Näillä alueilla et saa hitas-asunnosta rahojasi takaisin
Heini Karjanmaa
Lähes joka viides hintasäännöstelty asunto myydään alle laskennallisen enimmäishinnan Helsingissä. Erot kaupungin sisällä ovat suuria. Lue, millä alueilla et välttämättä saa omiasi takaisin.
3.2.2012 06:01
95
Keskustassa ja sen liepeillä noin 65 prosenttia hitas-huoneistoista vaihtaa omistajaa enimmäishinnalla. Helsingin pohjoisissa ja itäisissä esikaupungeissa enimmäishinnan saa vain viisi prosenttia vanhan hitas-asunnon myyjistä.
Tiedot käyvät ilmi Helsingin kiinteistöviraston kokoamista viime vuoden myyntitilastoista.
– Hitas-hinta on reippaasti yli markkinahinnan. Asunnot eivät mene kaupaksi, koska ihmiset suostuvat maksamaan vain markkinahinnan, sanoo Hitas-osakkaat ry:n puheenjohtaja, kokoomuksen varavaltuutettu Pauli Leppä-aho.
Hitas-järjestelmässä laskennallinen enimmäishinta on isännöitsijätodistukseen perustuva ja viranomaisten määrittelemä suurin mahdollinen myyntihinta hitas-huoneistolle. Myynti-ilmoituksissa asunnosta pyydetty hinta on usein enimmäishinta.
Laskennallinen enimmäishinta muodostuu alkuperäisestä hankintahinnasta lisättynä Tilastokeskuksen laskemalla asuntojen hintaindeksillä ja mahdollisilla asuntoon tehdyillä parannuksilla.
Markkinahintaindeksin tarkoituksena on säilyttää asunnon suhteellinen hinta. Jos vanha hitas-asunto myydään alle enimmäishinnan, sen suhteellinen hinta laskee.
Hintasäännöstelystä on keskusteltu jälleen julkisuudessa, kun kävi ilmi, että osa Arabianrannan uusista hitas-asunnoista on jo pantu vuokralle.
"Hitas-asunnot kalliita
jo uutena"
Hitas-asuntojen enimmäishinta on markkinahintaa suurempi, koska hitas-asuntojen hinnat ovat Leppä-ahon mielestä jo uutena ostettaessa markkinoiden hintoja korkeammat. Leppä-ahon mukaan markkina- ja hitas-hintoja verrattaessa ei ole huomioitu vuokratontin arvoa.
– Hitas-hintoihin laitetaan vielä markkinahintaindeksi päälle, eikä hinnassa ole vielä edes tontin hintaa, hän sanoo.
Leppä-aho on ehdottanut, että hintasääntelystä luovuttaisiin 15 vuotta vanhemmissa hitas-asunnoissa. Nykyisin hitas-asunnot voivat vapautua tietyin ehdoin säännöstelystä 30 vuoden jälkeen.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Neliöhinta voi olla yli 800 euroa
alle täyden hinnan
Hitas-asunnon myyntihinnan ja laskennallisen hinnan välinen ero kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauempana asunto sijaitsee Helsingin keskustasta.
Esimerkiksi Kontulassa lähes puolessa viime vuoden hitas-kaupoissa toteutunut neliöhinta oli alle 800 euroa laskennallisesta enimmäishinnasta. Koko Helsingissä noin 12 prosentissa kaupoista ero laskennallisen ja toteutuneen myyntihinnan välillä oli yli 800 euroa neliöltä.
Leppä-ahon mukaan hintaerot keskustan ja esikaupunkien välillä johtuvat sijainnista ja tonttien kallistumisesta.
– Mitä lähemmäs mennään keskustaan, sitä enemmän tonttimaan hinta nousee vuosien kuluessa. Keskustassa maa kallistuu voimakkaammin kuin laitakaupungin savipelloilla, joiden vuokra on hillitön verrattuna niiden arvoihin, Leppä-aho sanoo.
Leppä-aho on itse myynyt puoliksi omistamaansa hitas-asuntoa Malminkartanosta yli 20 vuotta. Vuokrattu asunto on edelleen myymättä, koska Leppä-ahon mukaan siitä ei ole tehty yhtään tarjousta "lähellekään hitas-hintaan".
Malminkartanossa myytiin viime vuonna 55 hitas-asuntoa. Yksikään ei mennyt kaupaksi laskennallisella enimmäishinnalla.
