Kukaan ei halua likaista pihaa
Heini Karjanmaa
Asuinympäristöllä on meihin suuri vaikutus. Kodin lisäksi vaikutusta on myös paikoilla, joissa liikut jatkuvasti. Tutkimuksissa on löydetty merkkejä, joista näkee, mikä johtaa alueen rappioon.
20.5.2012 06:01
74
Alueen epäsiisteys lisää usein turvattomuuden tunnetta ja jopa kasvattaa rikollisuutta.
Amerikkalaisten yhteiskuntatieteilijöiden laatiman teorian mukaan rikotun ikkunan korjaamatta jättäminen johtaa korttelin ja alueen yhä pahenevaan rikkomis- ja sotkemiskierteeseen. Vähitellen tämä johtaa rikollisuuden ja muiden epätoivottavien ilmiöiden kasvuun hoitamattomalla alueella.
– Helppo on roska heittää, jos nurmikot on huonosti leikattu, ja alue näyttää hoitamattomalta ja yleisilme on sotkuinen, sanoo tuotantopäällikkö Sami-Petteri Mäkinen Starasta.
Kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mukaan amerikkalaisteoria ei tosin toimi niin hyvin siistien vuokratalojen Suomessa kuin Yhdysvaltain tyyppisissä maissa, joissa sosiaaliset erot ovat isommat ja aluetta huonontava kehitys voi lähteä nopeastikin liikkeelle.
Taloustiedot
Kunnossapito
tietää sotkupaikat
– Juna-asemat, alkoholistien suosimat aukiot, metropysäkit, listaa tuotantopäällikkö Sami-Petteri Mäkinen Starasta, kun häneltä kysytään Helsingin sotkuisimpia katuympäristöjä.
Stara hoitaa katujen ja puistoalueiden kunnossapitoa Helsingissä.
Vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio Starasta puolestaan tietää, mitkä viheralueet ja puistot ovat roskaisimpia ja vaativat aina eniten siivoamista.
– Ne ovat alueita, johon nuoriso kokoontuu. Helsingin keskustan alueella Kaisaniemi, Vanhan kirkon puisto eli ns. Ruttopuisto ja Espan puisto. Koffin puisto oli viime vuonna alkukesästä yksi sellainen. Kuntalaisten puolelta tuli niin paljon palautetta, että aloitimme sadetukset puistossa, Sainio kertoo.
– Kaivopuisto oli pitkään roskaisinta aluetta, mutta se on siistiytynyt. Espa oli yhteen aikaan hyvin roskainen, mutta sieltä ihmiset ovat siirtyneet Vanhaan kirkkopuistoon.
Ankeutta asemanseuduilla
Vaikka vanhoissa lähiöissä yleisilme saattaa olla nukkavieru, mitään sotkupesiä ne eivät kokonaisuudessaan ole. Omalla kotinsa lähistöllä harva viitsii sotkea, mutta asemilla ja keskustoissa on helpompi olla piittaamaton.
Ilmiö on tuttu turisteille. Maailmalla matkustaessa asemien ympäristöt ovat usein juuri niitä kaikkein sotkuisimpia paikkoja kaupungissa.
– Asemat ovat universaalisti asuinympäristönä sellaisia, että kannattaa pitää lompakosta kiinni. Ne ovat nuhruisia, kuvailee Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.
Helsingin keskustan rautatieaseman ympäristökin on viikonloppuöiden jäljiltä usein sotkuinen, mutta toisaalta aluetta siivotaan jatkuvasti ja ympäristön historialliset rakennukset kohottavat ilmettä. Lähiöasemilla tilanne on usein huonompi.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Asunnonostajat karsastavat
epäsiisteyttä
Uutta asuntoa hankkiessa epäsiisteys on yksi tekijä, joka vaikuttaa negatiivisesti. Usein kuitenkin asuinalueen yleisen siivottomuuden sijaan tärkeämpää on se, miltä ostokohteen piha tai vaikkapa rappu näyttää.
– Tänä päivänä ihmiset ovat tarkempia asuinympäristön suhteen asuntoa ostaessaan. Katsotaan esimerkiksi sitä, onko lähellä vuokrataloja, sanoo myyntijohtaja Sari Heinonen SKV:n Vantaan Myyrmäen toimistosta.
Asunnonostajan näkövinkkelistä asemanseutujen hyvä puoli on sijainti.
– Aseman läheisyys on yleensä positiivinen juttu, kun on hyvät kulkuyhteyhdet. Epäsiisteyteen aseman ympärillä on totuttu, mutta kukaan ei halua asua juuri siinä vieressä, sanoo Heinonen.
Kiinteistön ostajia kiusaa etenkin sotkuinen piha. Tämä kävi ilmi Huoneistomarkkinoinnin kyselyssä, johon sen välittäjät vastasivat maalis–huhtikuussa.
– Tutkimuksen mukaan merkittävin myyntihinnan laskuun ja myyntiajan pidentymiseen vaikuttava tekijä on pihan yleinen epäsiisteys.
Näin ajatteli 96 prosenttia vastaajista. Epäsiisteyden lisäksi myyntihintaan ja -aikaan vaikuttivat negatiivisesti oleskelualueen huono kunto, leikkaamaton nurmikko ja huonokuntoinen asfaltti.
Likaisuus kiusaa
enemmän kerrostaloalueilla
Epäsiisteys ja likaisuus olivat mukana kolmen kärjessä, kun suomalaiset listasivat kolme tärkeintä epäviihtyvyystekijää asuinalueellaan. Asiaa kysyttiin Suomen Ympäristökeskuksen Asukasbarometri-tutkimuksessa, joka julkaistiin alkuvuodesta.
Listan kärjessä ovat myös liikenteen aiheuttamat häiriöt ja ongelmat sekä sosiaaliset häiriöt ja turvattomuus.
Kun verrattiin asuinaluetyyppejä, sosiaalisten häiriöiden lisäksi likaisuus ja epäsiisteys nousivat esiin varsinkin kerrostaloalueilla, kun taas pientaloalueilla epäsiisteys ei ollut ongelma.
