Oma asunto häviää pian vuokra-asunnolle
Vuokrat nousussa! Omistusasuminen kannattaa! Tätä mantraa on toisteltu matalien korkojen aikoina tiuhaan.
Omistusasumista on pidetty fiksuna, vaikka asuntojen hinnat ovat olleet historiallisesti verrattain korkealla.
Nyt harkinta eri asumisvaihtoehtojen välillä on aiempaa visaisempaa: Taloussanomien Suomen Rahatiedolta tilaama selvitys osoittaa, että omistusasunnon ostajan lasku on paisunut vuoden aikana kuin varkain.
Pääkaupunkiseudulta asunnon hankkiva velallinen joutuu maksamaan lainamaksuina useita tuhansia euroja enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuukausimaksu esimerkiksi pienestä omistusyksiöstä tai -kaksiosta Helsingissä on noussut vuodessa lähes sadalla eurolla.
Hinnat nousevat,
samoin korot
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoden huhti–kesäkuuhun verrattuna 3,2 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 3,7 prosenttia.
Hintojen nousu on ollut aivan viime kuukausina tätä maltillisempaa.
Samaan aikaan nousevat kuitenkin korot. Tästä syystä omistusasunnon ostajan kustannukset kasvavat jo tuntuvasti, Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen korostaa.
– Vuokra-asumisen kustannuksista on puhuttu paljon, mutta kun tilastoja nyt katsoo, herää kysymys, onko omistusasuminen enää parempi vaihtoehto.
Oheinen laskelma (ks. alla) osoittaa, että 30 neliön vanhan kerrostaloasunnon Helsingissä ostava joutuu ottamaan keskimäärin runsaat 118 000 euroa lainaa asuntonsa rahoittamiseksi. Samantyyppisen asunnon sai viime vuonna vastaavaan aikaan vajaat 8 000 euroa pienemmällä lainasummalla.
Kuukaudessa 30 neliön yksiön ostajan lasku Helsingissä on nyt 81 euroa suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, yhteensä 653 euroa.
– Jos ajattelee, että omistusasunnossa lainamaksujen päälle tulee vielä yhtiövastike, jota vuokra-asunnosta ei makseta, kyllä omistusasuminen alkaa olla hinnoissaan, Rekonen sanoo.
Vertailua vuokra-asumiseen voi tehdä tarkastelemalla vapaarahoitteisten asuntojen vuokria Helsingissä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yksiöiden keskivuokra oli 19,28 euroa neliöltä. Tällöin 30 neliön vuokra-asunnon hinnaksi tulee 578 euroa. Aivan keskusta-alueella hinnat ovat tätä kalliimpia.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa ensimmäisellä neljänneksellä 3,6 prosentin vuosivauhtia koko maassa ja 7,3 prosentin vauhtia pääkaupunkiseudulla.
Onko lainan
ottamiseen varaa?
Rahatiedon vertailussa tarvittavan asuntolainan määräksi laskettiin 85 prosenttia asunnon arvosta. Asuntojen hinnat puolestaan laskettiin Tilastokeskuksen velattomien neliöhintojen perusteella vuoden toisella neljänneksellä.
Rahatiedon Seppo Rekonen toteaa, että selvitys herättää ennen muuta kysymyksen siitä, kuinka monella on enää varaa asuntolainan alkupääoman rahoittamiseen. Entä: onko kookkaiden lainojen ottaminen epävakaina talousaikoina järkevää?
Esimerkiksi edellä mainitun esimerkkiyksiön 15 prosentin omarahoitusosuus nousee liki 21 000 euroon.
Rekonen muistuttaa, että asuntojen hinnat ovat hyvin korkeat, ja niin pankkien korkomarginaaleissa kuin viitekoroissa suunta on ennemmin ylös kuin alas.
Uuden asuntolainan kokonaiskorko nousi heinäkuussa 2,72 prosenttiin kesäkuun 2,68 prosentista. Kokonaiskorko kertoo, mitä asuntolaina todellisuudessa maksaa. Mukaan on laskettu viitekorko, marginaali sekä nostokulut ja laskutuslisät laina-ajalle jaksotettuna.
Korkojen nousun on ennustettu jatkuvan lähiaikoina. Tämä on kasvattanut viime aikoina huolia suuria asuntolainoja ottavien kotitalouksien velkakestävyydestä.
