Vuokralaisen menot kasvavat enemmän kuin omistusasujan
Lehtikuva/Taloussanomat
Asumiskulut nousevat lähivuosina rivakammin vuokralaisilla kuin omistusasujilla. Jos vuokralainen haluaa vaihtaa omaan kotiin, edessä on pitkä säästökuuri – Helsingissä jopa kolme vuotta.
Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskulut kasvavat vuoteen 2016 mennessä 12 prosenttia, selviää Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) tuoreesta tutkimuksesta, jonka teettivät Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto.
Vuokralaisen menot nousevat siis enemmän kuin omistusasujan, joka pulittaa kodistaan neljän vuoden päästä kymmenyksen enemmän.
Tällä hetkellä esimerkiksi lapsiperhe maksaa vuokra-asumisestaan 90 neliön rivitalokodissa Helsingissä keskimäärin vajaat 1 300 euroa, Tampereella hitusen reilut tuhat euroa ja Oulussa alle tonnin.
Vuonna 2016 perheeltä kuluu vastaavaan asumiseen Helsingissä jo arviolta yli 1 400 euroa, Tampereella yli 1 100 euroa ja Oulussa hiukan alle 1 100 euroa.
PTT:n mukaan vuokrien nousu johtuu kysynnän kasvusta, yleisestä asuntohintojen noususta sekä hoitovastikkeiden kasvusta muun muassa työkustannusten nousun vuoksi. Näihin vaikuttavat myös poliittiset päätökset esimerkiksi kaavoituksesta ja asumisen tukimuodoista.
Omaan kotiin säästäminen
vie vuosia Helsingissä
Tutkimuksen mukaan vuokra-asuminen on selkeästi kalleinta pääkaupunkiseudulla.
Tällä hetkellä esimerkiksi lapsiperhe maksaa asumisestaan 90 neliön kerrostalohuoneistossa Helsingissä ja Espoossa keskimäärin 1 200 euroa. Kouvolassa ja Porissa vastaava asuminen maksaa 800 euroa kuussa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
30 neliön yksiössä vuokralla asuminen maksaa Helsingissä miltei 600 euroa kuussa, kun Kouvolassa, Porissa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa asukas selviää 350–400 eurolla kuussa.
Myös oman kodin osto on vuokralaiselle kaikkein vaikeinta Helsingissä. PTT:n tutkimuksen mukaan Helsingissä vuokralaisen piti säästää keskimäärin kolme vuotta saadakseen kokoon vaadittava omarahoitusosuus – Oulussa riitti reilun vuoden säästäminen.
Tutkimuksessa oletettiin, että keskituloinen vuokralainen oli vaihtamassa 50 neliön vuokra-asuntoa samankokoiseen ensiasuntoon. Säästämisen oletettiin alkaneen vuonna 2005.
Asuntosäästäjä on Helsingissä voitu tyrmätä pankin tiskillä säästöurakan jälkeenkin, koska vaadittava omarahoitusosuus on noussut nopeammin kuin säästäjä on ehtinyt säästää.
– Kolmen vuoden säästämisen jälkeen säästäjälle on saatettu pankissa sanoa, että säästä sittenkin vielä vuosi lisää, sanoo PTT:n ekonomisti Sami Pakarinen.
