Tällaiselta näyttää tulevaisuuden koti

Suomalaiset ikääntyvät, saavat täydennystä ulkomailta, vaihtelevat perhemuotoaan ja kuljettavat töitään mukanaan. Maahanmuuttajien joukossa on suuria perheitä, joille nykyisten asuntojen tila ei tahdo riittää. Toisaalta yli neljässä kymmenestä kodista on vain yksi asukas.

Kun asukkaat elämäntapoineen muuttuvat yhä kirjavammiksi, jäykkä ja yksipuolinen rakentaminen saa väistyä, projektitutkija Sini Kotilainen Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo. Pohjaratkaisu, joka ei anna kuin yhden tavan käyttää huonetta tai sijoittaa sänky, joutaa sivuun.

Joustavuutta ei välttämättä tarvitse hakea vain irtoseinistä. Asunto voidaan suunnitella niin, että tilaa voidaan käyttää useammalla tavalla ja eri käyttötarkoituksiin.

Kotilaisen mukaan asunto voisi koostua myös tarpeen mukaan yhdisteltävistä ja eroteltavista erillisistä huoneista. Yksittäinkin toimivia tiloja voitaisiin käyttää esimerkiksi vierashuoneina ja työtiloina tai vuokrata muille.

– Muunneltava asumisympäristö vastaa myös niihin tulevaisuuden haasteisiin, mitä ei nyt osata aavistaa, Kotilainen sanoo.

Kuinka käy
saunan?

Tarpeet muuttuvat paikoin nopeasti, mutta asuntokanta sopeutuu verkkaisesti. Vuotuinen asuntotuotanto on runsas prosentti asuntokannasta, ja edessä on yhä enemmän korjaustöitä suhteessa uustuotantoon.

Suomalaiset eivät silti tyydy vakioratkaisuihin vaan haluavat juuri omiin tarpeisiinsa sopivia koteja.

Eniten huomiota kiinnitetään nyt keittiöihin, sanoo pientalovalmistaja Finndomon toimitusjohtaja Tapani Pitkänen. Ruoanlaitto ja ateriointi ystävien kanssa ovat nousussa, ja ruokailutiloihin panostetaan sen mukaisesti.

Oleskelutilojen järjestelyissä on palattu 1900-luvun alun porvariskodin malliin, asumisen tutkimusprofessori emerita Anneli Juntto sanoo. Vieraiden kanssa seurustelua varten oli julkinen edustusosa, ja perheen kesken aikaa vietettiin omissa tiloissa.

Funktionalismi yhdisti tilat 1930-luvulla, mutta uusiin omakotitaloihin on alettu taas rakentaa edustuskelpoisia, suuria olohuoneita. Perheen kanssa istuskellaan ehkä yläkerran aulassa.

Rakennusyhtiö YIT:n asumisen liiketoiminnan kehittämisestä vastaavan johtajan Pekka Helinin mukaan kotien esteettömyyteen kiinnitetään väestön ikääntymisen takia yhä enemmän huomiota. Avuksi tulevat pintojen korkeuden säätely ja erilaiset kahvat.

Vaan mikä on saunan osa, kun suomalaisten mieltymykset ja elämäntyylit muuttuvat?

– Tietty asiakasryhmä ei halua saunoja, ja jatkossa saunattomien asuntojen määrä tulee kasvamaan, YIT:n Helin sanoo.

Löylyhuoneen suojaksi tulee suomalaisen kodinostajan käytännönläheisyys.

– Me suomalaiset olemme tottuneet miettimään asuntoa ostohetkellä myös jälleenmyyntiarvon kautta, ja sen takia moni päätyy ostamaan saunallisen.

Bussista
työpöydän jatke

Teknologian hämärtäessä työn ja vapaa-ajan eroa rakentajat pohtivat, kuinka tehdä asunnoista etätyöhön sopivia. Tietokone tarvitsee joka tapauksessa oman tilansa, mutta riittääkö se työntekoon?

– Etätyöasia on paljon esillä, mutta asiakkailta ei ole tullut selkeästi viestiä, että sille pitäisi olla tila, YIT:n Helin sanoo.

Sini Kotilaisen mielestä asunnon käyttötarkoitusta olisikin hyvä pystyä vaihtamaan esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan tai pitemmällä aikavälillä elämänkaaren muutosten aiheuttamiin tarpeisiin. Työt seuraavat toki muuallekin.

– Jatkossa joukkoliikenne voi olla kolmas työhuone.

Edullisemmaksi
asuminen ei muutu

Sekä rakennuksiin että niissä asumiseen tulevat yhä selvemmin vaikuttamaan energiatehokkuus ja ekologisuus.

– Talouden kiemurat ovat hieman haitanneet kehitystä. Seuraavaan nousukauteen kun mennään, tullaan näkemään voimakkaasti tämän tyyppisiä tarpeita, kiinteistönvälittäjä Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Risto Kyhälä sanoo.

Suomi jatkaa kaupungistumistaan, ja yhdyskunnan kasvun on maailmalla nähty nostavan asumisen hintaa. Anneli Junton mukaan kodista tulee monelle harrastus, jonka sisustukseen ollaan valmiita laittamaan paljon rahaa ja jonka piiriin sulkeudutaan joskus liikaakin. Samalla asumisen osuus tuloista kasvaa.

Junton mukaan suomalaisia tulevat jakamaan taloudelliset mahdollisuudet asua rauhallisessa ja terveellisessä ympäristössä.

– Nyt jo näkyy, että pienituloiset asuvat alueilla, joilla on enemmän meluongelmia ja ilmansaasteita.

Verkossa itää
yhteisöllisyyden kaipuu

Muualla Euroopassa yhteisöasumisessa on vaihtoehtoja, mutta meillä ruudun ääressä nököttäjien yhteisöllisyys etsii vielä muotoaan.

Väestön ikääntyminen tuonee mukanaan palvelutaloa muistuttavia mutta aktiivisempia asumisen paikkoja. Tavallisessa kerrostalossa yhteisöllisyys voisi kehittyä vaikkapa yhteisessä pesulassa tai saunassa.

Vähäinenkin yhteisöllisyys lisää asumisen turvallisuutta ja laatua. Sini Kotilaisen mukaan yksilöllistyminen ja lisääntynyt liikkuvuus eivät ole poistaneet niiden tarvetta.

– Uskon, että individualismin myötä kasvaa myös kaipuu yhteisölliseen elämään.