Suomalainen, elät asuntovelkaisen onnelassa
Uusien asuntolainojen keskimarginaali on noussut syyskuussa jo 1,11 prosenttiin, kertoo Suomen Rahatiedon vertailu. Elokuussa marginaalien taso asettui keskimäärin 1,04 prosenttiin. Nousu on jatkunut tasaisesti koko vuoden ajan, sillä tammikuussa keskimarginaali oli vielä 0,89 prosenttia.
Kun markkinakorot ovat painuneet pohjalukemiin, pankit ovat hiljalleen hivuttaneet omaa osuuttaan ylöspäin. Pankin perimiin kuluihin ja korkomarginaaliin meneekin jo valtaosa velallisen maksamasta summasta. Euribor-korkoihin sidotuissa uusissa lainoissa marginaalin osuus rahan hinnasta on jo 60 prosenttia.
Euriboreihin sidottujen asuntolainojen kokonaiskorko on viimeisten tilastojen mukaan keskimäärin 1,81 prosenttia, kun se viime kuussa oli 1,78 prosenttia. Kaikkien asuntolainojen todellinen kokonaiskorko on nyt 2,05 prosenttia, lähes edelliskuun 2,04 prosentin tasolla.
Pankin tarjoamaan kokonaiskorkoon vaikuttaa myös sen suosittama viitekorko. Esimerkiksi Nordea rukkaa kokonaiskorkoaan muita alemmas suosittamalla alhaista kolmen kuukauden euriboria. Vuoden korolle laskettuna Nordean laina ei enää ole halvin, vaan päinvastoin kalleimmasta päästä.
Pankeilla paineita
– marginaalilla nousupaineita
Marginaalien nousulle ei ole näkyvissä kattoa. Markkinakorot ovat kuitenkin nyt niin alhaalla, että asiakkaiden korot ovat pidemmän aikavälin vertailussa edullisia.
Finanssialan keskusliiton johtaja Kaija Erjanti kertoo, ettei kannattavan marginaalin tasoa ole helppo määrittää. Kaikilla pankeilla on omat tarpeensa.
– Jokainen pankki vastaa omasta hinnoittelustaan ja laskee omat kustannuksensa. Paineet uuden tiukemman sääntelyn suuntaan ja uudet vakavaraisuusvaatimukset aiheuttavat nousupainetta myös pankkien marginaaleihin, Erjanti toteaa.
Voimaanastuvat Basel III -säännöt kiristävät pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia. Marginaalit vaikuttavat pankkien rahoituskatteeseen, ja sitä kautta pankin tuloihin.
Erjannin mukaan marginaalia arvioitaessa pankki tarkastelee toimintansa ja tavoitteidensa kokonaisuutta.
– Yrityksillä ja tässä tapauksessa pankeilla on omat pääomatuoton vaatimuksensa, asiakaskuntansa ja varainhankinnan ja riskienhallinnan kokonaisuus. Toki kilpailutilanne vaikuttaa myös, Erjanti valottaa.
Kilpailutilanne epäilemättä hieman hillitsee marginaalien nousua. Pääkaupunkiseudun vertailussa pankkien tarjoamien marginaalien ero oli suurimmillaan jopa 0,3 prosenttia. Hypo ja Tapiola tarjoaa asiakkailleen 0,95 prosentin marginaalia, kun taas OP lyö pöytään jopa 1,25 prosentin marginaalin.
Raha on halpaa,
muttei välttämättä pankeille
Erjannin mukaan keskeinen ero aikaan ennen vuoden 2007 talouskriisiä on se, ettei euribor täysin kuvaa pankkien varainhankinnan hintaa. Eli sitä millä hinnalla itse pankki saa lainaa. Alhaisten korkojen aika on velalliselle kulta-aikaa, muttei välttämättä pankeille.
– Rahoituksen hinnassa on toki pankkikohtaisia eroja. Varainhankinnan hinta on kuitenkin yleisesti ollut nousussa. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi luottoluokitukset ja talletusten osuus varainhankinnasta. Pankeilta vaaditaan yhä enemmän pidempiaikaista varainhankintaa, joka on hinnaltaan lyhytaikaista kalliimpaa.
Erjanti muistuttaa, että Suomessa pankit ovat kuitenkin hyvässä kunnossa, eikä rahoituksen saannin ongelmaa ole. Suomen pankkien vahvuus moniin muihin eurooppalaisiin pankkeihin nähden on se, että vastuut ja riskit euroalueen kriisimaissa ovat pienet.
