Kirjaudu ▼
 

Ökyalueella ja slummissa samanlainen yhteishenki?

Jussi Nukari / Lehtikuva
Ökyalueella ja slummissa samanlainen yhteishenki?
Kummassa yhteishenki syntyy helpommin, rikkaassa vai köyhässä kaupunginosassa? Asiantuntijoiden mielestä varallisuudella ei ole tässä asiassa niin väliä: asuinalueen aito yhteisöllisyys voi kehittyä ihan kummassa vain.
25.6.2012 06:03
53

Yleisten uskomusten mukaan varakas kaupunginosa olisi automaattisesti hyvin kylmäkiskoinen, pinnallinen asuinpaikka. Köyhissä lähiöissä taas asukkaat ovat muka aina keskenään solidaarisia, ja maaseudun rauhassa kyläläisten me-henki on jotenkin aidompaa.

Asumisen ja taajamasuunnittelun ammattilaiset tietävät, että kliseet voivat olla kaukana totuudesta. Yhteishenki ja asuinpaikan hyvä tunnelma syntyvät pienistä aineksista, eivät varallisuuseroista.

Tarvitaan tiloja, joissa törmätä naapureihin ja pari aloitteellista asukasta. Yhteisöllisyyden syntyminen on kiinni kohtaamisten määrästä, sanoo paikkojen brändäämisen asiantuntija Sari Klinga.

Alueella pitää olla luontevia paikkoja tavata ja nähdä muita ihmisiä. Kaikissa kivikortteleissa ja pensasaitojen piilottamilla pientaloalueilla tämä ei aina ole mahdollista. Suomalainen suunnittelu ja rakentaminen tarjoavat hyviä mahdollisuuksia eristäytymiseen.

– Voi hiipiä autolta hiljaa ja mennä hissillä kotiin, eikä tarvitse nähdä yhtään naapuria, Klinga kuvaa.

Sitten kulmakunnalle tarvitaan asukas tai pari, jotka panevat tuulemaan. Alue, jolla ei tapahdu mitään, ei houkuta ulos ja tutustumaan toisiin.

– Heti kun tapahtuu, uteliaat menevät paikan päälle. Syntyy säpinää pienessä tai suuressa mittakaavassa.

Klinga varoittaa kuitenkin syyllistämästä niitä, jotka seuraavat talkoita tai kaupunginosajuhlia mieluummin sivummalta tai jäävät kotiin. Pelkkä tietoisuus mahdollisuudesta osallistua yhteisiin touhuihin riittää yhteisöllisyyden syntymiseen. Kynnys liittyä mukaan on tärkeää pitää matalana.
 
Purjeveneitä ja
karvanoppia

Klingan mukaan yhteisöllisyyttä syntyy, kun naapureilla on yhteinen elämäntapa tai harrastus, josta tavatessaan jutella. Merenrannalla asuvia voi yhdistää purjehtiminen, rosoisemmilla alueilla vaikka huono maine.

– On alueita, joilla imago on huonompi kuin alue ansaitsisi. Silloin syntyy vahva paikallisidentiteetti. Sitä voisi käyttää ironisena voimavarana, Klinga ehdottaa.

Näin on tehty ainakin Keravalla, jonka johto on omaksunut tunnuksekseen karvanopat. Maine kääntyy hauskaksi, kun keravalaiset kulkevat kaupungilla karvanoppia autoissaan ja lastenvaunuissaan.

Klinga pitää oleellisena myös asuinalueen yhteistä missiota, olipa se vaikka tunnustuksen saaminen kaupungin siisteimpänä alueena.

Lähtevä posti
yhdisti

Kokeillaanpa. Löytyykö helsinkiläisistä kaupunginosayhdistyksistä tukea Klingan ajatuksille?

Senaatintorin kupeessa asuvat kruununhakalaiset on yhdistänyt tehokkaimmin yhteinen projekti.

– Kun uhkaa joku hanke, kuten se että huononnetaan meidän palveluita, se aina nostaa semmoisen joukkohengen, Veli-Heikki Klemetti Kruununhaan asukasyhdistyksestä sanoo.

Posti saatiin aikoinaan takaisin, mutta nyt krunikkalaisia työllistävät karsittavat bussilinjat. Henkeä ylläpidetään myös ilmeisemmin keinoin, kuten omaa postikorttisarjaa julkaisemalla sekä viihtyisimmän pihan palkitsemisella.

