Asuntopula ja 24 600 tyhjää asuntoa, mikä kaupunki?
Heini Karjanmaa
Kaupunkia vaivaa asuntopula. Samaan aikaan 24 600 asuntoa on tyhjillään. Eräällä äveriäällä asuinalueella huoneistoista peräti 27 prosenttia on ilman asukkaita. Asiantuntijat arvioivat, että osassa asutaan tilapäisesti, mutta osan omistajat odottavat arvonnousua, eivätkä viitsi vuokrata. Mikä kaupunki on kyseessä ja miten tämä on mahdollista?
27.5.2012 06:01
286
Missä valitetaan asuntopulaa ja asuntojen korkeita hintoja perustellaan tarjonnan niukkuudella, mutta joka 13:s huoneisto on tyhjillään? Vastaus: Helsingissä.
Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä on noin 24 600 asuntoa, jossa kukaan ei asu vakituisesti. Samaan aikaan Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin jonottaa lähes 20 000 kotitaloutta.
Vuokralaisten liiton toiminnanjohtajaa Anne Viitaa tilanne kaihertaa.
– Jos edes puolet noista saataisiin vuokralle, asuntojono hupenisi olennaisesti.
Myös Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva pitää tilannetta ikävänä kaikista näkökulmista.
– Niin tuottoon liittyvältä kuin asuntopoliittiseltakin kannata tilanne on hölmö, hän sanoo.
Yhä useammassa
kodissa ei asuta
Tilastonlaatija Marja Hermiö Tilastokeskuksesta kertoo, että tyhjien asuntojen lukema on vuoden viimeisen päivän tilanteen poikkileikkaus, joka perustuu Väestörekisterikeskuksen tietoihin.
Sen mukaan asuntoja, joissa ei asuta vakituisesti, on kaikkiaan 7,4 prosenttia asuntokannasta.
Tutkija Maija Vihavainen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoo, että osuus on ollut suunnilleen sama muutaman vuoden ajan.
– Sitä ennen suunta oli kasvava, hän toteaa.
Esimerkiksi vuonna 2000 asuntokannasta 6,2 prosenttia oli tyhjillään.
Osa asunnoista on
tyhjiä muuton vuoksi
Tyhjyyden takana on monta tarinaa. Yksi syy on asunnonvaihto. Muuton yhteydessä moni asunto on jonkin aikaa tyhjillään.
– Ehkä neljä prosenttia selittyy normaalilla asuntomarkkinoiden toimivuudella, Vihavainen arvioi.
Myynti-ilmoituksia välittävillä Oikotie.fi-, Etuovi.com- ja Jokakoti.fi-sivustoilla on nyt yhteensä 7 300 myynti-ilmoitusta Helsingistä. Näistä miltei 200 koskee vuosina 2010–2011 valmistuneita taloja. Vuokralle tarjotaan noin 1 900 asuntoa.
Koska moni myyjä, vuokraaja ja välittäjä ilmoittaa useammalla kuin yhdellä sivustolla, tarjolla olevien asuntojen todellinen määrä on paljon noita lukua pienempi.
Viitteitä kaupan olevien asuntojen määrästä antaa se, että viime vuonna Helsingissä 11 200 asunto-osaketta eli 3,4 prosenttia asuntokannasta vaihtoi omistajaa.
Neljännes Kaivopuiston
huoneistoista tyhjänä
Helsingin itäisessä suurpiirissä, johon kuuluvat Vartiokylä, Myllypuro, Mellunkylä ja Vuosaari, ei juuri seisoteta asuntoja tyhjillään. Alueella on vähiten tyhjiä koteja. Kodeista noin neljä prosenttia on asukkaattomia.
Sen sijaan Kaivopuistossa yhä useampi huoneisto kaikuu tyhjyyttään. Kun edellisvuonna 24 prosenttia Kaivopuiston asunnoista ei ollut asuttuja, viime vuonna osuus oli jo 27 prosenttia.
Asukkaattomia asuntoja on paljon myös Kaartinkaupungissa, Eirassa, Munkkisaaressa, Kluuvissa, Etu-Töölössä ja Ullanlinnassa. Kaupunginosasta riippuen näiden asunnoista 15–19 prosenttia on tyhjillään.
Kun tarkastellaan tyhjillään olevien asuntojen rakennusvuosia, ilmenee, että suuri osa tyhjistä asunnoista on rakennettu ennen 1940-lukua. Vihavainen huomauttaa, että pääosa vanhimmista taloista on kantakaupungissa.
