Tästä tulee riita vuokralaisen kanssa

Vuokravakuuksista kiistely vuokrasuhteen päättyessä on yleistynyt.

Kuluttajariitalautakunnan vuokra-asioita käsittelevässä jaostossa valitusten määrä tältä vuodelta on jo nyt suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin.

Lautakunta on käsitellyt kiistoja vuokranantajan ja vuokralaisen välillä vuodesta 2007.

Suurin osa valituksista koskee nimenomaan vuokravakuusrahojen kohtaloa, kertoo Kuluttajariitalautakunnan ylitarkastaja Timo Maso.

– Tapausten perusteella voi sanoa maan tavaksi muodostuneen, että vuokra-asunnon normaali kuluminen katetaan vakuusmaksulla. Lautakunnan ratkaisujen perusteella vuokranantajat pidättävät takuurahoja liian herkästi.

Samaa sanoo Vuokralaiset VKL:n järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski.

– Osa vuokranantajista tuntuu ajattelevan, että vakuus on heille automaattisesti kuuluva remonttiraha.

Tavallista kulumista
ei korvata

Vuokravakuus on tarkoitettu kattamaan vuokranantajalle koituneet tosiasialliset kulut tilanteessa, jossa vuokralainen on laiminlyönyt velvoitteitaan.

Kuluja syntyy esimerkiksi silloin, jos vuokralainen jättää loppusiivouksen tekemättä tai jos asunnossa on rikkoutunut jotakin, mitä ei voi laskea normaaliksi kulumiseksi.

Tavanomaista kulumista – pieniä jälkiä, kolhuja, pintanaarmuja – vuokralaisen ei tarvitse korvata.

Osa vuokrarahasta on tarkoitettu siihen, että asuntoa kunnostetaan aika ajoin, Lohikoski muistuttaa.

Lohikoski muistelee tuoretta tapausta, jossa vuokranantaja halusi korjauttaa asunnon parkettilattiassa olleen syvän naarmun vuokralaisen rahoilla vuokrasuhteen lopuksi. Näin siitä huolimatta, että tuolloin vielä tuleva vuokralainen oli huomauttanut vanhasta virheestä jo asunnon näyttötilanteessa.

– Monesti riitatapauksissa on kyse siitä, että vuokranantajalta on jäänyt jotakin velkomatta edelliseltä vuokralaiselta ja nyt saatavat yritetään puristaa seuraavalta vuokralaiselta, Lohikoski arvelee.

Lemmikit ja lapset
aiheuttavat kiistoja  

Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja ja Kuluttajariitalautakunnan jäsen Mia Koro-Kanerva sanoo nyrkkisääntönä olevan, että jos huoneiston vaurio on syntynyt selvästi pitkän ajan kuluessa, on se yleensä tavanomaista kulumista. Muussa tapauksessa useinkaan ei.

– Esimerkiksi sängyn tai sohvan jaloista tulleet painaumat lattiassa ovat normaalia kulumista. Mutta jos taas sänky tai sohva on raahattu ulos asunnosta pitkin lattiaa, niin että se on vetänyt lattiaan naarmun, vuokralaiselle syntyy korvausvelvollisuus, Koro-Kanerva havainnollistaa.

Lemmikin huoneistolle aiheuttamat vahingot ovat klassinen kiistanaihe.

– Vuokranantajan tietoisuus asunnossa olevista lemmikeistä ei vapauta korvausvelvollisuudesta, jos kissa repii tapetit tai koira naarmuttaa lattian, Koro-Kanerva huomauttaa.

Hän kertoo myös, että lasten seiniin piirtelystä väännetään kättä säännöllisesti vuokrasuhteen osapuolten kesken.

– Jotkut vuokralaiset eivät ole halunneet maksaa uusia tapetteja, sillä he pitävät tavanomaisena lasten seinille piirtelyä. Näin ei tietenkään ole.

Korsteeni on
korvausvelvollinen

Myös tupakointi nousee aika ajoin esille, kun huoneiston hallinta siirtyy takaisin asunnon omistajalle.

