Kun korot nousevat, velastasi tulee taakka
Heini Karjanmaa
Lainaraha on nyt halpaa, mutta kun taloustilanne lopulta normalisoituu, myös korot nousevat. Silloin myös suomalaisten palkansaajien lainanhoitokyky putoaa dramaattisesti. Edessä voi olla ikäviä yllätyksiä, ja velanmaksu voi pitkittyä kymmenillä vuosilla.
Tällä hetkellä lainaraha on ennätyksellisen halpaa, ja euroalueen keskuspankki EKP:n odotetaan laskevan ohjauskorkoa vielä nykyisestäkin kesän aikana. Halvan rahan runsaalla tarjonnalla pankki yrittää elvyttää taloutta.
Asuntolainan hoitokyvyn nyrkkisääntönä pidetään yleensä niin sanottua 40 prosentin tasoa. Sen mukaan asuntovelallinen voi panna nettotuloistaan 40 prosenttia lainan takaisinmaksuun.
Yleisimmällä 12 kuukauden euriboriin sidotulla asuntolainalla koroksi tulee tällä hetkellä noin kaksi prosenttia. Niinpä kohtuullisen pienistäkin nettotuloista 40 prosenttia lainanhoitoon laittamalla voi ottaa kohtuullisen paljon velkaa.
Lainaa otetaan nyt matalien korkojen kannustamana helpommin, ja takaisinmaksu ei tunnu ylitsepääsemättömältä tehtävältä.
Tilanne muuttuu radikaalisti, kun korot lähtevät aikanaan nousuun, Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämästä selvityksestä käy ilmi.
Jos nykyisen matalan korkotason vertailukohdaksi otetaan stressitesteissä käytetty kuuden prosentin lainakorko, paljastuu karu totuus. Asuntovelallinen tarvitsisi siinä tapauksessa nyt ottamansa 20 vuoden lainan takaisinmaksuun yli 50 lisävuotta riippumatta siitä, missä tuloluokassa hän on.
Lainan takaisinmaksuun käytetty kokonaisaika nousee siis korkeammilla koroilla jopa yli 70 vuoteen. Lainaan voikin koronnousun myötä olla aluksi ajatellun parinkymmenen vuoden sijaan sidottuna koko loppuelämänsä ajaksi.
Lainanhoitokyky
voi laskea merkittävästi
Nykyisellä kahden prosentin lainakorolla asuntovelallinen pystyy ammatistaan ja tuloistaan riippuen hoitamaan 20 vuodessa reilusta 100 000 eurosta reiluun 300 000 euroon annuiteettilainaa. (Katso laskelmat jutun lopusta.)
Jos korkojen kuitenkin nousisivat stressitestien mukaiselle kuuden prosentin tasolle, pystyisi asuntovelallinen selviytymään tuloistaan riippuen 20 vuodessa enää noin 78 000–238 000 euron lainoista. Muutos on varsin merkittävä.
Ammattien välisessä vertailussa hyvätuloinen kirurgi selviää nykyisillä korkotasoilla 20 vuodessa 336 514 euron lainataakasta, kun taas siivoja kykenee hoitamaan samassa ajassa vain 109 943 euroa lainaa.
Kuuden prosentin koroilla kirurgi selviytyisi 20 vuodessa 336 514 euron sijaan vain 237 618 euron lainasta. Siivoojan lainanhoitokyky tippuisi vastaavasti 109 943 eurosta 77 632 euroon.
Nettotuloistaan reilut tuhat euroa kuukaudessa lainanmaksuun lohkaisevan juristin lainanhoitokyky on nykyisillä korkotasoilla 20 vuodessa 203 972 euroa. Jos korkotaso kuitenkin nousisi, laskisi lainanhoitokyky 144 028 euroon.
Hieman juristia enemmän tienaava diplomi-insinööri selviytyisi nykyisillä korkotasoilla 20 vuodessa 228 110 euron lainoista, mutta kuuden prosentin korolla lainanhoitokyky olisi vain 161 072 euroa.
Noin 800 euroa kuukaudessa nettotuloistaan lainanlyhennyksiin käyttävä sairaanhoitaja selviytyy 20 vuodessa 159 865 euron lainoista koron ollessa kaksi prosenttia. Koron noustessa lainanhoitokyky on kuitenkin vain 112 883 euroa.
Lainan takaisinmaksuaika
jopa nelinkertaistuu?
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Tulevista korkomuutoksista huolimatta lainaa otetaan olettaen, että korkotaso pysyy matalana. Jos korkotaso nousee, on alempien korkojen olettamuksessa otettua, lähtökohtaisesti suurempaa ja korkeampien korkojen myötä siitäkin kasvanutta lainaa 20 vuoden kuluttua vielä hyvin runsaasti jäljellä.