Monet riskimaiden pankit ovat joutuneet turvautumaan Euroopan keskuspankin tarjoamaan halpaan kolmivuotiseen lainaan, koska rahoituksen hinta markkinoilla on noussut liian korkeaksi.
Asuntovelkaisen
on Suomessa hyvä olla
Suomessa asuntolaina on suhteellisen halpaa muihin euroalueen maihin verrattuna.
Euroalueen uusien asuntolainojen korkein kokonaiskorko oli kesäkuussa Hollannissa 4,32 prosenttia. Euroalueella korko oli keskimäärin 3,43 prosenttia, kun se Suomessa oli vain 1,98 prosenttia. Korot olivat siten keskimäärin selvästi korkeammalla tasolla, mutta entä marginaalit?
– Suoria marginaalivertailuja ei ole, sillä järjestelmät eri maissa ovat hyvin erilaisia. Yleisesti ottaen Euroopassa maksetaan huomattavasti korkeampia korkoja, Erjanti kertoo.
Muualla Euroopassa suositaan perinteisesti enemmän pidempiä korkoja, jotka yleensä ovat lyhyitä euriboreja korkeammalla tasolla. Erjannin mukaan vaihtuvakorkoisten, lyhyitä markkinakorkoja seuraavien lainojen suosio on kuitenkin ollut kasvussa niiden alemman hinnan vuoksi.
Vuoden euribor oli syyskuun alussa 0,8 prosentissa. Vuosi sitten euribor oli vielä 2,07 prosenttia. Jos korkojaksosi vaihtui juuri, on lainakorkosi nyt lähes 1,3 prosenttia alhaisempi.
Laskennallinen laina-aika lyhenee 28 kuukaudella 20 vuoden 100 000 euron lainassa. Annuiteettilainassa kuukausimaksuun tulisi nyt esimerkkilainassa vähemmän maksettavaa 60 euroa kuukaudessa. Alenevan pääoman lainalyhennys pysyy ennallaan, mutta korko pienenee 101 euroa lisää.
| Pankkien marginaalit muodostavat jo valtaosan lainan kokonaiskorosta | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääkaupunkiseudun 85 000 euron laina, 15 vuoden maksuajalla | |||||||
| Pankki | kokonaiskorko % | marginaali % | muut kulut | pankin suosittelema viitekorko | lainan hinta (12kk euribor) | ||
| Nordea | 1,51 | 1,15 | 578 | eur 3 kk | 98620,71 € | ||
| Hypo | 1,52 | 0,95 | 265 | eur 6 kk | 96907,70 € | ||
| Handelsbanken | 1,57 | 1,00 | 270 | eur 6 kk | 97261,27 € | ||
| Nooa Säästöpankki Oy | 1,75 | 1,15 | 470 | eur 6 kk | 98511,71 € | ||
| Sampo Pankki | 1,76 | 1,15 | 520 | eur 6 kk | 98561,71 € | ||
| Helsingin OP Pankki | 1,76 | 1,20 | 215 | eur 6 kk | 98608,44 € | ||
| Tapiola Pankki | 1,81 | 0,95 | 470 | eur 12 kk | 97112,70 € | ||
| Aktia Pankki Oyj | 1,98 | 1,10 | 556 | eur 12 kk | 98246,78 € | ||
| Ålandsbanken | 2,05 | 1,15 | 674 | eur 12 kk | 98715,71 € | ||
| Suupohjan Op * | 2,13 | 1,25 | 570 | eur 12 kk | 99315,95 € | ||
| * POPpankki | |||||||
| Lähde: Suomen Rahatieto Oy | |||||||
| Suomessa maksetaan lainasta verrattain alhaista korkoa | |||
|---|---|---|---|
| Uusien asuntolainojen keskikorot kesäkuussa | |||
| Maa | keskikorko (%) | ero keskiarvoon (%-yksikköä) | |
| Hollanti | 4,32 | +0,89 | |
| Italia | 3,96 | +0,53 | |
| Portugali | 3,90 | +0,47 | |
| Ranska | 3,83 | +0,40 | |
| Belgia | 3,61 | +0,18 | |
| Euroalue | 3,43 | ||
| Slovenia | 3,34 | -0,09 | |
| Espanja | 3,31 | -0,12 | |
| Irlanti | 3,09 | -0,34 | |
| Saksa | 3,06 | -0,37 | |
| Viro | 2,9 | -0,53 | |
| Itävalta | 2,67 | -0,76 | |
| Suomi | 1,98 | -1,45 | |
| Lähde: EKP | |||