– Ei se ihan kadonnut ole se yhteisöllisyys, ehkä voimistumaan päin. Pienellä rajatulla alueella on hyvät edellytykset parantaa sitä, kiintopisteenä asukastila, Klemetti arvioi.

Toukokuisessa Krunan kundien tapaamisessa oli tuvan täydeltä 1920–80-luvulla syntyneitä kruununhakalaisuroita. Nuorten äitien mammaringissä on puolensataa osallistujaa.

Räppärit ammentavat
karkeudesta

Klingan ajatus huonon maineen kääntämisestä yhteiseksi voimavaraksi toteutunee Kontulassa, itäisessä Helsingissä.

Ylpeys omasta alueesta näkyy erityisen vahvasti nuorisokulttuurissa, Risto Rautiainen Kontula-seurasta sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Nuoret räppärit ovat pitkälti Itä-Helsingistä.

Rautiaisen mukaan käsitys seudun hurjasta luonnosta on vain sitkeää legendaa. Huomiota ansaitsisi itäisten kaupunginosien yhteistoiminta avoimien kulttuuritapahtumien järjestämisessä.

Erityisiä
koko Suomessa

– Eduskuntatalo, korkeakoulut, keskussairaalat, teatterit ja ooppera. Se on koko Suomen mittakaavassa hyvin kulturelli paikka, Hannu Haukanhovi Töölö-seurasta luettelee kotikulmiensa palvelutarjontaa.

Kuningatar Kristiina perusti Töölön itsenäiseksi kyläksi vuonna 1643, Haukanhovi muistuttaa.

– Jos ihminen on syntynyt tänne, kuten itse olen, kyllähän sillä on oma merkityksensä. Väkisinkin se niin sanottu Töölö-henki tarttuu puseroon.

Haukanhovi kertoo tuntevansa kasvoilta monia töölöläisiä, ja samoin tunnetaan hänet.

Tämä ja asukkaita yhdistävä ”pieni ylpeys rinnassa” paljastuu pian, kun yhteisissä tapahtumissa uskaltautuu jutustelemaan muiden kanssa.

Tutut kasvot
sen tekevät

Jakomäki kohosi koilliseen Helsinkiin 1960-luvulla, mutta yhteishenkeä on ehtinyt syntyä sinnekin, sanoo Marja-Liisa Heiskanen Suurmetsä-Jakomäki-seurasta.

Jakomäessä yhteisöllisyys syntyy tuttuudesta. Moni alueella kasvanut jää sille aikuistuttuaan.

– Monet ovat sanoneet, että jos menee toiseen kaupunginosaan, siellä ei ole näitä ihmisiä joiden kanssa vaihtaa muutama sana. Siellä ei tunne, että tämä on meidän paikka, Heiskanen sanoo.

Kaupunginosa on monelle tuttu Nousukausi-elokuvasta, joka kuvaa menestyneen espoolaispariskunnan seikkailulomaa työttöminä Jakomäessa. Heiskasen mielestä alue ei ole karun maineensa veroinen. 

– Jokaisessa kaupunginosassa on kaikenlaista asukasta tänä päivänä, hän toteaa.

Ei vain
aineettomia hyötyjä

Sari Klinga uskoo yhteisöllisyyden vähitellen nostavan päätään tietotekniikkayhteiskunnassa.

– Kun on tuijottanut virtuaaliystäviään kymmenen vuotta, haluaa kohdata oikeita ihmisiä.

Yksineläjien määrän lisääntyessä yhteisöllisyys tuo turvallisuuden tunnetta, että joku katsoo perään. Hyödyt ovat myös euroissa mitattavia. Asuntojen arvossa näkyy, ollaanko yhteisestä ympäristöstä kiinnostuneita.

Klinga toivoisi Kallio-liikkeen sekä Ravintola- ja Siivouspäivien kaltaisen liikehdinnän leviävän alueille, joiden asukkaat ovat tähän asti puuhanneet vain itsekseen.

