Kirjaudu ▼
 

Raha ei riitä – he putosivat jo asuntokelkasta

Heini Karjanmaa
Raha ei riitä – he putosivat jo asuntokelkasta
Asuntojen hintojen tasaista nousua Helsingissä on hämmästelty vuosien ajan. Nyt tilanne on äitynyt jo niin pahaksi, ettei tietyn ryhmän kannata edes harkita koko hommaa.
Riikka Kalmi
22.5.2012 06:01
329

Asuntojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla jo niin paljon, että monella sinkulla ei ole varaa ostaa edes pientä yksiötä haluamaltaan alueelta. Muualta Suomesta sinkku pystyy hankkimaan vähintäänkin kaksion.

Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän selvityksen mukaan tyypillinen julkisella sektorilla palveluammatissa työskentelevä sinkku pystyy laittamaan rahaa asuntolainan maksuun enintään 500 euroa kuussa, kun nuori pariskunta kykenee kaksinkertaiseen määrään eli 1 000 euroon kuukaudessa.

Oma asunto voikin jäädä monelle sinkulle vain haaveeksi, jos sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla.

– Markkinoilla ei ole riittävästi kilpailua, täällä on myyjän markkinat. Rakentajat tekevät suhdanteiden mukaan neliraajajarrutuksen välittömästi. Ne eivät alenna hintoja, vaan lopettavat tuotannon. Markkina ei siis reagoi niin, että hinnat laskisivat, kuten ehkä muualla maailmassa käy, kuvailee Helsingin kiinteistöviraston asunto-osaston päällikkö Markku Leijo.

Leijon mukaan alalla on liian vähän toimijoita ja aito kilpailu puuttuu. Aiemmin tilanne oli parempi, mutta nyt toimijoiden määrä on laskenut ja ala on keskittynyt, Leijo sanoo.  

Viiden sadan euron kuukausittaisella lainanmaksulla ja nykyisillä euribor-koroilla yksiön hankinta onnistuu sinkulta vain arkisimmilla asuinalueilla.

Helsingissä tämä tarkoittaa lähinnä etäisimpiä idän ja pohjoisen lähiöitä. Euribor-koron valinnasta riippuen asunnon hinta voisi olla maksimissaan 115 000–120 000 euron luokkaa.

Mikäli lainan korko olisi viisi prosenttia, pääkaupunkiseudun asunnot eivät mahtuisi sinkkutalouden realiteetteihin.

Pako Nurmijärvelle 
on uhkakuva
 

Helsingin kaupunki on huolissaan hintakehityksestä. Kaupungin tulisi säilyä elinvoimaisena, sillä elinkeinoelämä tarvitsee työntekijöitä ja kaupunki veronmaksajia. Käykö Helsingissäkin lopulta, kuten Euroopan kaupungeissa, joissa keskiluokka on paennut asuntojen kalleutta reunakuntiin.

– Tietyissä Euroopan kaupungeissa se on ollut keskeinen ongelma: veronmaksajat, työntekijät ja kuluttajat lähtevät, ja keskustat kurjistuvat. Meillä tätä ei ole vielä tapahtunut, mutta se on uhkakuva – se Nurmijärvi, Leijo kuvailee.

Muualla maassa yksiön hankinta onnistuu sinkultakin ongelmitta ja kaksioonkin 500 euroa kuussa riittää. Esimerkiksi Oulussa yksiön lainanmaksu vie kukkarosta kuukausittain vain 256–325 euroa. Kolmion hankinta ei taas onnistu sinkulta ainakaan Suomen isoimmissa kaupungeissa.

Parempituloinen sinkku voi
hankkia Helsingistäkin 

Keskimääräistä parempituloinen sinkku, esimerkiksi yksityissektorilla asiantuntijatehtävissä toimiva, voisi maksaa asuntolainaa 700 euroa kuussa. Tällä summalla oma yksiö tai kaksio Helsingissä ei enää jäisi vain haaveeksi nykyisellä korkotasolla.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ainostaan ydinkeskustan paremmat alueet jäisivät liian kalliina parempituloisen sinkun ulottumattomiin. Keskusta-alueen yksiöistä lainan kuukausimaksua joutuisi maksamaan 779–992 euroa kuussa.

Mikäli lainakorko olisi viisi prosenttia, ei 700 eurolla kuussa enää saisi pääkaupunkiseudulta omistusasuntoa. 

