Tunteet kuumenevat – saako lapsiperhe tontin?

Omakotitalotonttien jako kuumentaa herkästi tunteita, sillä kunnat voivat edistää tonttien luovutuksella omia asunto- tai elinkeinopoliittisia tavoitteitaan.

Monet kunnat suosivat tonttien jaossa lapsiperheitä, ja joissakin kunnissa jopa sopivista tuloista saa lisäpisteitä. 

– Aika paljon on keskusteltu siitä, voidaanko taloudellisia kriteereitä painottaa, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Kuntaliitosta kertoo.

Sinänsä voi olla perusteltua suosia pienempituloisia, koska kaupungin tontit ovat yleensä markkinahintaisia halvempia. Toisaalta kunnat haluavat mielellään hyviä veronmaksajia.

Esimerkiksi Tampereella tuloilla on merkitystä tonttiajossa. Tuloista saa maksimimäärän pisteitä, jos puolisoiden yhteenlasketut tulot ovat 62 000–82 000 euroa. Kaikkein pienimmistä ja toisaalta suurimmista tuloista ei saa pisteitä.

Vantaallakin katsottiin aiemmin tuloja, mihin silloinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen puuttui neljä vuotta sitten.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vuositulojen korostettu painoarvo on ongelmallista kuntalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Hän katsoi kuitenkin, että kyse on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvasta asiasta ja tyytyi pyytämään kaupunginhallitusta kiinnittämään huomiota asiaan.

Vantaalla kolmilapsiset perheet
saavat tontin helpoiten

Nykyisin Vantaa pisteyttää kiinteähintaisten tonttien arvontaan osallistuvia lasten lukumäärän, vantaalaisuuden ja Vantaalla asuttujen vuosien mukaan. Maksimipisteet saavat kolmilapsiset perheet, jotka ovat asuneet paikkakunnalla parikymmentä vuotta.

Maksimin eli 45 pisteen saaneita oli tämän vuoden tonttiarvonnassa yllättävän paljon, maankäyttösihteeri Maija Velling Vantaan kaupungilta kertoo.

– Tänä vuonna 40 oli pienin pistemäärä, jolla tontin sai ja sekin vasta varamiehellä. Varsinaisessa arvonnassa pienin oli 40,5 pistettä.

Vellingin mukaan jokainen haku on kuitenkin erilainen, joten pienemmilläkin pisteillä on toisina vuosina saanut tontin.

Joensuussa on aiemmin suosittu lapsiperheitä, mutta siitä luovuttiin tänä syksynä. Nyt ensimmäisessä ryhmässä ovat vähintään kahden hengen taloudet, jotka eivät ole koskaan saaneet kaupungin vuokratonttia. Toisessa ryhmässä ovat ne, jotka eivät ole saaneet kaupungin tonttia vuoden 2007 jälkeen.

Joensuun kaupungin kiinteistösihteerin Marita Viljakaisen mukaan kaupungissa oli jonkin verran polemiikkia siitä, että yksin tai kaksin asuvat eivät saaneet vuokratontteja.

– Enemmistö varmaan vieroksuu sitä, ettei lapsilla ole merkitystä, Viljakainen arvelee.

Viljakainen on itse sitä mieltä, että lapsiperheiden suosimisesta ei olisi mitään haittaa. Tarjouskilpailuilla myytävät tontit kun ovat periaatteessa kaikkien ulottuvilla.

Viisihenkinen perhe
muutti yksiöön hakuajaksi

Viljakainen on ollut pitkään mukana tonttien luovutuksissa. Monenlaisia pisteytysjärjestelmiä on sinä aikana kokeiltu. Joensuussa on aikoinaan suosittu esimerkiksi vuokra-asujia, kerrostaloissa asuvia ja pienissä asunnoissa asuvia perheitä.

– Huvittavinta oli, että viisihenkinen lapsiperhe saattoi muuttaa vuokralle pieneen yksiöön hakuajaksi.

Uusioperheet ovat käyttäneet tilannettaan hyväksi niin, että lapset ovat kirjoilla isän luona sen ajan, kun isä hakee tonttia.

Viljakaisen mielestä tonttien luovutusperusteita olisi jokaisen kunnan syytä tarkistaa aika ajoin, koska porsaanreikiä syntyy helposti.

Espoossa vaikuttaa vain
tuuri ja espoolaisuus

Espoon tonttiarpajaisissa kenellä tahansa on ollut mahdollisuus saada tontti. Ainoastaan Espoolla kirjoilla olemisesta saa arpajaisissa etua, mistään muusta ei.

– Meillä ei vaikuta mikään muu kuin tuuri, oli vanha tai nuori, lapseton tai lapsellinen. Pisteytysjärjestelmät ovat helposti ongelmallisia ja tulkinnanvaraisia. Ja ne herättävät helposti katkeruutta, Espoon kaupungin tonttipäällikkö Jussi Eerolainen kertoo.

Eerolainen kertoo olleensa aikoinaan Vantaalla pisteyttämässä tontinhakijoita. Siellä järjestelmä johti hänen mukaansa omakotitaloalueisiin, joilla asui vain 4–5-lapsisia perheitä. Puhdas arvonta tuottaa heterogeenisempia alueita.

