Yllätys? Aurinkohan säteilee täällä Saksan malliin
On väärä käsitys, että aurinko olisi Suomessa liian kalpea lämmityksessä hyödynnettäväksi.
– Marras–tammikuussa aurinkokeräimet tai sähkölaitteet eivät tuota Suomessa oikeastaan mitään. Kaikkina muina kuukausina ne ovat kannattavia, aurinkokeräinten käyttöä tutkinut arkkitehti Timo Silomaa sanoo.
Suurimman osan vuodesta aurinko paistaa Suomessa yhtä paljon kuin missä tahansa Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa. Silomaan mukaan Tampereella saadaan melkein yhtä paljon aurinkoa kuin juuri aurinkoenergian käytöstään tunnetussa Freiburg im Breisgaun kaupungissa lähellä Saksan etelärajaa.
– Meillä vuodenaikojen vaihtelua on vain voimakkaampaa. Kesällä saadaan paljon enemmän aurinkoa kuin muualla.
Aurinkokeräimien käytön esteeksi ei tule myöskään synkkien värien vieroksunta. Musta keräin on paras, mutta punainen tai vihreä lähes yhtä tehokas.
Kylmässä eniten
käyttöä
Aurinkokeräinten harvinaisuus Suomessa johtuu ennen kaikkea kokemuksen puutteesta, teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta uskoo.
Olosuhteet olisivat niille suotuisat, sillä auringon säteilyn määrä on Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa.
– Alppien tällä puolella suuria eroja ei ole, Lund vahvistaa.
Kylmempi ilmasto ei tarkoita, että auringon säteilyä tulisi merkittävästi vähemmän. Lundin mukaan aurinkolämpöä voisikin käyttää sitä enemmän, mitä kylmempi ilmasto on.
Sekä aurinkolämmön että -sähkön hyödyntäminen on yleistynyt nopeasti sekä Euroopassa että muualla maailmassa, Lund huomauttaa. Hän uskoo, että laitteiden yleistyminen myös Suomessa on lähinnä ajan kysymys.
Laitteiston saa
parilla tonnilla
Säteily saadaan talteen, kun aurinko paistaa tummaksi maalattuun pintaan. Siitä se siirtyy vesi- tai tyhjiöputkistoon ja edelleen varaajaan ja lämmittämään taloa tai sen asukkaiden käyttämää vettä.
Lundin mukaan noin puolet nelihenkisen perheen käyttövedestä voitaisiin hyvin lämmittää aurinkolämmöllä. Sitä varten omakotitalon katolle tarvittaisiin noin 5–6 neliömetriä keräimiä.
Aurinkokeräinten hintahaarukka on aikamoinen, mutta edullisimmillaan sellaisen saa asennutettua katolleen 1 500–2 000 eurolla, Lund arvioi. Järjestelmään kuuluu 4–5 neliötä keräintä, pieni varaaja sekä tarvittavat ohjaus- ja varolaitteet. Tämän lisäksi tulevat asennuskustannukset.
Esimerkkiperhe voisi säästää lämmityskuluissa kolmisen sataa euroa vuodessa. Laitteisto maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa, ja sen käyttöikä on jopa kolme vuosikymmentä.
Julkisivuremontti
tuottamaan
Kerrostaloissa aurinkokeräimet kannattaa asentaa seinään julkisivuremontin yhteydessä.
Pystysuoraan asennettavat keräimet sopivat hyvin pohjoiseen, sillä ne saavat talteen matalalta paistavan talviauringon. Esimerkiksi Tampereella seinään liitetyt laitteet tuottavat enemmän energiaa kuin Freiburgissa.
Silomaan mukaan montaa 1970-luvun kerrostaloa odottava julkisivuremontti voisikin olla hyvä tilaisuus alkaa hyödyntää aurinkoenergiaa. Samalla keräinten tuoma säästö lämmityskuluissa lyhentää tuntuvasti koko remontin takaisinmaksuaikaa.











