Kun korot nousevat, velastasi tulee taakka

Tällä hetkellä lainaraha on ennätyksellisen halpaa, ja euroalueen keskuspankki EKP:n odotetaan laskevan ohjauskorkoa vielä nykyisestäkin kesän aikana. Halvan rahan runsaalla tarjonnalla pankki yrittää elvyttää taloutta.

Asuntolainan hoitokyvyn nyrkkisääntönä pidetään yleensä niin sanottua 40 prosentin tasoa. Sen mukaan asuntovelallinen voi panna nettotuloistaan 40 prosenttia lainan takaisinmaksuun.

Yleisimmällä 12 kuukauden euriboriin sidotulla asuntolainalla koroksi tulee tällä hetkellä noin kaksi prosenttia. Niinpä kohtuullisen pienistäkin nettotuloista 40 prosenttia lainanhoitoon laittamalla voi ottaa kohtuullisen paljon velkaa.

Lainaa otetaan nyt matalien korkojen kannustamana helpommin, ja takaisinmaksu ei tunnu ylitsepääsemättömältä tehtävältä.

Tilanne muuttuu radikaalisti, kun korot lähtevät aikanaan nousuun, Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämästä selvityksestä käy ilmi.

Jos nykyisen matalan korkotason vertailukohdaksi otetaan stressitesteissä käytetty kuuden prosentin lainakorko, paljastuu karu totuus. Asuntovelallinen tarvitsisi siinä tapauksessa nyt ottamansa 20 vuoden lainan takaisinmaksuun yli 50 lisävuotta riippumatta siitä, missä tuloluokassa hän on.

Lainan takaisinmaksuun käytetty kokonaisaika nousee siis korkeammilla koroilla jopa yli 70 vuoteen. Lainaan voikin koronnousun myötä olla aluksi ajatellun parinkymmenen vuoden sijaan sidottuna koko loppuelämänsä ajaksi.

Lainanhoitokyky
voi laskea merkittävästi

Nykyisellä kahden prosentin lainakorolla asuntovelallinen pystyy ammatistaan ja tuloistaan riippuen hoitamaan 20 vuodessa reilusta 100 000 eurosta reiluun 300 000 euroon annuiteettilainaa. (Katso laskelmat jutun lopusta.)

Jos korkojen kuitenkin nousisivat stressitestien mukaiselle kuuden prosentin tasolle, pystyisi asuntovelallinen selviytymään tuloistaan riippuen 20 vuodessa enää noin 78 000–238 000 euron lainoista. Muutos on varsin merkittävä.

Ammattien välisessä vertailussa hyvätuloinen kirurgi selviää nykyisillä korkotasoilla 20 vuodessa 336 514 euron lainataakasta, kun taas siivoja kykenee hoitamaan samassa ajassa vain 109 943 euroa lainaa.

Kuuden prosentin koroilla kirurgi selviytyisi 20 vuodessa 336 514 euron sijaan vain 237 618 euron lainasta. Siivoojan lainanhoitokyky tippuisi vastaavasti 109 943 eurosta 77 632 euroon.

Nettotuloistaan reilut tuhat euroa kuukaudessa lainanmaksuun lohkaisevan juristin lainanhoitokyky on nykyisillä korkotasoilla 20 vuodessa 203 972 euroa. Jos korkotaso kuitenkin nousisi, laskisi lainanhoitokyky 144 028 euroon. 

Hieman juristia enemmän tienaava diplomi-insinööri selviytyisi nykyisillä korkotasoilla 20 vuodessa 228 110 euron lainoista, mutta kuuden prosentin korolla lainanhoitokyky olisi vain 161 072 euroa.

Noin 800 euroa kuukaudessa nettotuloistaan lainanlyhennyksiin käyttävä sairaanhoitaja selviytyy 20 vuodessa 159 865 euron lainoista koron ollessa kaksi prosenttia. Koron noustessa lainanhoitokyky on kuitenkin vain 112 883 euroa. 

Lainan takaisinmaksuaika
jopa nelinkertaistuu?

Tulevista korkomuutoksista huolimatta lainaa otetaan olettaen, että korkotaso pysyy matalana. Jos korkotaso nousee, on alempien korkojen olettamuksessa otettua, lähtökohtaisesti suurempaa ja korkeampien korkojen myötä siitäkin kasvanutta lainaa 20 vuoden kuluttua vielä hyvin runsaasti jäljellä.