Suomalaisten palkansaajien todellinen järkevä lainanhoitokyky onkin korkojen noustessa kymmeniä tuhansia euroja nykytasoa pienempi.
Esimerkiksi 336 514 euron lainan ottaneelle kirurgille kävisi hyvin ikävästi korkojen noustessa voimakkaasti. Asuntolainan koron kolminkertaistuessa saman lainan maksamiseen menisi jopa 894 kuukautta eli 74,5 vuotta. Lainan maksamiseen tarvittava aika siis lähes nelinkertaistuisi.
Korkotaso vaikuttaa samalla tavalla kaikissa tuloluokissa, sillä korkeammin tienaavat ottavat myös enemmän asuntolainaa. Lainan takaisinmaksu pitkittyy korkojen triplaantuessa yli 50 vuodella ammatista ja tuloluokasta riippumatta.
Koronnousua ei tiedossa
pitkään aikaan
Asuntolainan takaisinmaksun pitkittyminen yli 50 vuodella tuntuu varmasti monesta järkyttävältä kauhukuvalta, mutta laajamittaiseen huolestumiseen ei ole ainakaan vielä syytä.
Lainaraha tulee pysymään halpana niin pitkään, kun talous ei muuten lähde odotettuun vetoon. Esimerkiksi Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen sanoi viime viikolla Taloussanomille, että halpaa rahaa tulee olemaan niin pitkään, kuin euroalueen kriisi on kanssamme.
Kun kriisi lopulta saadaan selätettyä keinolla tai toisella, lähtevät korot kuitenkin nousuun. Nykyisiin lähes ilmaisen rahan päiviin verrattuna korkonousun jyrkkyys voi tulla monelle asuntovelkaisille kovanakin yllätyksenä.
Esimerkiksi 1990-luvulla asuntolainojen viitekorkoina käytetyt kolmen ja kahdentoista kuukauden Helibor-korot olivat Suomen Pankin tilastojen (excel-tiedosto) mukaan kriisivuosina 1990–1992 jatkuvasti yli 10 prosentin tasolla, pahimmillaan yli 15 prosentissakin.
Laman jo rauhoituttua ja talouden lähdettyä rivakkaan kasvuun 1990-luvun puolivälin jälkeenkin Helibor liikkui vielä pitkään viiden prosentin tuntumassa.
Asuntolainan ottajien kannattaakin pitää mielessään, että korkotasot vaihtelevat voimakkaasti maailman ja Suomen taloustilanteen mukaan, eikä oman lainanhoitokyvyn kannalta liian suureen velkataakkaan kannata sitoutua. Muuten edessä voi olla pitkä velkavankeus.
| Asuntolainan hoitoon 40 prosenttia nettotuloista | ||||
|---|---|---|---|---|
| Ammatti | Lainanhoitoon kuukaudessa käytetty rahamäärä, € | Lainanhoitokyky 20 vuodessa 2 % korolla, € | Lainanhoitokyky 20 vuodessa 6 % korolla, € | Ero määrässä, € |
| Automyyjä | 1 017 | 201 106 | 142 004 | 59 102 |
| Atk-suunnittelija | 953 | 188 330 | 132 983 | 55 347 |
| Automekaanikko | 885 | 174 947 | 123 533 | 51 414 |
| Baarimestari | 737 | 145 756 | 102 920 | 42 835 |
| Diplomi-insinööri | 1 154 | 228 110 | 161 072 | 67 038 |
| Farmaseutti | 900 | 177 837 | 125 573 | 52 263 |
| Fysioterapeutti | 730 | 144 316 | 101 904 | 42 412 |
| Eläinlääkäri | 1 001 | 197 803 | 139 672 | 58 131 |
| Huoltomies | 721 | 142 532 | 100 644 | 41 888 |
| Juristi | 1 032 | 203 972 | 144 028 | 59 944 |
| Kassatyöntekijä | 648 | 128 023 | 90 399 | 37 624 |
| Kirjanpitäjä | 802 | 158 580 | 111 976 | 46 604 |
| Kirurgi | 1 702 | 336 514 | 237 618 | 98 896 |
| Kokki | 719 | 142 071 | 100 319 | 41 752 |
| Lentäjä | 1 651 | 326 385 | 230 466 | 95 919 |
| Pappi | 869 | 171 832 | 121 333 | 50 499 |
| Parturi-kampaaja | 641 | 126 688 | 89 456 | 37 232 |
| Poliisi | 837 | 165 502 | 116 864 | 48 639 |
| Sairaanhoitaja | 809 | 159 865 | 112 883 | 46 982 |
| Siivooja | 556 | 109 943 | 77 632 | 32 310 |
| Lähde: Suomen Rahatieto, pohjatiedot palkkavertailu.com, vero.fi | ||||
Lisää Aiheesta
