"Autopaikoille korkeampi vuokra – ei laskua autottomille"

Lehtiartikkeleissa ja mielipidekirjoituksissa on viime viikkoina keskusteltu runsaasti pääkaupunkiseudun autopaikoista ja siitä, kenen ne tulisi maksaa.

Hyvin normaali käytäntö nykyisin on, että vapaarahoitteisessa asuintalossa osakas ostaa itselleen autopaikkaosakkeen. Ongelmana on kuitenkin hinta. Uuden hallipaikan kustannus saattaa olla paljon enemmän, kuin mitä paikasta halutaan maksaa. Tällöin rakennuttaja maksattaa erotuksen asuntojen hintoja nostamalla.

– Iso osa autopaikoituksista tehdään erillisinä osakkeina, jotka autopaikan haluava ostaa. Autopaikan kustannus voi olla vaikkapa 50 000 euroa, mutta kukaan ei halua maksaa sitä hintaa, koska markkinahinta onkin ehkä vain 20 000 tai 15 000 euroa. Silloin on selvä, että loppu tästä kustannuksesta on mukana asuntojen hinnoissa. Kun asunto ostetaan, niin ostaja on sen tosiasian edessä, että hänkin maksaa autopaikkojen rakentamisesta, vaikka hänellä ei ole autoa, kertoo rakennusliike NCC:n pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen aluejohtaja Harri Savolainen.

Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikön Olli-Pekka Poutasen mukaan näin ei pitäisi olla.

– Minusta paras järjestelmä olisi se, että ne autopaikat olisivat taloyhtiön hallussa. Kaikki osakkaat rahoittaisivat autopaikkojen rakentamisen. Sen jälkeen yhtiö perisi autopaikkojen käyttäjiltä vuokrana todellisen hinnan, jossa ovat mukana myös pääoman kustannukset. Silloin myös autottomat hyötyisivät autopaikkojen käytöstä tulevista tuloista, sanoo Poutanen.

Kaikilla osakkailla olisi Poutasen mukaan näin autopaikan käyttöoikeus, jos sitä joskus myöhemmin tarvitsisivat. 

Autonomistajat
jyräävät yhtiökokouksissa 

Poutanen kertoo, että autopaikkojen todellisiin kustannuksiin perustuva kuukausihinta muodostuisi ehkä noin parinsadan euron tietämille.

– Ongelma tuntuu olevan, että asunto-osakeyhtiöissä suurin osa osakkaista on autonomistajia. Kun yhtiökokous määrittelee näitä maksuja autopaikan käytöstä, niin on hyvin vaikea saada autopaikalle todellista hintaa, koska enemmistönä päättämässä ovat ne, jotka käyttävät autopaikkoja. Olisi oikeudenmukaista, jos käyttäjät maksaisivat kustannukset.

Poutanen epäilee, että nykyisessä järjestelmässä, joka pohjautuu osakkeisiin ja yksityiseen hallintaan, voivat jotkut myös saada ansiotonta arvonnousua autopaikkojen avulla.

Autopaikkarakentamiseen
kaivataan tehokkuutta 

Mikä autopaikoissa sitten oikein maksaa näin paljon? Ovatko rakennusyhtiöt vain ahneita?

– Autopaikkojen hintahaarukka on hyvin iso. Jos ajattelee normaalia asfaltoitua pihapaikkaa, jossa on tolppa, sen hinta on muutaman tonnin. Jos mennään pohjaveden pinnan alla oleviin paikoituksiin, niin kustannus voi olla 60 000–80 000 euroa, kertoo NCC:n Harri Savolainen.

Esimerkiksi Helsingin uusilla asuinalueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa pysäköintipaikat rakennetaan lähellä merta maan alla oleviin pysäköintiluoliin. Silloin rakennuskustannukset saattavat muodostua todella kalliiksi.

NCC:n Savolaisen mukaan korkeissa kustannuksissa ei ole kyse rakentajien halusta kääriä rahaa autopaikkojen avulla.

– On selvää, että autopaikkojen tekeminen ei ole järkevää liiketoimintaa, jos tekeminen maksaa 50 000 euroa ja hinta, mikä niistä saadaan on 15 000–20 000 euroa. Loput kustannukset joudutaan laittamaan asuntojen hintoihin.

