Kirjaudu ▼
 

Ole hyvä lapseni, ostin sinulle asunnon

Heini Karjanmaa
Ole hyvä lapseni, ostin sinulle asunnon
Harvassa opiskelijakaupungissa riittää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja opiskelijoille. Monet vanhemmat turvaavatkin lapsiensa asumisen opiskelujen ajaksi ja ostavat itselleen sijoitusasunnon. Mutta kuinka moni opiskelija saa enää nykyään mieluisan "valmistujaislahjan"?
Johannes Niemeläinen
5.8.2012 06:01
178

Keskiluokan sijoitustoimintaa: vanhemmat ostavat opiskelupaikkakunnalle muuttavalle lapselleen asunnon, jossa tuore opiskelija voi viettää opiskeluvuodet. Vanhemmat kerryttävät varallisuuttaan, lapsi säästää vuokrakuluissa.

Harvalla vanhemmalla on kuitenkaan varaa tähän ilman lainaa. Kun taloudellinen epävarmuus kasvaa, lainanottohalukkuus laskee. Nyt euroalue on matkalla taantumaan. Se näkyy myös keskiluokan sijoitustoiminnassa.

Tilastot eivät asiaa mittaa, mutta kiinteistönvälitysyhtiö Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tommi Rytkönen kertoo, että tänä vuonna vanhemmat ovat ostaneet sijoitusasuntoja lapsilleen aiempia vuosia vähemmän.

– Tuntuma on, että vanhemmat ovat aiempia vuosia varovaisempia ostamaan asuntoja opiskelija-asuntokäyttöön, erityisesti lainarahaa käyttäen, Rytkönen sanoo Taloussanomille.

Soittokierros suurten opiskelijakaupunkien kiinteistönvälittäjille tukee Rytkösen analyysia, mutta paikallisia eroja löytyy.

Tuttavaperheet ostavat
asunnot päikseen

SKV Kiinteistönvälityksen paikallisjohtaja Pirkko Paatelo sanoo Turusta, että vanhemmat ostavat edelleen sijoitusasuntoja, mutta kauppojen määrät ovat vähenemässä.

– Se oli nähtävissä jo viime vuonna, Paatelo kertoo Turun tilanteesta.

Hänen mukaansa usein menetellään niin, että kaksi tuttavaperhettä ostaa kaksi sijoitusasuntoa. Perheiden lapset muuttavat asuntoihin päittäin. Perheiden näkökulmasta järjestelyn etu on se, että lapset saavat asumislisän osana opintotukea. Jos he asuisivat omien vanhempiensa omistamassa asunnossa, heillä olisi oikeus asumislisään vain alennettuna.

Paatelon mukaan trendinä myös on, että nuoret ostavat muutaman opiskeluvuoden jälkeen itse yksiön tai kaksion.

– Opiskelu yliopistossa, esimerkiksi lääkiksessä tai kauppakorkeakoulussa, kestää vuosia. Sitten maksetaan vain korkoja ja haetaan pitkän ajan arvonnousua, hän kertoo.

Paatelon mukaan kyseessä on yleistyvä trendi, erityisesti asuntosäästöpalkkiotilit eli asp-tilit ovat vauhdittaneet opiskelijoiden asuntokauppoja.

Oulussa pärjätään
vuokra-asunnoilla

– Täällä ilmiö ei ole ollut merkittävä koskaan. Se koskee yksittäisiä kauppoja, Oulun Huoneistokeskuksen myyntijohtaja Hannu Hietala kertoo.

Näin ollen vanhempien lapsilleen ostamien asuntojen määrä ei ole tänä vuonna kasvanut tai supistunut viime vuonna.

– Oulussa on opiskelijoille vuokra-asuntoja niin hyvin tarjolla, että vanhemmat eivät osta asuntoja, vaan vuokraavat, Hietala sanoo.

Oulun ydinkeskustan yksiöt ja kaksiot ovat sen sijaan käyneet hyvin kaupaksi, sijoituskäyttöön. Hinnat ovat nousussa ja kysyntä huipussa, Hietala kertoo tilanteesta.

– Pörssi ja korot ovat mitä ovat, niin sijoittajat laittavat rahansa kiinteään omaisuuteen eli kasvukeskusten ydinkeskustan pieniin asuntoihin, mutta ei niitä lapsille osteta vaan normaalisti sijoitusasunnoiksi.

Kiinteistömaailman Rytkönen tunnistaa tilanteen.

– Jos rahaa on, herkkyys tehdä sijoitusasuntohankintoja on ehkä lisääntynyt.

Jyväskylässä ostetaan
uusia kaksioita

Jyväskylä on Suomen suurin opiskelijakaupunki, kun verrataan opiskelijoiden määrää paikkakunnan koko väkilukuun. Paljon opiskelijoita tarkoittaa paljon kysyntää pienille asunnoille sekä vuokra- että omistuspuolella.

Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Janne Särkän mukaan vuokramarkkinoiden tilanne on Jyväskylässä ollut perinteisesti "ahdas". Viime vuosina tilanne on muuttunut, kun suomalaisten varallisuus on kasvanut.

– Yhä useammin Jyväskylässä opintonsa aloittavan tai vuoden opiskelleen ja vuokra-asunnon kanssa painineen nuoren vanhemmat tekevät päätöksen, että lapsen opiskeluaikainen asuminen turvataan, Särkkä kertoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Kun esimerkiksi kymmenen vuotta sitten opiskelijalle ostettiin yksiö ydinkeskustasta, nyt ostetaan usein tilavampi asunto, joka on uusi. Ennen kaikkea halutaan luoda omalle lapselle mahdollisen turvalliset, kodinomaiset, viihtyisät puitteet viiden vuoden opiskeluajalle.

Särkän mukaan vanhempien lapsilleen ostamien asuntojen määrä on kasvanut pitkään, mutta tänä vuonna voidaan nähdä jonkinlaista hyytymistä. Yleisesti asunnonostajat harkitsevat kauppoja pidempään, ja tämä voi näkyä myös sijoitusasuntokaupoissa.

– Ylipäätään kotitaloudet harkitsevat investointeja pidempään.

Keskiluokan sijoitustoiminta
siirtynyt ylemmälle keskiluokalle

Finanssikriisi ja eurokriisi ovat näkyneet Tampereen asuntomarkkinoilla. Vielä vuosina 2005–2006 vanhemmat ostivat lapsilleen asunnon opiskeluajaksi selvästi useammin, kuin nykyään Kiinteistömaailma Tampere Hämeenkatu 9 toimitusjohtaja Jouni Perttala kertoo.

– Jonkin verran tehdään edelleen kauppaa, mutta se on selkeästi vähäisempää kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, Perttala sanoo.

Kaupan väheneminen on muuttanut myös ostajakuntaa. Nykyään yhä harvempi ostaja tarvitsee lainarahaa asunnonostoon, Perttala kertoo. Lapsella ostettava asunto saattaa löytyä ydinkeskustasta, ja ne ovat laadultaan hyviä.

Perttalan mielestä yksiöiden ja kaksioiden hintataso on Tampereella niin korkea, että pienemmältä paikkakunnalta kotoisin olevan opiskelijan vanhemmilla ei ole varaa sellaisiin summiin. Keskiluokan sijoitustoiminnasta on tullut ylemmän keskiluokan sijoitustoimintaa.

Vuokra-asuntoja
ei riitä

Huoneistoketjun varatoimitusjohtaja Jarmo Vainioniemi Helsingistä allekirjoittaa Perttalan havainnot. Hänen mukaansa asuntosijoittajien joukko on supistunut, kun yhä harvempi käyttää lainarahaa sijoitusasunnon ostamiseen.

Tämä on karsinut joukosta pois monet lapsilleen opiskelija-asunnon hankintaa suunnitelleet.

– Näppituntuma on, että näitä olisi vähemmän kuin aiemmin Helsingissä, Vainioniemi sanoo.

Opiskeluvuoden alku näkyy kuitenkin Helsingissä kysyntäpiikkinä asuntomarkkinoilla. Elo–syyskuussa yksiöiden ja kaksioiden kysyntä kasvaa myös koko maassa, koska vuokramarkkinat ovat surkealla tolalla korkeakoulupaikkakunnilla.

Opiskelijoille ei riitä vuokrattavia opiskelija-asuntoja, ja yksityisillä markkinoilla vuokrat ovat pilvissä. Tällöin vanhemmat saattavat nähdä kelpo vaihtoehdoksi ostaa lapselleen asunnon.

– Nythän ovat ne viikot, jolloin vuokra-asuntojen tarjonta ei vastaa yliopistokaupungeissa kysyntää, Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Rytkönen sanoo.

– Nimenomaan elokuun yksiöiden ja kaksioiden kauppamäärissä näkyy voimakas piikki vuosina 2011, 2010 ja 2009.

Sydänkesästä elokuuhun kauppamäärät kasvavat tyypillisesti 15 prosenttia vuosittain, Rytkönen kertoo. Kasvu on merkittävä, koska tarjonta ei paisu kysynnän tavoin. Kysyntäpiikin seurauksena keskineliöhinnat nousevat elokuussa.