– Alueilla, joilta ei löydy aktiivisia toimijoita, pitäisi katsoa peiliin ja kääriä hihoja. Aika pienillä asioilla saa hyvää aikaan.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (53)


Anonyymi
Osittain totta, Slummien jengit tosin tappavat alueellensa eksyneet vieraat ja pitävät huolen omistaan, rikkaiden alueilla poliisi toimii rikkaiden muskeleina ja häätää ylimääräiset kuljeksijat norkoilemasta.
Suomessa suuntaus on saman kaltainen kuin muuallakin maailmassa.


Sama asia kuin Joulu. Joulu on merkitty kalenteriin 24.12 ja 5,5 miljoonaa suomalaista lukee kalenteria. Tästä voi päätellä ja yleistää mistä suomalaiset tietävät Joulun olevan 24.12.
mielenmaailma 25.6.2012 8:50

Anonyymi
Ihmiset eivät tunne edes samassa talossa asuvia puhumattakaan asuinalueesta.
tuntematon vuokralai 25.6.2012 9:13

Anonyymi
Korkean työttömyyden alueilla ei voi syntyä kaverisyhteita, koska ihmiset ovat toistensa pahimpia kilpilijoita. Lukekaa foorumien kirjoituksia mitä mieltä ihmiset ovat työttömistä.
elintila 25.6.2012 9:22

Anonyymi
On vain yksi yhteinen Jumala.
yhteinen henkiolento 25.6.2012 9:25

Anonyymi
Entä sitten kun kaikki kansallistetaan velan pantiksi valtionvelkaa vastaan vuokralähiöiksi?
Kupla-uuno on ykköne 25.6.2012 9:26

Anonyymi
Näin ensimmäisen kerjäläisen Espoossa ns. varakkaalla alueella. Oli jopa styrox-levy alusena. Siis hyvään, tasa-arvoisempaan suuntaan ollaan tässäkin menossa. Näin yhteisöllisyys sen kuin vahvistuu. Ja tietenkin Kataisen vastuu-tavaramerkki.
Kuppi oli vielä tyhj 25.6.2012 9:37

Anonyymi
"Yksineläjien määrän lisääntyessä yhteisöllisyys tuo turvallisuuden tunnetta, että joku katsoo perään. Hyödyt ovat myös euroissa mitattavia. Asuntojen arvossa näkyy, ollaanko yhteisestä ympäristöstä kiinnostuneita."
.
.
- Juu, ja kun ammuskeleva slummi on yhtä hyvä kuin vakaa okt-alue "jolla ei ole säpinää", niin selvähän on että asuntojen arvot slummissa kohoavat, ja yhteisestä ympäristöstä ollaan siellä kiinnostuneempia.

- Milloin kansa alkaa vaatia tämän järjettömän neokommaripropagandan lopettamista ?
Nimetön 25.6.2012 9:49

Anonyymi
Anna kerjäläiselle peruna.

Päivän saalilla ruokkii isonkin "seurueen".

Kun maamme poliitikot ja virkamiehet ovat halukkaita vain enentämään elinympäristömme huonontamista, niin tehdään inhimillinen teko ja annetaan jokainen kerjäläiselle peruna !

Tuokaa maalta traktorilla perunoita, kaatakaa siihen mummolle ja pukumiesten bemarien päälle suoraan.
Nimetön 25.6.2012 9:51

Anonyymi
Pahinta on sisäsiittoisessa maalaisyhteisössä, missä kaikki kyttäävät toistensa verhojen väriä, pukeutumista ja jopa kotiin tulevia lehtiä. Ettei vaan kukaan omaisi erilaisia ajatuksia kuin muut. Voi sitä paheksuntaa ja jupinaa jos joku erehtyisi tilaamaan vaikka Wallpaperin tai Imagen kaikkien niiden Seiskojen ja Seurojen sijaan.

Onko mikään ihme että kun näiden joukkoon muuttaa joku kaupunkilainen "haluan maalle" -idealisti, niin parin talven jälkeen se alkaa kummasti kaivata takaisin "kiireiseen kivikaupunkiin" lattekupin ääreen avaramielisten ja aidosti rentojen ihmisten luo.
Satakunt 25.6.2012 10:37

Anonyymi
Kateus on johtava tekijä naapurustoissa. Mielistelyä ja rupattelua on, mutta naapurin uusi auto ottaa päähän liian monia.
Toiselta pois, sitä 25.6.2012 11:51
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Haluatko yrittäjäksi?