Savolaisen mukaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajien pitäisi keskittyä tekemään paikoista edullisempia.

– En täysin pese käsiäni siitä, että miksi autopaikat maksavat niin paljon. Meidän täytyy tehdä kehitystyötä ja innovoida, jotta paikoista tulisi halvempia.

Savolaisen mukaan hallipaikoissa pitäisi pystyä nostamaan tehokkuutta, eli vähentää neliöiden tarvetta autopaikkaa kohden.

– Hyvä suhdeluku olisi 20–25 neliötä autopaikkaa kohden, jossa olisi mukana itse paikan lisäksi rampit ja ajoväylät. Tällainen halli tulisi todennäköisesti edullisemmaksi kuin sellainen, jossa autopaikkaa kohden kuluu 30–35 neliötä.

Autohissit parkkitaloihin 

Poissuljettua ei ole myöskään, että parkkihalleissa olisi ramppien sijaan autohissit.

– Helsingin keskustan joissakin parkkihalleissa on jo hissejä ja tiedän, että niitä on tulossa lisää. Keski-Euroopassa ne ovat jo kohtuullisen yleisiä. NCC:lle tulee todennäköisesti vuoden sisällä ensimmäinen koehanke pääkaupunkiseudulla, jossa asiaa kokeillaan.

Aste tästä eteenpäin olisi täysin automatisoidut parkkitalot, jossa parkkeeraus hoidettaisiin täysin mekaanisesti ja samalla parkkeeraustilaa säästyisi runsaasti.

Maanpäällisellä rakentamisella voisi alentaa kustannuksia ainakin rantojen lähellä. Talojen ensimmäiset kerrokset voisivat olla parkkikerroksia. Tämä ei kuitenkaan olisi täysin ongelmatonta.

– Kun autopaikat ovat talon alla, niin runkoratkaisu ei välttämättä palvele parkkipaikkoja tai toisinpäin, sanoo Savolainen.

Liikaa
autopaikkoja? 

Helsingin kantakaupungin alueella kerrostalossa lasketaan tarvittavan yksi autopaikka 125 kerrosneliömetrille, muualla kaupungissa suhdeluku on yksi paikka sataa kerrosneliötä kohden. Tarvitaanko autopaikkoja jatkossakin näin paljon?

– Kantakaupungissa on pienempi tarve kuin esikaupungeissa. Tarvelaskelmat perustuvat nykyiseen autonomistukseen ja toisaalta asumisväljyyteen. Pitää yrittää ennustaa sekä autotiheyden että asumisväljyyden kasvua. Jos ne kehittyvät samaan suuntaan, ne tavallaan kumoavat toisensa. Tämän päivän tarve on suunnilleen myös tulevaisuuden tarve, jos asumisväljyys kasvaa ennakoidusti, sanoo Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Poutanen.

Poutanen muistuttaa, että ennustaminen on kuitenkin haastava tehtävä. Esimerkiksi isot muutokset talouskehityksessä saattavat muuttaa tilannetta.

– Jos joku ennustaa, että esimerkiksi 30 vuoden päästä on sellainen tilanne, että ihmisillä olisi puolet nykyistä vähemmän autoja, ja alueen suunnittelu perustuisi siihen, niin se olisi erittäin rohkea oletus.

Poutasen mukaan käytäntö on osoittanut, että Helsingin kaupunki ei kaavoita ainakaan liian paljon autopaikkoja, pikemminkin päinvastoin.

– Arabianrannassa, Herttoniemenrannassa ja Aurinkolahdessa tuntuisi olevan liian vähän paikkoja, sillä asukkaat valittavat etteivät löydä autoilleen parkkipaikkoja.

Vaatimuksia saatetaan
lieventää asemien lähellä

Uusilla alueilla Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa aiotaan kokeilla paria autotonta korttelia. Näillä näkymin kokeiluhankkeet eivät ole tästä laajenemassa, sillä ensin niistä halutaan riittävästi kokemusta.

Poutasen mukaan kaupunki harkitsee sitä, että radanvarren asemien lähellä autopaikkavaatimuksia voitaisiin mahdollisesti lieventää kymmenellä prosentilla.

– Tämä tulee harkittavaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan loppuvuoden aikana.