Tänä vuonna kysyntäpiikki on kuitenkin jonkin verran pienempi kuin mitä on totuttu näkemään, Rytkönen sanoo.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (178)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Joo mitä sitä turhaa ostaa pörssistä halpoja osakkeita ku saman rahan voi käyttää huipussaan olevaan panokorsuun Oulun keskustasta :D
Nipa 5.8.2012 6:22

Anonyymi
"Tilastot eivät asiaa mittaa, mutta..."
HYVIN monet varakkaat eläkeyhtiöitten bosset asuvat hyvin pienellä vuokralla.
ELI muut suomalaiset, subventoivat asumismuodon.
OSTETAAN SITTEN MYYDÄÄN JA
VIELÄ VUOKRATAAN SAMAA ASUNTOA.
VOITOT KERÄÄ ASUJA.
Nimetön 5.8.2012 6:38

Anonyymi
Kalliossa kun kulkee, niin tuntuu paikka olevan aivan täynnä maalta tulleita nuoria.

Miksei esimerkiksi Kerava voisi kelvata Helsinkiin opiskelemaan tulevalle? Miksi pitää päästä keskustaan? Radan varresta pääsee nopeasti ja helposti kaupunkiin.


On vissiin niin raskasta kulkea noinkin pitkää matkaa ja maksaahan se kulkeminenkin.
lähimpään kaupunkiin 5.8.2012 6:46

Anonyymi
Nimenomaan asuntojen hinnan nousu ja vuokrien hinnan nousu kielii tulevasta valuutan romahduksesta kun keskuspankit lykkää 0 arvoista seteliä liikkelle, joten ei muutakuin asuntoja ostamaan, he he he.
Kupla-uuno on ykköne 5.8.2012 6:50

Anonyymi
Nirsoa porukkaa,jos "vanha" asunto ei kelpaa.
Nimetön 5.8.2012 7:11

Anonyymi
"Miksei esimerkiksi Kerava voisi kelvata Helsinkiin opiskelemaan tulevalle? Miksi pitää päästä keskustaan? Radan varresta pääsee nopeasti ja helposti kaupunkiin."

Eikös nyt jokainen, jopa opiskelija, saa asua missä lystää?
Miksi opiskelijoita pitää rangaista sillä että joutuu asumaan jossain susirajalla?
Onko asuminen sivistyksessä rajoitettu vain valmistuneille tai niille jotka ei viitsi opiskella?
Nimetön 5.8.2012 7:21

Anonyymi
"Miksei esimerkiksi Kerava voisi kelvata Helsinkiin opiskelemaan tulevalle? Miksi pitää päästä keskustaan? Radan varresta pääsee nopeasti ja helposti kaupunkiin."

Eikös nyt jokainen, jopa opiskelija, saa asua missä lystää?
Miksi opiskelijoita pitää rangaista sillä että joutuu asumaan jossain susirajalla?
Onko asuminen sivistyksessä rajoitettu vain valmistuneille tai niille jotka ei viitsi opiskella?



Tämä ylikoulutus hömppä menee liian pitkälle.
Tässä on 2 puolta, 1 on se että valtio velkaantuu simona korolla. 2 sitä 100 vuotta vanhaa oppia saaneita on liikaa.
juna meni jo 100 vuo 5.8.2012 7:32

Anonyymi
Toistan jo vuosia sitten sanomani:" Suomessa ei ole enää mitään toimeliaisuutta ilman yhteiskunnan tukea". Asumisen tukeminen on mennyt mahdottomuuksiin ja sitä kautta kallistunut tolkuttomasti. Siitä on lähes jokaiselle tehty kuluongelma. Tämä jos mikä vaikuttaa kilpailukykyyn. Kataisen mielestä vain jopa sentin palkankorotus vie kilpailukyvyn.Muutakin tolkutonta on siltä suunnalta kuultu. Ja siksihän kannatus laskee kuin lehmän häntä. Pelottelu vielä kruunaa kaiken.
Perusasioita ei osat 5.8.2012 7:35

Anonyymi
Tottahan toki tässä kulutusyhteiskunnassa vanhempien velvollisuus on ostaa lapsilleen opiskelija-asunnot. Ne opintolainathan käytetään kaljan juontiin ja muihin hauskuuksiin mitä opiskelijoiden "menomestat" tarjoaa.
iskä ja äiskä kyllä 5.8.2012 7:42

Anonyymi
"Miksei esimerkiksi Kerava voisi kelvata Helsinkiin opiskelemaan tulevalle? Miksi pitää päästä keskustaan? Radan varresta pääsee nopeasti ja helposti kaupunkiin."

Keravalla ei ole riittävästi opiskelijaravintoiloita eikä diskoja. Ja milläs kuljet luennoille jos VR:n junat seisoo sähkökatkon vuoksi? Kerava on nukkumalähiö eikä mikään opiskelijoiden "menomesta". Eikä sieltä Keravalta edes löydä tulevaa puolisoa tai muuta elämänkumppania.
syitä on monia 5.8.2012 7:42
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Oletko saanut parkkisakon yksityiseltä pysäköinninvalvontayritykseltä?