksi??. Myös nykyään astiapesukoneet on kylmäveden takana.
Eli asukkaan sähkölasku on kasvanut kaukolämmön tappioksi.
Anonyymi: seanti 4.3.2016 21:31
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

16:36 FT: Pankit alkavat jo siirtää väkeään pois Britanniasta
14:47 Britannian EU-komissaari eroaa
14:02 Cornwall äänesti Brexitin puolesta – vaatii nyt EU-rahoituksensa turvaamista
12:35 Lehti ylistää: Suomalainen start-up haastaa Airbnb:n "nerokkaasti"
11:09 Moody's: Britannian talousnäkymät heikkenivät, luottoluokitus vaarassa laskea
10:32 Kiistelty Kiina-johtoinen investointipankki julkisti ensimmäiset hankkeensa
09:39 Wall Streetillä suurin pudotus liki vuoteen – odotukset koronnostosta haihtuvat
07:02 Näkökulma Vain vallankumous voi auttaa Volkswagenin eteenpäin
06:02 Analyysi Kansa sai tarpeekseen – mutta syntipukki on väärä
24.6. Erikoisartikkeli Taloussanomat seurasi hetki hetkeltä – näin markkinoiden Brexit-paniikki eteni
24.6. Näkökulma Britannialla edessä kaaoksen kesä ja sekasorron syksy
24.6. OP:n Heiskanen: Brexitin vaikutukset Suomeen todennäköisesti pieniä
24.6. Ilta-Sanomat Suomalainen, tätä brittien lähtö EU:sta tarkoittaa sinulle – 10 asiaa
24.6. Digitoday Hakupiikki Googlessa: Eivätkö britit ymmärtäneet mistä äänestivät?
24.6. Brexit-paniikki jatkuu pörsseissä: "Keskuspankeilta vaaditaan nyt enemmän"
24.6. Näkökulma Brexit on uuden alku eikä talouden tuomiopäivä
24.6. Italian ja Espanjan korot nousevat, Saksa painui miinukselle
24.6. Nordean Kangasharju: "Maailma ei romahda – välttämättä"
24.6. Kolumni Britit haluavat ulos EU:sta – Vladimir Putin juhlii Kremlissä
24.6. "Markkinoilla näyttää aika ikävältä"
24.6. Britit äänestivät Brexitin puolesta – punta syöksyi 30 vuoden pohjiin
24.6. Aktian pääekonomisti: Olimme kaikki väärässä
24.6. Digitoday Testissä OnePlus 3: Kiinnostavin puhelin juuri nyt
24.6. Nyt alkaa mökkikuntien firmojen kultakausi – "Oikeastaan koko vuoden tulos tehdään kesällä"
Asiakastieto

Yhteistyössä