Osassa voi olla
tilapäisasukkaita
Asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että läheskään jokainen asukkaattomaksi tilastoitu asunto on sitä todellisuudessa.
– Kukaan ei tiedä oikeasti tyhjillään olevien asuntojen määrää, sanoo tutkija Maija Vihavainen Helsingin kaupungilta.
Tilapäinen asuminen vääristää tilastoja. Lain mukaan muuttoilmoitus tulee tehdä, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta.
Viita arvioi, että osa tyhjistä asunnoista on niin sanottuja kakkosasuntoja, joiden käyttäjä on kirjoilla muualla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Vihavaisen mukaan ilmiö korostuu Kaivopuistossa, joka on diplomaattialuetta. Asunnoissa voi olla jatkuvasti tilapäisiä asukkaita. He eivät kuitenkaan ole kirjoilla Helsingissä, minkä vuoksi asunnot tilastoidaan tyhjiksi.
Vihavaisen mukaan myös muualla kantakaupungissa on asuntoja, joita käyttävät täällä töitä tekevät ulkomaalaiset.
Myös ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden asuminen voi jäädä kirjautumatta. Vihavainen kertoo, että Viikin tiedepuistossa, joka on opiskelija-asuntoalue, tyhjien asuntojen osuus oli 13 prosenttia.
Omistaja voi odottaa
arvonnousua
Suomen vuokranantajien Mira Koro-Kanerva uskoo, että aika moni tyhjä asunto on kuolinpesän hallussa. Asuntoasia ei etene, jos pesä on riitainen. Voi myös olla, että kenelläkään osakkaista ei ole erityistä tarvetta, saati halua vuokrata asuntoa.
– Arvoasunnoissa arvonnousupotentiaali on suuri ja sijoittaja voi pitää jopa tuottoisana asunnon vuokraamattomuutta.
Koro-Kanerva sanoo, että osa omistajista pelkää leimautumista vuokranantajaksi. Vuokranantajia kun pidetään toisinaan ahneina ja kyttääjinä. Hänen mukaansa usein ei ymmärretä, että vuokranantajat toimivat yhteiskunnan hyväksi tarjoamalla kodin ihmiselle.
Osa pitää vuokraamista hankalana. Viidan mukaan moni asunnonomistaja kuvittelee, että vuokralaisista on vain vaivaa ja heitä ei saa pois asunnosta silloin kuin haluaa.
– Jos on kerran pettynyt, voi olla, että omistaja jättää vuokraamatta asunnon, vaikka menettäisikin tuottoja, Koro-Kanerva sanoo.
Varsinkaan kantakaupungissa vuokrat eivät ole mitättömiä. Esimerkiksi Eirassa noin 120 neliöstä pyydetään vuokraa 5 000 ja Ullanlinnassa 81 neliöstä 2 200 euroa kuukaudessa.
Vuoden alussa tehdyissä vuokrasopimuksissa vapaarahoitteisen vuokra-asunnon keskivuokra Helsingissä oli keskimäärin 17,15 euroa neliöltä eli vajaan 60 neliön asunnon vuokra oli tuhat euroa.
Moni uusi asunto
myydään hitaasti
Määrällisesti eniten on tyhjillään 1960-luvulla rakennettuja asuntoja. Tilanne selittyy kaupungistumisella ja suurella tuonikäisten asuntojen määrällä. Kolmannes Helsingin asunnoista on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla.
Viidennes asunnoista on 1990- ja 2000-luvulla tehtyjä.
1990-luvun asunnoista noin 1 200 ja vuosien 2000–2009 asunnoista noin 1 600 oli tyhjillään. Näihin verrattuna uusien asuntojen käyttämättömyys tuntuu suurelta. Vuoden vaihteessa tyhjillään oli liki 1 200 viime tai edellisvuonna valmistunutta asuntoa.
– Osaa uusista asunnoista myydään pitkään, Tilastokeskuksen Marja Hermiö muistuttaa.
Hän arvioi, että kova hinta voi olla syynä siihen, että uudet kodit eivät mene kaupaksi. Viime vuonna Helsingissä sääntelemättömän uuden asunnon neliöhinta oli Rakennuslehden mukaan keskimäärin noin 6 300 euroa.
– Eiranrannan tyhjillään olevat uudet asunnot näkyvät tilastoissa, Helsingin tietokeskuksen Maija Vihavainen lisää.
