Tätä ihannetta asuntoa hankkivat tavoittelevat
Lehtikuva
Takavuosien asumisihannetta, ylisuuria unelmataloja on yhä vaikeampi myydä. Tämä näkyy niin kiinteistövälityksessä kuin talotehtaiden tilauksissakin. Omakotitalo saa jo olla järkevämmän kokoinen.
10.9.2012 06:01
141
Saisiko olla 400 neliötä, vähintään kolme kerrosta, kartanomainen ulkoasu ja kermakakkua muistuttava sisustus? Ei kiitos enää, sanoo unelmiensa omakotitalon ostaja.
– Suurien ja kalliimpien omakotitalojen myyntiajat ovat selvästi pidentyneet. Omakotitalokauppaa käydään, mutta kaupan rakenne on muuttunut. Se on pienemmän koon ja hivenen eri hintatason kauppaa, sanoo liiketoimintajohtaja Antti Toivanen Huoneistokeskuksesta.
– Kauppaa tehdään edelleen myös isoimmilla taloilla, mutta se on maltillistunut parhaista ajoista, myöntää aluejohtaja Jussi Paaso Kiinteistömaailmasta.
Huoneistokeskuksen Toivanen ei usko, että unelma isosta talosta olisi sinänsä hävinnyt mihinkään. Kyse on enemmän talouden realiteeteista.
– Ihmiset ovat nyt varovaisempia päätöksenteossa. Mietitään, paljonko asumiseen on varaa laittaa rahaa, sanoo Toivanen.
Sadan prosentin lainojen
katoaminen vaikutti
Sekä Toivanen että Paaso arvioivat, että pankkien lainahanojen tiukentumisella on ollut suuri vaikutus siihen, minkä hintaista ja samalla tietysti minkä kokoista omakotitaloa ihmisillä on mahdollisuus hankkia.
– Pankkien rahoitus vaikuttaa selvästi siihen. Finanssivalvonnalta on tullut pankeille ohjeistuksia omarahoitusosuuksista. Omarahoitusta edellytetään enemmän ja ihmiset saavat selkeästi vähemmän lainaa kuin ennen vuotta 2008, Paaso kertoo.
Vuoden 2010 keväästä lähtien Finanssivalvonta on suositellut pankeille, että ne suhtautuisivat pidättyvästi yli 90 prosentin luototusasteisiin asuntolainoissa. Eli käytännössä asunnonostajalta pitäisi edellyttää, että tämä on säästänyt vähintään 10 prosenttia asuntohinnasta. Aiemmin asuntolainoja myönnettiin pankeista myös usein myös ilman omarahoitusosuuksia.
Suosituksesta saattaa tulla pian pakko.Tänä keväänä hallituksen asettama työryhmä ehdotti sitovuutta enimmäisluototusasteeseen. Lisäksi enimmäisluototusaste tiputettaisiin jopa 80 prosenttiin.
Nyt myy aiempaa
pienempi valmistalo
Jukkataloja ja Aitotaloja valmistavan Pyhännän Rakennustuotteen toimitusjohtaja Esko Ovaskainen kertoo, että talojen koot ovat järkevöityneet muutaman viime vuoden aikana.
– Toimituksen koko on jonkin verran tippunut edellisen, vuoden 2009 lamakoukauksen jälkeen. Yleinen kokoluokka on nyt 120 neliön molemmilla puolilla, kun aiemmin myimme reippaasti yli 130 neliön taloja, Ovaskainen sanoo.
Sama näkyy myös tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan valmistuneiden pientalojen kerrosneliöt eivät ole lisääntyneet enää moneen vuoteen.
– Keskikoko ei enää välttämättä jatka kasvuaan ja on ehkä pysähtynyt. Isoja omakotitaloja tehdään edelleen, mutta markkinoilla hyvin näyttävät nyt pärjänneen pienemmät omakotitalot eli kokoluokka 100-130 neliötä, sanoo puolestaan Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
Huippuvuosi omakotitalojen kerrosneliökoossa on näyttänyt olleen vuonna 2009. Näiden talojen rakentaminen on siten aloitettu juuri ennen taantumaa. (Katso tilasto aiheesta jutun lopusta.)
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Pasi Heiskasen mukaan eri tiloja ei enää rakenneta taloihin vain varmuuden vuoksi tulevaisuuden mahdollisia tarpeita varten.
– Entistä tarkemmin harkitaan sitä tilan käyttöä. Esimerkiksi erillistä vierashuonetta ja työhuonetta ei rakenneta, vaan yhdistetään nämä tilat.
Myös energiakustannukset ovat monella mielessä.
– Ihan selvä on se, että yhä useampi miettii talon ylläpitokustannuksia, ei vain niitä rakennuskustannuksia, sanoo Heiskanen.
Löysien lainahanojen lisäksi talojen koon kasvuun 1990- ja 2000-luvuilla ovat vaikuttaneet myös rakentamismuoti ja -määräykset. Ne ovat näkyneet etenkin talojen tilavuuksissa. Talojen kuutiomäärät ovat kasvaneet paljon reippaampaa tahtia kuin asuinneliö- tai kerrosneliöalat.
– Jo 1990-luvulla alkoi tulla korkeita olohuoneita ja myös yleinen huonekorkeus on kasvanut. Korkeat olohuoneet vaativat käytännössä kaksikerroksista taloa, Heiskanen kertoo.
Halutaan yhä valmiimpaa
Omakotitaloa haluavista yhä harvempi ryhtyy nykyään hartiapankkirakentajaksi, joka lähtisi itse ja talkoovoimin rakentamaan taloaan niin sanotusta pitkästä tavarasta. Heiskasen ja Ovaskaisen mukaan talot halutaan ostaa täysin valmiina.
– Avaimet käteen -toimitukset kasvavat koko ajan, sanoo Ovaskainen.
Toinen trendi on kiinnostus materiaalien laatuun ja sisustamiseen.
– Pääpaino siinä kodin hankkimisessa alkaa olla sisustamisessa, Ovaskainen kertoo.
Eniten myy yhä puutalo. Kivi- ja harkkotalotkin käyvät kaupaksi, mutta sen sijaan poltettu tiili on jäänyt marginaaliin.
Asuntomessujen toimitusjohtajan Pasi Heiskasen mukaan yhtenäiskulttuurin aika omakotitaloasumisessa on selkeästi ohi. Yhtä unelmataloa ei ole.
– Olemme siirtyneet tilanteeseen, jossa toiveet ovat monipuolistuneet ja moniarvoistuneet.
| Omakotitalojen neliöhuippu on ohi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Valmistuneet erilliset pientalot 1990-2012 | ||||
| Vuosi | Kerrosneliöt, m2 (keskiarvo) | |||
| 1990 | 155 | |||
| 1992 | 163 | |||
| 1997 | 165 | |||
| 2002 | 177 | |||
| 2007 | 176 | |||
| 2008 | 177 | |||
| 2009 | 180 | |||
| 2010 | 178 | |||
| 2011 | 178 | |||
| (1-6)2012 | 177 | |||
| Lähde: Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto 1990-2012 | ||||