Suomalaisten palkansaajien todellinen järkevä lainanhoitokyky onkin korkojen noustessa kymmeniä tuhansia euroja nykytasoa pienempi.

Esimerkiksi 336 514 euron lainan ottaneelle kirurgille kävisi hyvin ikävästi korkojen noustessa voimakkaasti. Asuntolainan koron kolminkertaistuessa saman lainan maksamiseen menisi jopa 894 kuukautta eli 74,5 vuotta. Lainan maksamiseen tarvittava aika siis lähes nelinkertaistuisi.

Korkotaso vaikuttaa samalla tavalla kaikissa tuloluokissa, sillä korkeammin tienaavat ottavat myös enemmän asuntolainaa. Lainan takaisinmaksu pitkittyy korkojen triplaantuessa yli 50 vuodella ammatista ja tuloluokasta riippumatta.

Koronnousua ei tiedossa
pitkään aikaan

Asuntolainan takaisinmaksun pitkittyminen yli 50 vuodella tuntuu varmasti monesta järkyttävältä kauhukuvalta, mutta laajamittaiseen huolestumiseen ei ole ainakaan vielä syytä.

Lainaraha tulee pysymään halpana niin pitkään, kun talous ei muuten lähde odotettuun vetoon. Esimerkiksi Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen sanoi viime viikolla Taloussanomille, että halpaa rahaa tulee olemaan niin pitkään, kuin euroalueen kriisi on kanssamme.

Kun kriisi lopulta saadaan selätettyä keinolla tai toisella, lähtevät korot kuitenkin nousuun. Nykyisiin lähes ilmaisen rahan päiviin verrattuna korkonousun jyrkkyys voi tulla monelle asuntovelkaisille kovanakin yllätyksenä.

Esimerkiksi 1990-luvulla asuntolainojen viitekorkoina käytetyt kolmen ja kahdentoista kuukauden Helibor-korot olivat Suomen Pankin tilastojen (excel-tiedosto) mukaan kriisivuosina 1990–1992 jatkuvasti yli 10 prosentin tasolla, pahimmillaan yli 15 prosentissakin.

Laman jo rauhoituttua ja talouden lähdettyä rivakkaan kasvuun 1990-luvun puolivälin jälkeenkin Helibor liikkui vielä pitkään viiden prosentin tuntumassa.

Asuntolainan ottajien kannattaakin pitää mielessään, että korkotasot vaihtelevat voimakkaasti maailman ja Suomen taloustilanteen mukaan, eikä oman lainanhoitokyvyn kannalta liian suureen velkataakkaan kannata sitoutua. Muuten edessä voi olla pitkä velkavankeus.

Asuntolainan hoitoon 40 prosenttia nettotuloista
Ammatti	Lainanhoitoon kuukaudessa käytetty rahamäärä, €	Lainanhoitokyky 20 vuodessa 2 % korolla, €	Lainanhoitokyky 20 vuodessa 6 % korolla, €	Ero määrässä, €
Automyyjä	1 017	201 106	142 004	59 102
Atk-suunnittelija	953	188 330	132 983	55 347
Automekaanikko	885	174 947	123 533	51 414
Baarimestari	737	145 756	102 920	42 835
Diplomi-insinööri	1 154	228 110	161 072	67 038
Farmaseutti	900	177 837	125 573	52 263
Fysioterapeutti	730	144 316	101 904	42 412
Eläinlääkäri	1 001	197 803	139 672	58 131
Huoltomies	721	142 532	100 644	41 888
Juristi	1 032	203 972	144 028	59 944
Kassatyöntekijä	648	128 023	90 399	37 624
Kirjanpitäjä	802	158 580	111 976	46 604
Kirurgi	1 702	336 514	237 618	98 896
Kokki	719	142 071	100 319	41 752
Lentäjä	1 651	326 385	230 466	95 919
Pappi	869	171 832	121 333	50 499
Parturi-kampaaja	641	126 688	89 456	37 232
Poliisi	837	165 502	116 864	48 639
Sairaanhoitaja	809	159 865	112 883	46 982
Siivooja	556	109 943	77 632	32 310
Lähde: Suomen Rahatieto, pohjatiedot palkkavertailu.com, vero.fi