Näin talonostajia vedätetään A-luokalla

A-energialuokalla uusia taloja markkinoidaan yhtä hanakasti kuin eko-leimalla autoja. "Osta A-luokan talo, niin säästät sähköä ja luontoa." Kokkolan Asuntomessuilla energiatehokkuus löi lopullisesti läpi. Kolmestakymmenestä hulppeasta omakotitalosta 29 kuului ”parhaaseen A-ryhmään”. Viesti upposi myös asuntoministeriin.

– Alue vaikuttaa aivan mahtavalta. Asemakaava on mielenkiintoinen ja rakennukset energiatehokkaita, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) suitsutti elokuussa messutiedotteen mukaan.

Pientalojen uudisrakentamista on viime aikoina alettu kehua vuolaasti energiatehokkaana, koska valtaosa uudesta rakennuskannasta on normitaloja selvästi energiapihimpiä. Näkemys perustuu ympäristöministeriön keräämiin energiatodistustietoihin. Uusista omakotitaloista noin puolet on A-energialuokkaa, yli 80 prosenttia vähintään B-luokkaa.

Mitä uuden talon energiatodistus kertoo?

Eipä juuri mitään, VTT:n eläkkeellä oleva tutkija Pekka Leppänen sanoo.

– Eivät A-luokan talot ole energiatehokkaita. Energiatodistus nykytapaan vesitettynä on talon rakentajalle tai ostajalle lähes hyödytön. Suomen luokitusta voi sanoa lähinnä huijaukseksi.

A-energialuokka edellyttää, että pientalon energiatehokkuusarvo (ET-arvo) on alle 150 kilowattituntia bruttoneliötä kohden vuodessa. Rakennuksen energiankulutus on Jyväskylän säätietoihin sidottu laskennallinen arvo.

Suomen luokitus on monia Euroopan maita löyhempi. Ruotsissa ET-maksimiarvo saa tiettävästi olla enintään 100, Saksassa 30 kilowattituntia asuinneliötä kohden. Jos Hampurissa lämmitystarve on arviolta 65 prosenttia Helsingin vastaavasta, Helsingin korkeudella A-luokan pitäisi silloin olla noin 77 kilowattituntia asuinneliölle, ja noin 65 bruttoneliötä kohden, Leppänen laskee.

Toinen ongelma on se, että uuden talon energiatodistus ei kerro talon todellista sähkönkulutusta, ei vaipan tiiveydestä tai monista muista energiatehokkuuteen vaikuttavista materiaali-, lämmitys- ja
ilmastointiratkaisuista. Siinä ei myöskään arvoteta lämmitysmuotoa.

Ensi vuonna voimaan astuva kokonaisenergiavaatimus tosin asettaa kertoimet energian tuotantomuodolle ja suosii uusiutuvaa energiaa. Käytännössä se lopettaa suorasähkölämmitteisten omakotitalojen rakentamisen, elleivät ne ole passiivitaloja.

Teoriassa hyvä,
käytännössä...

Rakennuksen oikea energiankulutus voi Tampereen teknillisen yliopiston selvityksen mukaan poiketa hurjasti laskennallisesta energiankulutuksesta. Ero voi samoilla normeilla suunniteltujen talojen välillä olla kolminkertainen. Nykytekniikalla pystyttäisiin kuitenkin laskemaan todellinen tuleva kulutus hyvinkin tarkasti.

Kesäkuussa energiatehokkuuden asiantuntijakonferenssissa (European Council for an Energy Efficient Economy) esiteltiin yllättäviä tuloksia rakennusmääräysmuutosten tuomasta säästöstä käytännössä. Tanskassa laskennallisesta säästöarviosta eli 25 prosentista toteutui vain seitsemän
prosenttia, Irlannissa 20 prosentista kymmenen prosenttia.

Suomessa asiaa ei ole tutkittu. Suomessa ei ylipäänsä ole tällä hetkellä ajantasaista tietoa pientalojen kokonaisenergiankulutuksesta. Kansallisissa sähkötilastoissa eri asuntotyyppien ja lämmitys- ja käyttösähkön mittaaminen on energiatehokkuutta edistävän Motivan johtavan asiantuntijan Tapio Jalon mukaan hankalaa.

– Energiatehokkuusluokka määritellään jo rakennuslupavaiheessa, jolloin kaikki tekijät eivät välttämättä ole vielä tiedossa. Asukkaiden valinnoilla on suuri merkitys sähkönkulutukseen. Matalaenergiatalossakin energiankulutus voi olla jopa neljänneksen laskennallista suurempi, VTT:n
asiakaspäällikkö Jyri Nieminen sanoo.

Myös Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston laatupäällikön Pekka Seppälän mielestä energiatodistukset eivät yksin riitä kuvamaan rakennusten  energiantehokkuutta. Rakennus on aidosti energiatehokas, kun energiatodistus on A-luokkaa ja matalaenergiatasoa.

Oulu on petrannut yhdeksi energiatehokkaan rakentamisen mallikaupungiksi. Viime vuonna rakennetuista omakotitaloista 94 prosenttia oli vähintään matalaenergiatasoa. Vastaava luku koko maassa oli 38 prosenttia.

