Despootti pitää taloyhtiötä vallassaan

Suomalaisen omistusasumisen arjesta ja vallankäytöstä on liikkeellä paljon surkuhupaisia tarinoita.

– Puheenjohtaja vaimoineen, he käyttäytyvät kuin omistaisivat koko yhtiön ja heidän pillinsä mukaan pitää toimia. Puheenjohtaja huusi ja iski luurin korvaan, kun yritin keskustella hänen kanssaan laskusta, joka kuuluisi taloyhtiön maksaa, kirjoittaa nimimerkki "Loukattu" Suomi24.fi:n keskustelupalstalla.

Nimimerkki "Porvoon idylliä" taas kertoo hallituksen puheenjohtajasta, joka käyttää valtaansa uuden asuntoyhtiölain vaatiman remontti-ilmoituksen turvin. Tavallisista kunnossapitoasioistakin pitää kysyä "hattu kädessä".

– Puheenjohtaja kommentoi ilmoituksia lupahakemuksina, joissa hän hyväksyy tai hylkää jopa sisustukseen liittyviä asioita. Osa hänen ohjeistaan on ollut rakennustavan vastaisia, mutta niitä on kuitenkin mutu-tuntumalla ajettu läpi, nimimerkki kirjoittaa.

Valtataistelu pelottaa
- despootti voi jatkaa

Alalle on tehty runsaasti oppaita, joista voisi katsoa miten taloyhtiöiden luottamustoimia pitää hoitaa.

Eräs näistä on Hyvä hallintotapa taloyhtiöissä -kirja. Sen kirjoittajiin kuulunut SKH Isännöinnin toimitusjohtaja Markku Kulomäki muistuttaa, että taloyhtiöiden hallitukseen halutaan erilaisten intressien vuoksi.

Yleisin syy on pyyteetön halu pitää huolta yhteisestä omaisuudesta. Joillakin on puolestaan intressinä ajaa voimakkaasti jotain henkilökohtaisesti tärkeää asiaa, oli se sitten parvekekorjaus tai energiatehokkuus. Tämäkin vielä sujuu, jos muistaa, ettei aja omaa etuaan osakkaana vaan taloyhtiön yhteistä etua.

– On vaikeampi tilanne, jos hallitukseen mennään siksi, jotta olisi valtaa. Ajatuksena on se, että yhtiötä pitäisi hoitaa juuri niin, kuin minä näen oikeaksi. Se on hankala asetelma yhteisen omaisuuden hoidossa, Kulomäki kuvailee.

Kulomäen mukaan muiden voi olla vaikea puuttua asiaan.

– Jos on hyvin voimakas persoona, niin valta-asemaan voi olla vaikea puuttua. Moni voi ajatella, että ei kannata ryhtyä siihen taisteluun, sanoo Kulomäki.

Ilmoitusvelvollisuus ei
tarkoita tarveharkintaa

Nimimerkin "Porvoon idylliä" tapauksesta Kulomäki muistuttaa, että asunto-osakeyhtiölain tarkoituksena ei ole estää asukkaiden remontteja, vaan päinvastoin tukea niiden lisäämistä. Ilmoitusvelvollisuus ei tarkoita taloyhtiön hallitukselta tarveharkintaa, että saako asukas tehdä remonttia vai ei.

On kuitenkin totta, että taloyhtiön hallituksen tulee varmistaa, että remontissa noudatetaan hyvää rakennustapaa.

– Joskus linjanveto voi olla vaikeaa, sanoo Kulomäki. Hän rohkaisee pyytämään asiantuntijan mielipidettä sen sijaan, että pähkäiltäisiin itse vaikkei tietoa ole.

Yhtiökokouksella eroon

Asiamies Keijo Kaivanto Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AHKA ry:stä muistuttaa, että määräilijästä voi päästä eroon pikaisestikin kutsumalla koolle ylimääräinen yhtiökokous, joka vaihtaa hallituksen.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista taloyhtiön osakkeista.

 – Useimmiten asia hoituu sillä, että tulee mitta täyteen ja valitaan toinen henkilö hoitamaan puheenjohtajuutta, Kaivanto sanoo.

Joskus tarvitaan
ulkopuolinen

AHKA ry välittää taloyhtiöiden hallituksiin asiantuntijajäseniä. Kaivannon mukaan ulkopuolisen hallitusjäsenen palkkaamiseen voi olla joku kolmesta eri syystä.

Yksi syy on se, että ei löydetä halukasta puheenjohtajaa osakkaiden keskuudesta. Silloin ulkopuolinen hallituksen jäsen voi olla ylimenokauden puheenjohtaja. Toinen syy on iso remontti. Hallitukseen halutaan joku, jolla on kokemusta putkiremonteista tai julkisivuremonteista.

– Kolmas syy on nämä ristiriitatilanteet. Saattaa olla, että tilanteen neutralisoimiseksi tarvitaan jopa kokonaan ulkopuolisista koostuva hallitus.

Tuhlaava puuhastelija ja pihi jahkaaja

Hirmuvaltias ei ole ainut ongelmallinen tyyppi. Hauskaa ei liene myöskään taloyhtiössä, jossa asukkaat odottavat kauhulla yhtiökokousta, jossa eläkkeelle tai työttömäksi jäänyt yli-innokas hallituksen puheenjohtaja kaihoaa aiemman elämänsä kiivasta projektitahtia ja on sitä kaivatessaan päättänyt jyrätä lukuisia korjauksia ja selvityksiä taloyhtiöön.

Siltikin, vaikka ne selvästi ylittäisivät kaikki normaalit korjaustarpeet.

– Jos tällainen kaveri saa ylivallan, niin silloin hallitus ja yhtiökokous ovat epäonnistuneet. Rahat hankkeisiin tulevat vain yhtiökokousten ja budjettien kautta, Realco-yhtiön toimitusjohtaja Jari Porthén sanoo.

Porthénin mukaan tapaus ei ole kovin yleinen.

–Tällaista voi yrittää, mutta sitten kun se menee kohtuuttomuuksiin, niin normaalitilanteessa muu hallitus ja viime kädessä yhtiökokous torppaavat ehdotukset, hän arvioi.

Yleisin ongelmatapaus puheenjohtajien joukossa lienee kuitenkin puuhastelevan tuhlarin vastakohta eli jahkaava pihistelijä, jonka valtakaudella hallitus tyrkkää hamaan tulevaisuuteen kaikki isot korjaukset. Tällöin osakkeenomistajien vahingoksi talo sen kun rapistuu.