– Ja mikä tärkeintä, se on koettu äärimmäisen oikeudenmukaiseksi. Arvonta on ollut käytössä ainakin 14 vuotta, eikä kukaan ole sitä kritisoinut.

Ainoana ongelmana Eerolainen pitää sitä, että tonttiarpajaisiin osallistuminen on yhtä helppoa kuin lottokupongin jättäminen. Sen vuoksi arpajaisiin osallistuu myös väkeä, jotka eivät ole tontinhaussaan välttämättä vakavissaan. Joku tällainen saattaa kuitenkin ottaa tontin vastaan, mutta joutuu myöhemmin vaikeuksiin rakennusprojektinsa kanssa.

Tontteja tiskin alta
merkkihenkilöille

Vantaalla nousi pari vuotta sitten kohu siitä, että kaupunki luovutti tontin entiselle kansanedustajalle Hanna Markkula-Kivisillalle "elinkeinopoliittisin perustein". Kauppa ei lopulta toteutunut, mutta asiaa setvittiin oikeudessa. Elokuussa korkein hallinto-oikeus totesi menettelyn lainvastaiseksi.

Kuntaliiton Holopaisen mukaan elinkeinopolitiikka on perinteisesti ollut vahvasti mukana kuntien tonttipolitiikassa.

Jos kuntaan on tulossa esimerkiksi jokin merkittävä yritys, sen johtajien asettumista kuntaan on haluttu edistää lupaamalla heille tontteja. Holopaisen mukaan näistä tonteista pyydetään kuitenkin usein markkinahinta.

– Aika usein kunnissa toimitaan kuitenkin niin, että niin sanotusti parhaat tontit luovutetaan tarjouskilpailun perusteella.

Tonttien luovutusperusteita suurimmissa kaupungeissa (lähde: kaupunkien nettisivut):

Espoo

• tontit arvotaan, ja ne voi vuokrata tai ostaa
• etusijalla ovat espoolaiset hakijat (kotikunta Espoo vuoden alusta lähtien)
• ei sellaisille, jotka saaneet aiemmin kaupungin tontin tai tonttiosuuden  
  

• vuokrattavien tonttien luovutuksessa kullakin hakukerralla erikseen päätettävät kriteerit: viimeksi kriteereinä olivat helsinkiläisyys ja vähintään yksi alaikäinen lapsi
• myytävistä tonteista voi tehdä tarjouksen (tontit myydään korkeimpien tarjousten tekijöille tai parhaaksi arvioitujen luonnospiirrustusten perusteella)

• vuokratonteista (joita 2/3 tonteista) arvotaan lapsiperheille 70 % ja muille 30 %,
  
• vuokratontin hakijoiden yhteenlaskettu varallisuus alle 120 000 euroa
• lapsiperhekiintiössä hakijoilla (yksi tai kaksi aikuista) oltava vähintään kaksi lasta tai omaishoidettavaa eivätkä he saa omistaa omakotitaloa
• myytäviä tontteja voivat hakea kaikki (kiinteähintaisia on 75 % tonteista, tarjousperusteisia tontteja 25 %)
• kiinteähintaisen tontin hakijat eivät ole saaneet vuokrata tai ostaa kaupungilta omakotitonttia hakuvuotta edeltävän 10 vuoden aikana
  

• pisteitä saa Tampereella asumisesta (mitä pidempään, sen enemmän pisteitä), lasten syntymävuosista (mitä nuorempi, sen enemmän pisteitä) ja puolisoiden vuosituloista (62 000-82 000 euron tuloista eniten pisteitä) - kustakin osiosta maksimipisteet ovat 40
• jos pistemäärä on vähintään 63 pistettä, on oikeus osallistua arvontaan
  
• ei voi osallistua, jos hakija tai hänen puolisonsa ovat saaneet kaupungin pientalotontin vuoden 2000 jälkeen

• lapsiperhetontteja (25 % tarjouskierrokselle tulevista tonteista) voi hakea perhe, jossa vähintään yksi korkeintaan 12-vuotias lapsi,
• lapsiperhetontit luovutetaan vuokraamalla, lunastaminen omaksi mahdollista aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua 
• lapsiperhetontteja eivät saa perheet, jotka ovat saaneet kaupungin tontin kymmenen vuoden sisällä
• tarjouskilpailutonttien hakijat voivat valita vuokrauksen tai ostamisen
  

• tontteja luovutettu kiinteähintaisina ja tarjousten perusteella, vuodesta 2007 alkaen kiinteähintaisen saaja on voinut valita myös vuokrauksen
• pisteytyksessä painotettu vantaalaisuutta, elinkeinopoliittisia perusteita, Vantaalla asuttuja vuosia sekä lasten lukumäärää
• Vantaalla kirjoilla olemisesta tai työssäkäynnistä Vantaalla saa 10 pistettä, Vantaalla aiemmin asutuista vuosista maksimissaan 10 pistettä ja lapsista maksimissaan 15 pistettä