Kirjaudu ▼
 

Nämä merkit paljastavat, oletko ylivelkaantunut

Heini Karjanmaa
Nämä merkit paljastavat, oletko ylivelkaantunut
Suomalaiset haaveilevat yhä omasta kodista. Usein unelma rakennetaan velkarahan päälle, ja sepäs vasta hirvittää viranomaisia. Heidän mukaansa kun yhä useampi on ylivelkaantunut. Mutta mistä liian suuren velkataakan tunnistaa? Testaa, onko velkasi kestämättömän suuri.
Harri Pietarinen
2.6.2012 06:07
204

Suomen Pankki varoitti toukokuussa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvusta. Velkaantumista kuvataan velkaantumisasteella, joka on noussut parissakymmenessä vuodessa reilusti. Viime vuonna velkaantumisaste kohosi 114 prosenttiin.

Velkaantumisaste lasketaan jakamalla kaikkien kotitalouksien yhteenlasketut velat kaikkien kotitalouksien vuoden nettotuloilla.

Kansantaloudellinen tunnusluku on tavalliselle kuluttajalle velkamittarina karkea, sillä se tasapäistää velkaantuneet ja velalliset samalle viivalle. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta ensiasunnon ostavan velkaantumisaste kohoaa helposti satoihin prosentteihin ainakin ensimmäisinä lainavuosina.

Taloussanomat kokosi suuntaa-antavan testin, jolla velallinen voi tarkistaa kansantaloudessa käytettyä suhdelukua näppärämmin, onko hän ylivelkaantunut.

Velkaa yli viisi kertaa
enemmän kuin tuloja

Suomen Pankki on huolissaan velkataakastasi, jos kotitaloudellasi on velkaa viisi kertaa enemmän kuin vuoden aikana käytettävissä olevia tuloja.

Keskuspankin tilastoissa kotitalous luokitellaan ylivelkaantuneeksi, jos sen velkaantumisaste on yli 500 prosenttia. Tällaisia kotitalouksia on Suomessa noin 4,5 prosenttia velkaantuneista eli noin 66 000 kappaletta.

Ylivelkaantuneilla kotitalouksilla on velkaa keskimäärin 250 000 euroa, ja heillä on yhteensä lähes kuudennes kaikesta kotitalouksien velasta.

Asuntolainaa yli
150 000 euroa

Suomalaisista kotitalouksista tekee yleensä hyvin velkaisia kodin hankkimiseksi otettu asuntolaina.

Pankkeja edustavan Finanssialan keskusliiton (FK) vuosittaisessa säästämiskyselyssä (pdf) asuntolainasi tilastoidaan suureksi, jos sinulla yksinäsi on asunnon hankkimiseksi otettua velkaa yli 150 000 euroa. Suurten lainojen osuus viimeisen kahden vuoden aikana otetuista lainoista on kasvanut lähes kolmannekseen.

Keskimäärin asuntovelkaisilla on lainaa 85 800 euroa. Jos asut Helsingin alueella tai perheessäsi on pikkulapsia, asuntolainasi määrä on todennäköisesti tätä suurempi.

Pääkaupunkilaisilla on asuntolainaa keskimäärin 105 900 euroa pk-seudun korkean hintatason takia ja pikkulapsiperheillä 120 000 euroa elinvaiheesta johtuen.

Velkaa enemmän kuin 90 prosenttia
asunnon arvosta

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Toinen keino mitata asuntovelan kokoa on suhteuttaa laina asunnon arvoon. Asuntovelkainen kuuluu suomalaisten velkaisempaan osaan, jos sinulla on asuntolainaa yli 73 prosenttia asunnon arvosta.

FK:n säästämiskyselyn mukaan ensiasunnon hankinnassa lainan osuus on selvästi suurempi. Niiden hankinnasta keskimäärin 83 prosenttia on rahoitettu lainalla. Yleisesti lainan osuus asunnon rahoituksesta on sitä suurempi mitä isompi laina on kyseessä.

Pankkien toimintaa valvovia viranomaisia asuntovelkasi hirvittää, jos sinulla on asuntovelkaa enemmän kuin 90 prosenttia asunnon arvosta. Finanssivalvonta (Fiva) suosittaakin, että pankit saisivat myöntää lainaa enintään 90 prosenttia asunnon arvosta.

Tästä huolimatta noin puolet ensiasunnon ostoon myönnetyistä lainoista myönnettiin yli 90 prosentin luototusasteella, selvisi Fivan viime vuonna tekemästä otantatutkimuksesta (pdf). Yli 40 prosentissa tapauksista ensiasunto ostettiin jopa kokonaan ilman omarahoitusta.

Tuloista yli 40 prosenttia menee
velanmaksuun

Pankit eivät halua tuijottaa pelkkää luototusastetta vaan korostavat yleensä asiakkaidensa maksukykyä. Pankkeja alkaa pelottaa, jos sinulla menee yli 40 prosenttia käteen jäävistä tuloista lainan lyhennyksiin ja korkoihin. Pankit pitävät rajaa lainanannon ohjeena.

Tällä hetkellä lainanottajilla kuluu velanhoitomenoihin keskimäärin noin 21 prosenttia käteen jäävistä tuloista. Asuntovelallisilla velkarasitus on keskimäärin 28 prosenttia.