Korjaus 15.45: Taulukosta on korjattu virhe riviltä viisi. Rivillä on viime vuoden hitas-kaupat Länsi-Pasilassa, ei Länsi-Pakilassa. Lisäksi tekstissä on tarkennettu kappaletta neljä, jossa kirjoitetaan laskennallisen enimmäishinnan määräytymisestä.
| Kantakaupungin hitakset käyvät kaupaksi täyteen hintaan | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Eräiden alueiden hitas-huoneistojen velattomien kauppa- ja enimmäishintojen vertailu (2011) | ||||||||
| Hinnat samat (kpl) | Myyntihinta alle 50 e/m2 pienempi (kpl) | Myyntihinta alle 51-200 e/m2 pienempi (kpl) | Myyntihinta alle 201-500 e/m2 pienempi (kpl) | Myyntihinta alle 501-800 e/m2 pienempi (kpl) | Myyntihinta yli 801 e/m2 pienempi (kpl) | Yhteensä (kpl) | Maksimihintaisten kauppojen osuus (%) | |
| Keskusta | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 100 % |
| Katajanokka | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | 0 | 9 | 33 % |
| Ruoholahti | 14 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 18 | 78 % |
| Koko Helsinki 1 -alue | 20 | 4 | 2 | 2 | 2 | 1 | 31 | 65 % |
| Länsi-Pasila | 10 | 4 | 1 | 5 | 0 | 2 | 22 | 45 % |
| Pikku-Huopalahti | 14 | 9 | 7 | 3 | 1 | 3 | 37 | 38 % |
| Koko Helsinki 2 -alue | 43 | 22 | 12 | 12 | 2 | 7 | 98 | 44 % |
| Malminkartano | 0 | 2 | 4 | 17 | 24 | 8 | 55 | 0 % |
| Toukola, Vanha Kaupunki | 14 | 4 | 2 | 1 | 0 | 0 | 21 | 67 % |
| Malmi | 0 | 3 | 12 | 15 | 9 | 2 | 41 | 0 % |
| Viikki | 4 | 5 | 8 | 7 | 1 | 2 | 27 | 15 % |
| Herttoniemi | 18 | 9 | 14 | 5 | 4 | 1 | 51 | 35 % |
| Koko Helsinki 3 -alue | 49 | 37 | 53 | 59 | 48 | 20 | 266 | 18 % |
| Tapanila | 3 | 5 | 9 | 6 | 2 | 0 | 25 | 12 % |
| Siltamäki | 0 | 1 | 5 | 5 | 11 | 3 | 25 | 0 % |
| Myllypuro | 0 | 2 | 1 | 10 | 4 | 0 | 17 | 0 % |
| Marjamäki, Itäkeskus | 1 | 3 | 5 | 10 | 3 | 5 | 27 | 4 % |
| Kontula | 0 | 1 | 1 | 9 | 13 | 21 | 45 | 0 % |
| Etelä-Keskivuosaari | 0 | 2 | 4 | 24 | 26 | 8 | 64 | 0 % |
| Koko Helsinki 4 -alue | 17 | 23 | 42 | 96 | 78 | 54 | 310 | 5 % |
| Koko Helsinki | 129 | 86 | 109 | 169 | 129 | 82 | 704 | 18 % |
| Lähde: Kiinteistövirasto | ||||||||
16
10
Kommentit (95)
Korjatkaa nyt se kriisin aiheuttaja kun yx niin väittää.
Sen sijaan Viikki ja Latokartano ovat mielestäni erittäin ankeita. En kyllä muuttaisi.
Nyt Töölössä vuokralla. Onhan tässä puolensa, mutta kun perhe kasvaa, niin heti pois. Omakotitalo on ainoa oikea asumismuoto.
Nimim. Ei oo rahhoo
Hitas-asunnot ovat oikeasti olemassa ja niillä käydään kauppaa, neukkukuutiot taas ovat olemassa vain talsan sossiaaliavustuksilla elävien rommadeiden päiväunissa.
Siinäpä sitä eroa. :D
Eiköhän olisi rehellistä vain todeta että rommaus on alkanut ja kaiken maailman neukkukuutiokommuunit menettävät arvostaan 70% syksyyn mennessä.
Nimim. Ei oo rahhoo
Teknisesti ei mitään. Samaa halvalla tehtyä bulkkikamaa huonoine äänieristyksineen ja heppoisine rakenteineen. Aivan uudetkin talot ovat neukkukuutioita.
Lainanhoitokustannukset siis laskevat. Millähän matematiikalla se aiheuttaisi asuntojen arvon putoamista? Epäilen vahvasti että ne jotka odottavat niitä halpoja asuntoja odottavat niitä koko loppuelämänsä.
Jos oikeasti tulee heikot ajat niin nämä joilla ei alunperinkään ollut mitään (vuokralaiset) ovat sitten kaikkein heikoimmassa asemassa. Voivat olla jopa lumihangessa lasolipullonsa kanssa.