Köyhemmän sinkun
kannattaa säästää 

Mitä sinkku, jolla on varaa vain 500 euron kuukausittaisiin lainanhoitokuluhin voisi sitten tehdä saadakseen omistusasunnon? Asunto-osaston päällikkö Leijo antaa neuvon.

– Kannattaa hankkia kaupungilta edullinen vuokra-asunto ja säästää samalla käsirahaa omaan asuntoon sen verran paljon, että sillä pääsee liikkeelle, eli 30 000–50 000 euroa.

Leijo muistuttaa, että kohtuuhintaisesti voi asua esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnoissa. Asumisoikeusasunto on toinen vaihtoehto ja omistusasuntoa kaipaaville valmistuu vuosittain hintasäännösteltyjä hitas-asuntoja.

Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonossa tosin on tällä hetkellä 21 000 henkeä, asumisoikeusasuntoja valmistuu tänä vuonna koko Suomessa vain 1 000 ja Helsingin kaupungin vanhoista hitas-asunnoistakin käytännössä 60 prosenttia on markkinahintaisia.

Katso Suomen Rahatiedon laatima tilasto yksiöiden ja kaksioiden hinnoista ja lainanhoitokuluista tämän jutun lopusta. Tilastossa lainamarginaalina on käytetty uusien asuntolainojen nykyistä keskimarginaalia eli 0,95 prosenttia. 12 kuukauden euribor on tilastossa 2,25 prosenttia. 

Kaksion kuukausikulut kartoitettu
Vanhan kaksion (50 m2) hinta (1-3/2012) ja lainanhoitokulut
Alue Vanhan kaksion hinta, eur laina 85 %, eur kk-maksu, eur 12 kk 5 % lainakorko
Koko maa 111650 94903 491,41 € 626,31 €
Pääkaupunkiseutu 179800 152830 791,37 € 1 008,61 €
Muu Suomi 80550 68468 354,53 € 451,86 €
Helsinki 1 295750 251388 1 301,71 € 1 659,05 €
Helsinki 2 210200 178670 925,17 € 1 179,14 €
Helsinki 3 158400 134640 697,18 € 888,56 €
Helsinki 4 142700 121295 628,08 € 800,49 €
Espoo-Kauniainen 160500 136425 706,42 € 900,34 €
Vantaa 126700 107695 557,65 € 710,74 €
Tampere 110400 93840 485,91 € 619,30 €
Turku 90450 76883 398,10 € 507,39 €
Lahti 78150 66428 343,97 € 438,39 €
Kuopio 91900 78115 404,49 € 515,52 €
Jyväskylä 89950 76458 395,90 € 504,59 €
Oulu 84750 72038 373,02 € 475,42 €
Lähde: Suomen Rahatieto, pohjatiedot Tilastokeskus
Yksiön lainakuluissa on isoja eroja
30 m2 yksiön hinta ja lainakulut (20 v laina) eri alueilla (1-3/2012)
Alue Vanhan yksiön hinta, eur laina 85 %, eur kk-maksu, eur 12 kk 5 % lainakorko
Koko maa 87120 74052 383,45 € 488,71 €
Pääkaupunkiseutu 133440 113424 587,32 € 748,55 €
Muu Suomi 53820 45747 236,88 € 301,91 €
Helsinki 1 176910 150374 778,65 € 992,40 €
Helsinki 2 141660 120411 623,50 € 794,66 €
Helsinki 3 117600 99960 517,60 € 659,69 €
Helsinki 4 107310 91214 472,31 € 601,97 €
Espoo-Kauniainen 107850 91673 474,69 € 605,00 €
Vantaa 94140 80019 414,35 € 528,09 €
Tampere 74850 63623 329,44 € 419,88 €
Turku 66150 56228 291,15 € 371,08 €
Lahti 59400 50490 261,44 € 333,21 €
Kuopio 66660 56661 293,40 € 373,94 €
Jyväskylä 60570 51485 266,59 € 339,77 €
Oulu 58020 49317 255,37 € 325,47 €
Lähde: Suomen Rahatieto, pohjatiedot Tilastokeskus

Ihmiset Markku Leijo
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (329)


Anonyymi
Jos joku valittaisi syrjäsuomen oloista, joku hesari välittömästi kommentoisi: Ei siellä ole pakko asua.

