24 000 asuntoa tyhjillään – miksi täällä ei asuta?

Vuokra-markkinat käyvät kuumina, ja omistusasuntojen hinnat ovat korkealla. Samaan aikaan kiivaimmalla asuntomarkkina-alueella Helsingissä on edelleen tyhjillään runsaat 24 000 asuntoa.

Vuoden 2010 lopussa määrä oli 7,4 prosenttia koko kaupungin asuntokannasta, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Tilastokeskuksen tilastot kertovat.  

Tyhjiä asuntoja on erityisen paljon kantakaupungissa: Kaivopuiston asunnoista 24 prosenttia on vailla vakituisia asukkaita, Eirassa lukema on 21 prosenttia ja Kaartinkaupungissa 17 prosenttia, tuoreimmat alueittaiset tilastot vuodelta 2009 osoittavat. Keskustan ulkopuolella osuudet ovat pääsääntöisesti alle kymmenen prosentin luokkaa.

Vuokramarkkinoilla tilannetta pidetään harmillisena.

– Onhan se nyt järjetöntä, että kaupungissa kärsitään asuntopulasta, ja samalla siinä vieressä seisoo asuntoja ilman käyttäjää, sanoo vuokravälitysyritys Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola.

Hän toteaa, että nykytilanteessa jokainen mahdollinen asunto olisi hyvä saada markkinoille.

Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntojonossa on yli 20 000 vuokra-asunnon hakijaa.

–  Toimivalla asuntomarkkinalla pari kolme prosenttia on vielä terve luku, jos asunnot ovat lyhytaikaisesti tyhjillään. Pitkäaikaisesti tyhjillään pitäisi olla nolla prosenttia asunnoista, Metsola sanoo.  

Diplomaatit
haamuasukkaita? 

Viime vuosina tyhjien asuntojen  osuus asuntokannasta Helsingissä on pysynyt suurin piirtein ennallaan 7–8 prosentissa.
Pitkällä aikavälillä muutos on ollut huomattava. 1970-luvulla tyhjillään oli vajaat kolme prosenttia asunnoista ja 1980-luvulla runsaat viisi.  

Syitä kehitykseen voi vain arvailla, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen asuntoasiantuntija yliaktuaari Maija Vihavainen. Yksi vaikuttava tekijä voi olla esimerkiksi varallisuuden kasvaminen niin, että kakkosasuntojen pitäminen on yleistynyt, hän arvioi.

Vihavainen muistuttaa, että tilastot voivat huijata. Tyhjäksi mielletään asunto, joka on vailla vakituista asukasta. Osa asukkaista voi siksi jäädä piiloon. Tähän viittaa esimerkiksi se, että tyhjien asuntojen osuus näyttää suurelta Helsingin arvokkaimmilla alueilla. 

– On mahdollista, että osassa asunnoista esimerkiksi Eirassa ja Kaivopuistossa asuu lähetystöjen palkkalistoilla olevia väliaikaisia työntekijöitä, jotka eivät tilastossa näkyisi vakituisina asukkaina. Emme pääse näillä tilastoinnin keinoilla kiinni todellisiin syihin, hän sanoo. 

Vuokraturvan Timo Metsola uskoo, että osa asunnoista on myös omistajan sukulaisilla tai ystävillä siten, ettei tieto näy tilastossa.
Vuokraa ei joko makseta tai se maksetaan pimeänä suoraan käteen.

Pimeänä vuokraaminen on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, hän arvioi.

Laitoshoidon asukas
ei hyödy vuokratulosta

Tyhjillään ovat kakkoskotien lisäksi usein kuolinpesien omistuksessa olevat asunnot tai asunnot, joiden omistaja on siirtynyt vanhuuden vuoksi laitoshoitoon. Tällöin asunto jätetään herkästi asumattomaksi tunnesyistä, Vuokraturvan Metsola arvioi.

Toisaalta laitosasukkaan ei aina edes kannata vuokrata asuntoaan, sillä vuokratuloista ei jää paljoakaan käteen.

Syy tähän on, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan lain mukaan periä hoidon kustannuksina 85 prosenttia nettotuloista. Jos nettotulot nousevat vuokran verran, nousevat periaatteessa myös laitoshoidon maksut.

Sosiaali ja terveysministeriön asiantuntijan, hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan maksuja määrittävässä laissa lähtökohtana on ollut kaikkien tulojen tasa-arvoisuus. Ajatuksena on ollut myös, että asunnosta aiheutuvat maksut, kuten yhtiövastike, kannustavat jo sinällään myymään asunnon tai hankkimaan siihen vuokralaisen.

– Tiedän myös tapauksia, joissa tämä on ratkaistu niin, että asunto ei ole virallisesti vuokralla, vaan siinä asuu lähiomainen esimerkiksi vastiketta vastaan, Järvinen sanoo. 

Helsingissä on silti haluja puuttua maksukäytäntöön. Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on ehdottanut, että sääntöä hoitomaksun määrittymisestä tulisi muuttaa kaupungin sisäisellä säännöksellä.

Hän arvioi, että pääkaupungissa voi olla käytännön vuoksi tyhjillään tuhat jollei tuhansia asuntoja, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

–  Rahana summaa on vaikea laskea. Mutta ajatellaan nyt vaikka, että tuhansia ihmisiä ei pääse asumaan Helsinkiin. Se voi tuottaa työvoimapulaa ja laskea bruttokansantuotetta. Myös kaukaa kuljettaessa kustannukset ovat merkittävät. 

Soininvaaran mukaan pienikin määrä tyhjilleen jääviä asuntoja on ongelma.  

– Tuhannen asunnon vuoksi rakennetaan täällä pieniäkin puistoplänttejä, Soininvaara sanoo. 

Vuokraturvan Timo Metsolan mukaan osasta tyhjiä asuntoja voitaisiin päästä eroon myös viestimällä. Hän arvelee, että viidennes asumattomista asunnoista on tyhjillään, koska vuokraamiseen liittyy pelkoja ja väärinymmärryksiä.

– Erityisesti vanhemmassa sukupolvessa uskotaan edelleen, ettei vuokralaisesta pääse halutessaan eroon. Nykyisin sopimuksen voi kuitenkin irtisanoa esimerkiksi oman käytön vuoksi, hän muistuttaa