Koro-Kanervan mukaan etäinen tupakanhaju asunnossa on hyväksyttävää. Korsteeniasukkaan jälkeensä jättämä tunkkainen kellastunut asunto sen sijaan ei ole.

Normaaliin sisustukseen kuuluvien tavaroiden kiinnitykset ovat tavanomaista kulumista. Kiinnityksiä järein konstein ei voi kuitenkaan tehdä ilman lupaa.

Lupaa vaatisivat esimerkiksi raskaat, seinään pultattavat kaapit, Koro-Kanerva mainitsee.

Kodinkoneiden kohdalla hyväksyttävää kulumista on Koro-Kanervan mukaan pohdittu Kuluttajariitalautakunnassa.

– Korvausvelvollisuuteen vaikuttaa tässä, niin kuin muissakin kysymyksissä, asumisaika ja kalusteiden ikä. Muoviosat esimerkiksi jääkaapissa murtuvat helposti ajan kuluessa, jolloin kyseessä on tavanomainen kuluminen.

– 15 vuoden jälkeen lähes kaikki lasketaan normaaliksi kulumiseksi lukuun ottamatta selviä vahinkoja, kuten vaikkapa juuri seiniin piirtelyä.

Vakuusrahat
siivouspalveluun

Vakuutta voidaan käyttää myös loppusiivouksen teettämiseen, mikäli siitä ei ole huolehdittu asianmukaisesti.

Siivouksen osalta lähtökohta on se, että huoneisto luovutetaan vastaavassa kunnossa kuin mitä se on ollut sisään muutettaessa.

– Jos vuokrasopimuksessa ei ole erillisiä siivousohjeita, loppusiivoukseen kuuluu huoneiston tyhjentäminen, imurointi, pintojen pyyhkiminen ja roskien vieminen pois, Vuokralaisten Lohikoski kertoo.

– Jos asunnossa on asunut vain lyhyen aikaa, huoneisto ei ehdi likaantua kovin paljoa. Jos taas huoneistossa on asuttu pidempään, jääkaapin ja hellankin takaa pitäisi jo siivota, Lohikoski jatkaa.

Vuokralaiset VKL saa paljon yhteydenottoja vuokralaisilta, joiden entinen vuokranantaja suunnittelee siivouksen teettämistä näiden laskuun.

– Esimerkiksi tässä jokin aikaa sitten meihin otti yhteyttä keski-ikäinen naishenkilö, joka kertoi kahden ystävänsä kanssa siivonneensa asuntoaan kaksi päivää ennen sen avainten luovutusta. Tästä huolimatta vuokranantaja oli tilaamassa asuntoon siivoojaa.

"Ikkunoiden pesu ei
kuulu loppusiivoukseen"

Riitaa loppusiivouksen riittävyydestä aiheutuu siitä, että ihmisten käsitykset siisteydestä ovat perin erilaiset, arvelee Vuokranantajien Koro-Kanerva.

– Joskus olen miettinyt, johtuvatko nämä loppusiivoukseen liittyvät riidat sukupolvien välisistä asenne-eroista. Nuoret suhtautuvat höllemmin siihen, mihin kuntoon asunnon voi jättää.

– Joissain tapauksissa asunto on jätetty todella siivottomaan kuntoon, mutta siivousta ei ole silti haluttu maksaa. Roskat ovat viemättä, vessaa ei ole vedetty ja liedellä on paistettu kananmuna suoraan levyn päällä. Asukas katsoo hoitaneensa siivouksen, sillä hän on vienyt tavaransa pois.

Keittiön ja kylpyhuoneen puhtaus aiheuttaa usein kiistelyä, Koro-Kanerva kertoo.

– Esimerkiksi suihkukopin seinämät pitäisi puhdistaa välillä. Jos kalkki juuttuu pysyvästi kiinni siivouksen puuttuessa, vuokralainen on korvausvelvollinen.

– Hella ja sen siisteys ovat ikuisuuskysymys. Rasvan palamisesta on linjattu, että normaali siisti hella, jossa on ajan mittaan siihen kiinni palanutta rasvaa, on hyväksyttävä.

