Nämä asiat häiritsevät eniten asuinympäristössä

Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tekemän, tänään julkaistun Asukasbarometri 2010 -tutkimuksen mukaan kaupunkimaisilla asuinalueilla olevat ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä asuinalueen yleiseen viihtyvyyteen.

– Tyytyväisyys asuinalueen viihtyvyyteen on korkea ja se on jatkuvasti lisääntynyt, sanoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta barometrin julkistamistilaisuudessa.

Tutkimuksen mukaan tyytymättömyys on sitä suurempaa, mitä tiiviimmin alue on rakennettu. Pientalovaltaisilla alueilla ja omistusasunnoissa asuvat ovat hiukan tyytyväisempiä asuinalueensa viihtyvyyteen kuin kerrostaloissa ja vuokrataloissa asuvat.

Mikä vastaajien tyytymättömyyttä sitten lisää? Tutkimuksen mukaan kolme epäviihtyvyystekijää sai eniten mainintoja. Hankalimpana viihtyvyyden kannalta pidettiin liikenteen aiheuttamia häiriöitä ja ongelmia.

Näitä liikenteen aiheuttamia häiriöitä voivat olla esimerkiksi liikenteen melu, liikenteestä johtuva turvattomuus, läpiajoliikenne, huonot liikenneyhteydet ja joukkoliikenneyhteyksien puute.

– Toiseksi suurin epäviihtyvyystekijä ovat sosiaaliset häiriöt, turvattomuus ja rauhattomuus, sanoo Strandell.

Kolmanneksi hankalin tekijä oli epäsiisteys ja likaisuus.

Hyvin harvat pitävät rakennusten ulkonäköä, alueen huonomaineisuutta tai vaikkapa ulkoilumahdollisuuksien puutetta tärkeänä epäviihtyvyystekijänä.

Sosiaaliset häiriöt
kiusaavat kerrostaloalueilla

Epäviihtyvyystekijät eroavat aluetyypeittäin. Esimerkiksi kerrostaloalueilla kärkiongelmaksi nousevat sosiaaliset häiriöt, kun taas pientaloalueilla ja harvaan asutuilla pientaloalueilla isoin epäviihtyvyystekijä on liikenne. Sosiaalisia häiriöitä ei esimerkiksi harvaan asutuilla pientaloalueilla ollut lainkaan.

– Epäsiisteys, rakennusten ulkonäkö ja mittakaava sekä luonnonympäristön puute ovat suurempia ongelmia kerrostaloalueilla, syrjäinen sijainti sekä palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien puute taas harvan asutuksen alueilla ja pientaloalueilla, tutkimuksessa kerrotaan.

Harvaan asutuilla pientaloalueilla ongelma saattaa olla myös ulkoilumahdollisuuksien puute.

– Vaikka harva pientaloasutus sijaitsee yleensä viheralueiden äärellä, on rakennettuja ulkoilureittejä ja -palveluita kuitenkin vähemmän kuin tiiviillä alueilla.

Epäviihtyvyystekijöissä on myös väestöryhmittäisiä eroja.Pienten lasten perheillä epäviihtyvyystekijöinä korostuvat esimerkiksi palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien puute, liikenne ja ulkoilumahdollisuuksien puute.

Sen sijaan yksinasuvilla, autottomilla ja 20–29-vuotiailla epäviihtyvyyttä aiheuttavat etenkin sosiaaliset häiriöt  ja luonnonympäristön puute. Nämä erot heijastavat myös asuinalueen sijainnista johtuvia eroja.

Rauha on tärkeintä

Suomalaiset arvostavat asuinalueellaan etenkin rauhallisuutta, luonnonympäristöä, sijaintia ja liikenneyhteyksiä sekä palvelujen saatavuutta. Rauhallisuus ja meluttomuus on selvä ykkönen viihtyvyystekijöissä.

– Rauhallisuus on tärkein viihtyvyystekijä ja se on myös asuinalueiden tärkein valintakriteeri. Se tarkoittaa, ettei ole melua eikä sosiaalisia häiriöitä, Strandell sanoo.

Viihtyvyystekijöissäkin on eroa asuinaluetyypin mukaan. Kun kerrostaloaluella tärkein viihtyvyyttä lisäävä tekijä on sijainti ja liikenneyhteydet, niin pientaloalueella ja harvaan rakennetulla pientaloalueella ykkösenä on rauhallisuus ja meluttomuus.

Kerrostaloalueilla korostuu myös palvelujen saatavuus. Luonnonympäristö on kolmantena. Pientaloalueilla luonnonympäristö pääsee jo kakkossijalle. Sen sijaan sijainti ja liikenneyhteydet ovat vasta kolmostilalla.

Asukasbarometri on toteutettu puhelinhaastatteluna vuoden 2010 loka–joulukuussa ja siihen vastasi 1 272 yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvaa henkilöä.

Kyseessä oli kolmas kerta, kun kysely tehtiin. Edelliset kerrat olivat vuosina 1998 ja 2004. Tärkeimpiä viihtyvyys- ja epäviihtyvyystekijöitä kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa kysymällä vastaajilta kolme tärkeintä viihtyvyys- ja epäviihtyvyystekijää asuinalueellaan. Valmiita vastausvaihtoehtoja ei annettu.