Velkaiset suomalaiset pelottavat IMF:ää

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esittää kolme keinoa, joilla voidaan hillitä Suomen yksityissektorin ylivelkaantuneisuutta. Tänään Suomen taloutta koskeneen arvionsa julkistaneen IMF:n mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön kansallinen lainarekisteri, pankkien vastasyklinen pääomapuskuri sekä virallinen enimmäisluototusaste asuntolainoille.

Kansallisen lainarekisterin olisi tarkoitus hillitä kotitalouksien lainanottoa. Kahden viikon ajan Suomessa vierailleen IMF:n valtuuskunnan johtajan Lorenzo Figliuolin mukaan kotitaloudet voivat ylivelkaantua ottamalla lainaa eri pankeista, kun yhteistä tietoa yksityishenkilöiden kokonaisvelasta ei ole.

Vastasyklisillä pääomapuskureilla pankit varautuisivat puolestaan luottotappioihin huonoina aikoina. Asuntolainojen enimmäisluototusaste myötäilisi puolestaan Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan (Fiva) linjoja. Fiva suosittaa, että pankit saisivat myöntää lainaa enintään 90 prosenttia asunnon arvosta. Suomen Pankin ja IMF:n mukaan tästä pitäisi tehdä sääntö eikä vain suositus.

Näillä eväillä Fiva voisi puuttua pankkien riskinottoon, IMF kirjoittaa.

Suomessa ei
ole kiinteistökuplaa

Vaikka Suomen rahoitussektori on on IMF:n mukaan pysynyt yleisesti ottaen vahvana, se on kuitenkin huolissaan Suomen pankkisektorin tulevaisuudesta. IMF:n mielestä suuren ongelman aiheuttaa yksityissektorin velkaantuminen.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Velan määrän kasvun takana on erityisesti asuntoluototuksen lisääntyminen.

Suomessa vierailleen IMF:n valtuuskunnan johtaja Lorenzo Figliuoli vakuutti toistuvasti, että suomalaispankit ovat tällä hetkellä kunnossa ja että Suomessa ei ole kiinteistökuplaa. Nykyinen matala korkotaso voi kuitenkin johtaa sekä pankkien tilan heikkenemiseen että asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen.

Figliuolin mukaan Suomessa on vaara, että maahan virtaa liikaa pääomaa Suomen "turvasatama-aseman" vuoksi. Tämä valuu ennen kaikkea yksityissektorin eli kotitalouksien velaksi.

Samaan aikaan markkinakorot ovat niin alhaalla, että pankkien tuloksenteko kyky on heikentynyt "normaalin" korkotason ajoista. Tämä saattaa IMF:n mukaan kannustaa pankkeja lisäämään riskinottoaan lyhyen aikavälin voittojen kasvattamiseksi muun muassa luotonannon kasvua kiihdyttämällä.

Jos Euroopan tilanne heikentää talouskasvua, mitä IMF arvelee, voi ylivelkaantuneisuus aiheuttaa ongelmia, kun työttömyys heikentää ihmisten lainanhoitokykyä. Myös korkojen nousu vaikeuttaisi ihmisten lainanhoitokykyä.

– Jos tämä jatkuu pitkään, viranomaisten pitää olla huolissaan [ylivelkaantumisesta], Figliuoli sanoi tiedotustilaisuudessa.

Maksuvalmius- ja pääomapuskureita
täytyy kasvattaa

Kansainvälinen valuuttarahasto esitti myös muita keinoja, joilla parantaa Suomen rahoitussektorin tilaa. IMF:n mukaan Suomen pankkisektori on erittäin keskittynyt, ja suurinta osaa sen varoista kontrolloivat muista Pohjoismaista olevien pankkien tytäryhtiöt. Lisäksi suomalaispankkien varainhankinta riippuu suureksi osaksi ulkomaisista lähteistä ja tukkumarkkinoista, IMF sanoo.

Keskittynyt suomalainen pankkisektori on altis häiriöiden leviämiselle. IMF:n Lorenzo Figliuoli uskoo, että yhden pankin likviditeetti- eli maksuvalmiusongelmat leviäisivät erittäin nopeasti koko sektorille.

Suomalaispankit täyttävät tulevan Basel III -pankkisäätelyn vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimukset, ja pankkisektori on hyvässä kunnossa, IMF kirjoittaa arviossaan. Siitä huolimatta pankkien pitäisi kasvattaa pääoma- ja maksuvalmiuspuskureitaan entisestään.

– Vahvojen puskurien avulla pienennettäisiin riskejä, joita aiheuttaisi varainhankinnan mahdollisista keskeytymisestä etenkin ulkomaisten rahoitusmarkkinoiden vuoksi, IMF:n arviossa sanotaan.

Maksuvalmiuspuskuria olisi mahdollista parantaa muuttamalla pankkien omistukset sellaisiksi, että ne olisi entistä helpompi muuttaa käteiseksi. Pääomia on mahdollista kasvattaa puolestaan jättämällä osinkoja maksamatta ja käydä hakemassa lisää rahaa pääomamarkkinoilta, Figliuoli neuvoi suomalaisia rahalaitoksia.

Lisäksi IMF esitti, että pankkien pitäisi lisätä osuuttaan talletussuojarahastosta.