Kikkailua ja
turhia neliöitä

Tyypillistä on, että pienestä normiasunnosta 200 neliön A-energiataloon muuttava perhe saa kerralla suuren määrän lämmitettävää tilaa ja uutta tekniikkaa. Sähkönkulutus henkeä kohden kasvaa.

Monet asiantuntijat ovat panneet merkille uusien talojen ylimatalat parvitilat ja muut hukkaneliöt, joilla lämpimiin bruttoneliöihin perustuvassa laskennassa ET-lukua saadaan hilattua alemmaksi, siis energiatodistusta paremmaksi.

– Pelkkä todistus on varsin hämäävä. Se antaa esimerkiksi tilaratkaisuilla kikkailuilla mahdollisuuden nostaa C-luokan talon A-luokkaan, Seppälä sanoo.

Myös VTT Expert Servicesin erityisasiantuntijan Mikko Saaren mukaan uudet suuret omakotitalot ”näyttävät saavan melko helposti A-energiatodistuksia”. Saari ei kuitenkaan pidä energiatodistuksia huonona mittarina energiatehokkuudesta. Hänen mukaansa ne ovat vieneet energiatehokkuutta oikeaan suuntaan.

Samoilla linjoilla on Motivan Jalo. Hänen mukaansa tekniikan kehittyminen ja rakennusmääräysten kiristykset ovat virittäneet uudet pientalot Suomen ilmastoon suhteutettuna jo lähellä optimitasoa.

Eläkkeelle jäänyt VTT:n Leppänen ei ole samaa mieltä. Uusissa taloissa asutaan vuosikymmeniä ja korjausinvestoinnit tulevat asukkaille ja valtiolle kalliiksi.

– Meillä on kansantalouden ja yksityisten talouden ongelmana valtava paljon energiaa kuluttava asuntokantamme halvan energian ajoilta. Eikö olisi tärkeää huonon rakentamisen pysäyttäminen, jottei energiakorjattavien asuntojen ja muiden rakennusten joukko vain lisäänny? Leppänen kysyy.

Pääosa talovalmistajista on ollut haluttomia tarjoamaan uusia talotyyppejä, jotka vaatisivat lisäsuunnittelua ja -investointeja esimerkiksi valmistuslinjoihin. Taloesitteissä energiatehokkuus toistuu tiuhaan. Moni talonostaja tuijottaa vain ostohintaa.

– Energiatehokkuuden kiristystahti on liian hidas EU:n direktiiviin verrattuna. Ensin viivytellään, sen sijaan että edettäisiin lineaarisesti ja sitten pari vuotta ennen tiukennusten voimaan tuloa edessä on kuilu. Sitten aletaan jälleen valittaa, että aika ei riitä, ympäristöjärjestö Greenpeacen energiavastaava Tapio Laakso ennustaa.

Energiatehokkuus
unohtui hallitukselta

Hallituksen linja ei näytä vauhdittavan energiaa säästävää uudisrakentamista, mutta uusi budjettiesitys karsii myös korjausrakentamista.

– Tähän mennessä energiatehokkuuteen panostavat ratkaisut ovat keskittyneet ohjaamaan uudisrakentamista. Tulevaisuudessa huomio tulee kiinnittymään entistä enemmän energiatehokkuuden parantamiseen peruskorjaus- ja remontointikohteissa, asunto- ja viestintäministeri Kiuru sanoi asuntomessuilla.

Miten käy energiatehokkaan uudisrakentamisen?

– Uustuotannossa meillä on tehty energiatehokkuutta koskevia määräyksiä, joista seuraavat tulevat voimaan kesällä 2012. Meillä ei kuitenkaan ole olemassa korjausrakentamisen määräyksiä. Ministeriön painopiste on niiden valmistelussa, Kiuru vastaa erityisavustajansa Kalervo Haverisen kautta.

Uusi budjettiesitys ei tue painopistelinjausta. Hallitus leikkaa rakennusten korjaustoimintaan tarkoitettuja avustuksia 35 miljoonalla eurolla. Summa on vielä suurempi kuin valtiovarainministeriön alun perin ehdottama 25 miljoonaa euroa. Leikkaus vähentää suoraan pientalojen energiankulutusta pienentäviä lämmitys- tai korjausremontteja.

Eikö se ole ristiriidassa edellisen kanssa?

– Hallitus on leikkaamassa monia muitakin menoeriä ja osa näistä leikkauksista kohdistuu ympäristöministeriön hallinnon alaan. Lämmitystapamuutosten avustamisen osalta hallitusohjelmassa on kirjaus, että selvitetään, voidaanko avustus muuttaa tarveharkintaiseksi. Tavoitteena on luoda selkeä ja yksinkertainen, energiaköyhyyttä estävä, resursseiltaan riittävä avustusjärjestelmä, asuntoministeriöstä vastataan.

– Budjettiesityksen perusteella energiasäästöhankkeiden toimeenpano olemassa olevassa rakennuskannassa viivästyy tai saattaa pysähtyä kokonaan, keskustalainen ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka arvioi tuoreessa blogikirjoituksessaan.