Suomen Pankki varoitti kesäkuisessa talouskatsauksessaan, että kasvanut velkaantuneisuus lisää kotitalouksien haavoittuvaisuutta talouden epävakaina aikoina. Tällä taas voi olla vaikutusta myös koko Suomen talouden suhdanneherkkyyteen.
– Kysymys on nyt, onko tämä oikea hetki ostaa asuntoa, ettei tule Musta Pekka käteen, Rekonen toteaa.
| Kuukausimaksujen nousu | |||
|---|---|---|---|
| 85 % rahoituksella tarvittava lainamäärä, euroa; vanhat kerrostaloyksiöt, velattomat neliöhinnat (esimerkki 30 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 653 | 572 | 81 |
| Espoo | 498 | 439 | 59 |
| Vantaa | 434 | 379 | 55 |
| vanhat kerrostalokaksiot, velattomat neliöhinnat (esimerkki 50 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 892 | 794 | 97 |
| Espoo | 733 | 660 | 73 |
| Vantaa | 577 | 527 | 50 |
| vanhat kerrostalokolmiot, velattomat neliöhinnat (esimerkki 75 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 1321 | 1201 | 120 |
| Espoo | 1022 | 915 | 107 |
| Vantaa | 798 | 727 | 71 |
| vanhat rivitalot, velattomat neliöhinnat (esimerkki 85 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 1306 | 1197 | 109 |
| Espoo | 1364 | 1245 | 120 |
| Vantaa | 1092 | 987 | 104 |
| Lähde: Lähde: Suomen Rahatieto, pohjatiedot Tilastokeskus | |||
| Näin paljon tarvittava laina on kasvanut | |||
|---|---|---|---|
| 85 % rahoituksella tarvittava lainamäärä, euroa; vanhat kerrostaloyksiöt, velattomat neliöhinnat (esimerkki 30 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 118193 | 110460 | 7732 |
| Espoo | 90194 | 84689 | 5505 |
| Vantaa | 78642 | 73223 | 5419 |
| vanhat kerrostalokaksiot, velattomat neliöhinnat (esimerkki 50 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 161543 | 153412 | 8131 |
| Espoo | 132728 | 127500 | 5228 |
| Vantaa | 104593 | 101843 | 2750 |
| vanhat kerrostalokolmiot, velattomat neliöhinnat (esimerkki 75 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 239318 | 231897 | 7421 |
| Espoo | 185130 | 176651 | 8479 |
| Vantaa | 144521 | 140312 | 4209 |
| vanhat rivitalot, velattomat neliöhinnat (esimerkki 85 m2) | |||
| kaupunki | Q2/2011 | Q2/2010 | muutos |
| Helsinki | 236474 | 231158 | 5317 |
| Espoo | 247095 | 240365 | 6730 |
| Vantaa | 197748 | 190693 | 7056 |
| Lähde: Lähde: Suomen Rahatieto, pohjatiedot Tilastokeskus | |||














Kommentit (511)
Hyvin on kyllä porukalle saatu myytyä korkokattoja vaikka korkojen noususta ei ole tietoakaan.
Me maksetaan tonni Hgin kaup. 110m2 asunnosta - ja ollaan tyytyväisiä. Jos työttömyys iskisi, sossu maksaisi vuokran (kolme lasta).
Pointti onkin siina, etta kannattaa laskea, kenelle ne ekstrakulut maksaa. Jos asuu vuokralla 10 vuotta, maksaa tottakai vuokranantajalle. JOS kuitenkin vuokra per kk on pienempi, kuin vastaavan asunnon lainankorot ja yhtiovastike per kk, kannattaa mieluummin asua vuokralla ja saastaa rahaa mahdollisimman korkeatuottoiselle tilille. Nain voi ostaa saastoilla asunnon (lahes) velattomasti ja myos lainakorottomasti saastojakson jalkeen.
Jos taas ottaa heti lainan esim. 10 vuodeksi ja maksaa korkoja (+yhtiovastiketta) enemman kuin maksaisi vuokraa, on paatynyt maksamaan pankille "vuokraa" koko lainanhoitoajalta.
Myyt ?
Syöt ?