Ikkunan pesu ei kuulu hyvän vuokratavan mukaan loppusiivoukseen, mutta pitkään huoneistossa asuvan vuokralaisen oletetaan jossain vaiheessa pesevän ikkunat.

Asunto ei
olekaan tyhjä 

Mitä tapahtuu, jos vuokralainen unohtaa asuntoon jotakin ja vuokranantaja katsoo, ettei asuntoa ole tyhjennetty?

– Jos vuokralainen on unohtanut tavaroita asuntoon, ohjeistuksemme on, että vuokranantajan pitää kuvata tavarat, ottaa ne talteen ja tarjota vuokralaiselle noutomahdollisuus, Koro-Kanerva toteaa.

Lohikoski arvioi, että samassa kaupungissa asuvan vuokralaisen asuntoon päästäminen olisi pienempi vaiva kuin siivouspalvelun tilaaminen tällaisessa tapauksessa.

– Jos vuokralainen unohtaa asuntoon jotain, kohtuullista olisi, että vuokranantaja päästäisi vuokralaisen korjaamaan tilanteen. Sovitteleva ratkaisu on aina parempi kuin laskujen perään lähettely.

Vakuuden nostosta tehtävä
kirjallinen ilmoitus

Voiko vuokranantaja käyttää vuokravakuusrahoja omine lupineen?

– Ei voi. Jos vuokranantaja päätyy pidättämään vuokravakuuden kokonaan tai osittain, on vuokralaiselle tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus. Esimerkiksi siivouspalvelun käytöstä tulee toimittaa erittely, josta käy ilmi ostetut tunnit ja siivojaan tuntipalkka, Lohikoski vastaa.

Vuokralaisen vastustuksesta huolimatta vuokranantaja voi nostaa tämän rahoja vuokravakuustililtä.

Useimmissa pankeissa vuokravakuustiliä perustettaessa allekirjoitetaan kaavake, jossa lukee, että vakuus voidaan vapauttaa vuokralaista kuulematta.

Takaisinmaksu
suoritettava viipymättä

Jos mitään kyseenalaista ei ilmene, vuokravakuus pitää maksaa takaisin viivytyksettä vuokrasuhteen päätyttyä.

Koro-Kanerva toteaa pienten ja suurten vuokranantajien toiminnan nopeudessa olevan eroa.

– Henkilövuokranantajien kohdalla vakuuden palautuksessa puhutaan päivistä, jos ei ole mitään syytä pidättää sitä eikä osapuolten välillä ole epäselvyyksiä.

– Jos puhutaan yleishyödyllisistä isoista toimijoista, niillä saattaa mennä rahojen palautukseen kuukausikin.

Vuokralaiset VKL:n tulkinnan mukaan takaisinmaksu on viivästynyt, jos vakuutta on joutunut odottamaan kuukauden päivät.

Vaikka vuokrasuhteen osapuolten välille olisi syntynyt kiistaa osasta vakuusrahoja, loppuosa pitäisi edelleen palauttaa viipymättä.

"Tehkää
tarkastusraportit!"

Jos sopua osapuolten välille ei synny, suositusta tapauksen ratkaisuksi voi lähteä hakemaan Kuluttajariitalautakunnasta.

Lautakunnan käsittely kestää nykyisin seitsemästä kahdeksaan kuukautta, ja se on ilmaista. Jos riitaan haluaa ulosottokelpoisen ratkaisun, pitää asia viedä käräjäoikeuteen.

Jotta riidat eivät kärjistyisi, sekä Vuokranantajat että Vuokralaiset suosittelevat voimakkaasti alku- ja lopputarkastusten tekemistä huoneistossa.

Se on kummankin osapuolen etu, Koro-Kanerva painottaa.

– Olen pari vuotta paasannut tarkastusten tärkeydestä. Jos ne on tehty, riitatapauksessa on olemassa mustaa valkoisella siitä, mikä oli todellinen tilanne vuokrasuhteen alkaessa ja sen päättyessä.

– Mitä tarkempi selvitys on tehty, sitä parempi. Päivättyjen kuvien liittäminen paperiin on suositeltavaa.