Huom!
Helsingissä ei ole pakko asua!
jeremias 22.5.2012 7:35

Anonyymi
Suomessa ihmisillä on tapana pakoilla vastuuta syyttämällä kolmatta osapuolta (yleensä hallitus) kaikesta mitä heille tapahtuu. Oma huono palkka on tietysti hallituksen syytä, ei sen että koulut jäi kesken. Avioliittokin menee huonosti ja luonnollisesti Katainen on vastuussa siitäkin:-) Ottakaa ihmiset vastuuta omasta elämästä ja teoistanne


Jos koulu on jäänyt kesken ei saa edes ilmaisharjoittelupaikkaa tai sossutukiakaan aina. Koulun käynnit ei auta, akateeminen työttömyys on 10 % kaikesta ja kasvaa nopeasti edelleen. Oliko sulla vielä muita harhakäsityksiä, oikaistaan nekin !
hallitus ON vastuuss 22.5.2012 7:36

Anonyymi
Suurin osa helsinkiläisistä on muualta tulleita. Paikatakseen epävarmaa kaupunkilaista identiteettiiän haluavat he asua keskustassa. Maksavat sitten ylihintaa siitä että tuntevat olevansa stadilaisia.
Asunto ei saisi olla 22.5.2012 7:36

Anonyymi
Hanskatt naulaan reilusti vaan. Asutaan mukavasti vuokralla ja naatitaan elämästä!!!
Al Kaida 22.5.2012 7:40

Anonyymi
Vielä parikymmentätuhatta zumalia vuodessa asumaan jätkänsaareen pakoon pahaa maailmaa niin kyllä se siitä.

Ne kun kuulemma eivät ole millään lailla suomalaisilta pois kun elätetään velaksi.
Patu 22.5.2012 7:41

Anonyymi
Omistusasuminen on hyvä asia, mutta ei mahdollista meille.
M.un.a Liisa 22.5.2012 7:42

Anonyymi
Omistusasuntojen korkovähennys pois, minkä takia veronmaksajien pitää maksaa teidän korkonne?



Tuolla estetään rahan katoamista kierrosta.
Nimetön 22.5.2012 7:42

Anonyymi
Kun muuta taloutta ei ole, koetetaan kiristää rahaa sieltä mistä ei voi tinkiä eli jossain on asuttava ja jotain on syötävä. Tämä on lieveilmiö siitä että emme tuota mitään reaalista, ja käytännössä joudumme kiistelemään näistä roposista mitä on onnistuttu vippaamaan. Merkillistä miten hyvinvointi ei ole lisääntynyt vaikka automaatio ja koneet tekee suuren osan töistämme verrattuna aikaisempaan, kaikki osaavat tehdä johtopäätöksen minne se hyvinvointi sitten sakkaantuu.
izma 22.5.2012 7:42

Anonyymi
Jos sinkuilla on ongelmia niin on myös monella etävanhemmalla. Maksat elatusmaksuja, eli lasten asumisesta lähivanhemman luona ja sen lisäksi joudut hankkimaan asunnon, missä lapset mahtuvat asumaan. Itselläni kolme lasta joten pakko olla vähintään kolmio (ja auto, koska etävanhempi vastaa kuljetuksista), jotta kaikki mahtuvat asumaan ja suurimman osan ajasta puolet asunnosta on kuitenkin tyhjillään. Mutta lain mukaan etävanhemman asumistarvetta ja muita lapsiin liittyviä kuluja ei huomioita elatusmaksuja määrättäessä. Lainarahalla mennään kunnes lapset täysi-ikäisiä ja sitten voi ensin maksaa elatusmaksuihin tarvitut lainat pois ja säästää uudelleen omistusasuntoon. Konkurssi tosin taitaa tulla ensin.
kestämätön tilanne 22.5.2012 7:42

Anonyymi
Mitäpä tuossa säästä 10 vuotta 1300nettopalkasta ja asu vuokralla ,sitten kun olet hoikkana säästäjänä 10 v päästä kysymässä koppia itsellesi sen hinta onkin noussut jo sopivasti säästöjesi verran ,mistä näitä neuvonantajia oikein tulee pyllystäkö?
kituja 22.5.2012 7:43
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Pelkäätkö jääväsi työttömäksi?