Asuminen on liian kallista – paitsi omani
Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että asuminen maksaa liikaa. Kuitenkin miltei 60 prosenttia kertoo olevansa tyytyväinen nykyisiin omiin asumiskustannuksiinsa.
Tämä ilmenee OP-Pohjolan TNS Gallupilla teettämästä Taloustaitotutkimuksesta, johon vastasi noin tuhat suomalaista helmikuussa.
Tutkimusta esitellyt pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjola-ryhmästä sanoi, että asunto on tärkeä, eivätkä vastaajat ole valmiita tinkimään mukavuudesta. Vain 16 prosenttia vastaajista oli valmis asumaan epämukavammin voidakseen kuluttaa enemmän muihin asioihin.
Suuri joukko vaikutti tyytyväisiltä omaan asuntoonsa. Alle kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että parempi asunto on aina tavoittelemisen arvoinen.
Yli 70 prosenttia suomalaista asuu omistusasunnossa ja myös kyselyssä asunnon omistamista pidettiin järkevänä. Vuokramarkkinatilanne puoltaa näkemystä.
– Vuokrat nousevat tasaisesti huolimatta korko- ja asuntomarkkinatilanteesta, Hyttinen sanoi.
Joka kymmenes pelkää
asuntolaina-ahdinkoa
Väite suomalaisten ahtaasta asumisesta ei enää pidä paikkaansa. Asuntokuntien pieneneminen ja tulojen kasvu ovat kasvattaneet keskimääräistä neliömäärää henkilöä kohden. Kun vuonna 1970 asukasta kohden oli noin 19 ja 1980 noin 26 neliötä, vuonna 2010 sitä oli 39 neliötä.
Eurostatin mukaan Suomessa asutaan suunnilleen yhtä väljästi kuin Keski-Euroopassa. Ranskalaiset asuivat viime vuonna hieman väljemmin, mutta italialaiset ahtaammin kuin suomalaiset. Meillä on silti vähemmän tilaa kuin länsinaapureillamme.
– Olemme myös vähemmän velkaantuneita, Hyttinen huomauttaa.
Hänen mukaansa suomalaiset ovat melko konservatiivisia ja varovaisia lainanottajia, vaikka velkaantumisaste onkin kohonnut. Vuonna 2010 se oli aavistuksen alle EU:n keskiarvon.
Kyselyssä enemmistö karsasti rajua velanottoa. 43 prosenttia oli sitä mieltä, että ei ole oikein ostaa asuntoa kokonaan velaksi. Toisaalta kolmannes vastaajista oli täysin päinvastaista mieltä.
Osaa asuntolainataakka ahdistaa. Joka kymmenes vastaaja tunnusti ajoittain pelkäävänsä, että ei selviä asuntolainoistaan.
Uusi laina: vajaa 20 vuotta
ja yli 100 000 euroa
Suomalaiset alkoivat viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen venyttää asuntolainojaan, mutta kehitys tyssäsi finanssikriisiin. Kun vuonna 2008 OP-Pohjola-ryhmän myöntämistä uusista asuntolainoista 40 prosenttia oli vähintään 25 vuoden pituisia, viime vuonna osuus oli noin 15 prosenttia.
Tuolloin kuitenkin 21–25 vuoden lainojen osuus kasvoi 16–20 vuoden lainojen kustannuksella.
– Keskimäärin uusi asuntolaina on nyt vajaa parikymmentä vuotta, Hyttinen kertoi.
Hänen mukaansa uuden lainan velkapääoma on keskimäärin ”toistasataa tuhatta” euroa.
Moni suomalainen asuu jo velattomassa tai miltei velattomassa asunnossa. Omistusasumisen yleisyydestä huolimatta asuntovelkaa on vain joka kolmannella.
Euriborit voivat sukeltaa
ennätysalas tänä vuonna
Pääosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, mikä selittää korkojen edullisuuden. Helmikuussa tehtyjen uusien asuntolainasopimusten keskikorot olivat Suomessa Euroopan halvimmat.
Euroopan velkakriisin vuoksi tilanne tuskin muuttuu kovin nopeasti.
– Ainakin vuoden ajan korkotaso pysyy matalana, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi.
Hänen mukaansa euribor-korot voivat käväistä ennätysalhaalla, jossa ne olivat finanssikriisin jälkeen. Jo nyt ollaan niin lähellä noita lukemia, että asuntovelkaisen kannalta notkahdus on mukava, mutta ei kovin olennainen.
Pankit ovat jo jonkin aikaa nostaneet marginaalejaan ja markkinakorkojen laskun hyöty on sulanut niihin. Tilanne jatkuu edelleen.
Hyttinen kertoo, että OP-Pohjola-ryhmässä asuntolainamarginaalit ovat vuoden lopussa todennäköisesti 1,3–1,5 prosenttia.
Asuntojen hintaero Helsingin
ja muun maan välillä leviää
Rahoituskustannusten alhaisuus tukee asuntokauppaa. OPKK:n kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg ennakoi, että kauppa käy, vaikka tilanne markkinoilla rauhoittui tammi–maaliskuussa hieman.
– Kauppa piristyy pikkuisen kohti loppuvuotta, hän ennakoi.
Sandberg perustelee näkemystään sillä, että kotitalouksien taloustilanne on suhteellisen hyvä ja usko oman talouteen on pienessä nousussa.
Hinnat pysynevät hänen mukaansa suunnilleen nykyisinä, mutta runsaan tarjonnan vuoksi myyntiajat voivat venyä hieman.
Alueellisia eroja on. Etenkin työllisyystilanne vaikuttaa kunkin paikkakunnan tilanteeseen.
– Helsingissä hinnat karkaavat yhä kauemmas muun maan hinnoista, Sandberg lisää.