Joka toisella velkaa ottaneella suomalaiselle lainakulujen osuus jää alhaisten korkojen ansiosta alle keskiarvon ja kahdeksalla prosentilla se kohoaa yli pankkien suositteleman 40 prosentin.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (204)


Anonyymi
Kun asuntojen hinnat seuraavat Euroopan hintojen laskua, kannattaa varmistua siitä, että kun asunnot halpenee 30-35 % on lainaa silloin vähemmän kuin asunnon arvo. Siinä tilanteessa punnitaan velan määrä ja kämpän arvo.
yksinkertaista matem 2.6.2012 10:00

Anonyymi
Suomessa on paljon ihmisiä jotka eivät ole saanneet elämässä mitään aikaiseksi ei edes perunaa kasvamaan esim. siivojat, radiojuontajat, näyttelijät, ekonomi, sairaanhoitaja...
Nimetön 2.6.2012 10:04

Anonyymi
Minä olen kiinnittänyt pihanperällä törröttävän pikkulankin. Ainakun pyytävät maksamaan jotain korkolyhennyksiä otan lisää pankista.
Ystävänne Kostas 2.6.2012 10:06

Anonyymi
Suomessa on paljon ihmisiä jotka eivät ole saanneet elämässä mitään aikaiseksi ei edes perunaa kasvamaan esim. siivojat, radiojuontajat, näyttelijät, ekonomi, sairaanhoitaja...


Se varmaan harmittaa ylivelkaantunutta tuulipukua, kun muut saavat elämässään paljon muutakin aikaiseksi kuin pelkkää velkaa?
Velaton pisnismiäs 2.6.2012 10:06

Anonyymi
Kun asuntojen hinnat seuraavat Euroopan hintojen laskua, kannattaa varmistua siitä, että kun asunnot halpenee 30-35 % on lainaa silloin vähemmän kuin asunnon arvo. Siinä tilanteessa punnitaan velan määrä ja kämpän arvo.


Jos näin käy, ollaan asunnon alkuperäisessä ostohinnassa. Meidän lainamme ainakin mitoitettiin juuri sen mukaan. Onneksi sitäkin on lyhennetty nyt kuusi vuotta matalalla korolla.

Saisi pudota - isompien hinta putoasi suhteessa enemmän ja voisi vaikka vaihtaa.
JK 2.6.2012 10:06

Anonyymi
Kyse on järjestelmällisestä velkaantumisesta, mille yksilö ei mahda mitään, jos aikoo elää ja asua. Jos velat pannaan perintään, kaatuvat myös velattomat, ns. menestyjät, yhteiskunnan mukana.
nauttikaa kukkopojat 2.6.2012 10:08

Anonyymi
Elämä on mielipuolista.... Toinen puoli on salattuja elämiä ja toinen puoli työn tekemistä. Viidakon kansalla on työ ja jumalat ym. rituaalit. Penskoilla on leikit ja koulu. Työttömillä on viina ettei mielettömys muutu umpihulluudeksi.
007 2.6.2012 10:08

Anonyymi
Lähde. Verkko uutiset

"Finanssialan keskusliitto ei myöskään usko, että Suomessa asuntojen hinnat olisivat vaarassa romahtaa. Mutta kyllä nämä ovat kieltämättä isoja lainoja, Kauppi vastaa kysymykseen eurokriisin vaikutuksista velkatalouksiin.

Kauppi arvioi, että eurooppalainen rahoitusmarkkinakriisi "voi olla pahenemaan päin". Hän kehottaa kansalaisia varautumaan jatkossa myös huomattavasti korkeampaan korkotasoon.

- Kuusi prosenttiakin on alhainen korkotaso, korko voi nousta toiselle kymmenellekin, Kauppi sanoo."
Rr 2.6.2012 10:09

Anonyymi
Meneekö tässä konseptit sekaisin?

Velkaantumisaste lasketaan jakamalla kaikkien kotitalouksien yhteenlasketut velat kaikkien kotitalouksien vuoden nettotuloilla.

Siitä tekstissä jatketaan suoraan velkataakan laskemiseen.

Keskimääräinen suomalainen tienaa bruttona 3000/kk ja nettona 2200/kk plus lomarahan eli 12,5 kk * (2200+2200) = 55000 e.

Tuo kerrottuna viidellä on 165000 e, jolla ei saa kuin talon puolikkaan.

Niillä, jotka tunnen, on tuplasti tuon verran lainaa.

Onkohan tämä perin merkillisessä muodossa oleva laskukaava ihan oikein..?


Hain keskimääräisen suomalaisen lukuja.

Melkein kaikilla aloilla maksetaan lomarahaa (ei tietysti koske yrittäjiä tms.). Lomaraha vastaa suunnilleen 0,5 kk palkkaa, siitä tuo "12,5 kk".

Käytin esimerkkinä pariskuntaa ja omakotitalon ostoa, koska silloin mielestäni syntyy suuri velkataakka.

Lainan ottaa pariskunta, joilla molemmilla bruttotulo 3000/kk ja nettotulo 2200/kk, siitä tuo "2200+2200". Yllä olisi pitänyt lukea "keskimääräinen suomalainen pariskunta".

Veikkaan, että Suomen pankin käyttämä viiden kertotaulu koskee bruttotuloja.
1 2.6.2012 10:10

Anonyymi
Korjataan nyt heti alkuunsa ennen kuin homma lähtee rönsyilemään.

Tuloilla tarkoitetaan käytetävissä olevia tuloja eli nettotuloja. Talous jolla on 250 000 Euro lainaa ja joka tienaa verojen jälkeen nettona 50 000 vuodessa (siis iskä ja äiti yhteensä), kuuluu riskiryhmään. Tämä siksi että velan määrä ylittää vuotuoset tulot viisinkertaisesti (=500%). Kamikaze-velallisiksikin näitä on joku huumoriveikko jossain kutsunut.

Näitä huippuvelkaisia on suomen kansasta n. 5%, ja heidän velkataakkansa kattaa todella ison osan koko kansan asuntolainakannasta.

Tämän takia asuntolainoja aletaan nyt sitten säännöstelemäänkin.
Koppelström 2.6.2012 10:15
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Teetkö ostoksia ulkomaalaisista verkkokaupoista?