Tässä on asuntovelkaisen suurin riski: Ero!
Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Työttömäksi jääminen on monen asuntovelkaisen suurin pelko, mutta enemmän kannattaisi pelätä avioeroa. Se tekee paljon suurempaa tuhoa asuntovelkaisen kukkarossa ja on myös todennäköisempi. Taloussanomat selvitti, miten asuntovelkaiselle käy avioerossa. Katso kuka selviää ja kenen talous menee kuralle.
27.6.2011 06:02
188
Lämmin muisto unelmien kesähäistä muuttuu äkkiä kitkeräksi penninvenyttämiseksi, jos pariskunnan osapuolet eivät ole varautuneet avioeroon.
Eronneen taloudenpito on pahimmillaan ankeuden juhlaa, varsinkin jos yrittää pitää entisestä elämäntyylistään kiinni.
Tämä käy ilmi Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämistä laskelmista.
Laskelman esimerkkihenkilöiden, 44-vuotiaan Pertun ja 45-vuotiaan Liisan, lähes kaikki kulut kaksinkertaistuvat avioeron myötä.
Avioliiton aikana lehtitilaukset, lainakulut, vakuutukset ja muut kulut hoidettiin kahdestaan, mutta eron jälkeen ne on maksettava yksin.
Laskelman perusteella moni joutuu luopumaan entisestä yhteisestä kodista, sillä harva jaksaa maksaa yksin kahdelle ihmiselle mitoitettua lainaa.
Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka omalle taloudelle kävisi erotilanteessa. Pelkkä ajatuskin on masentava ja kaukainen.
– Avioero on meidän tutkimuksemme mukaan kaikkein suurin taloudellinen uhka – vaikka sitä vertaisi työttömyyteen, sairastumiseen tai puolison kuolemaan, Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen sanoo.
– Muita tilanteita varten voi ottaa vakuutukseen. Silti todennäköisyyksien perusteella avioero on paljon yleisempi kriisi kuin moni muu, hän jatkaa.
Harva jaksaa maksaa
kahden asuntolainaa
Laskelman Pertulla ja Liisalla on yhteisessä omistuksessaan 300 000 euron arvoinen kerrostaloasunto. Eron sattuessa asuntolainaa on jäljellä yhteensä 150 000 euroa. Sitä on tarkoitus lyhentää 18 vuoden ajan.
Eroon asti molemmat osapuolet ovat lyhentäneet asuntolainaa samaa tahtia, eli he omistavat asunnon puoliksi.
Liisa haluaisi jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, sillä asunto on hänelle mieluisa. Liisa tarvitsisi kuitenkin 75 000 euroa lisää lainaa, jotta hän voisi lunastaa Pertun osuuden asunnosta itselleen.
Perttu on ratkaisulle myötämielinen, joten hän myy osuutensa Liisalle.
Järjestelyn myötä Liisan velkataakka kasvaa avioliiton aikaisesta 150 000 eurosta 225 000 euroon.
Jos Liisa haluaisi jäädä asuntoon asumaan, hänen pitäisi tienata mieluusti ainakin 4 500 euroa kuussa. Silloin pakollisten menojen jälkeen käteen jäisi yli 1 400 euroa. Sillä pärjäisi kohtuullisesti, tosin suuri muutos korkotasossa voisi tiukentaa taloutta.
3 500 euron kuukausituloilla asuntoon voisi jäädä asumaan, mutta käteen jäisi vain hiukan yli 800 euroa kuussa. Korkotason nousi tarkoittaisi taloudellisia hankaluuksia, sillä puskuria ei juuri olisi.
Asuntoon jäävän Liisan elintaso käytännössä romahtaa, sillä avioliiton aikana kulutukseen jäi menojen jälkeen yli 2 000 euroa kuussa.
Eroava lapsiperhe tarvitsee
kaksi perhekämppää
Esimerkkilaskelmassa Perttu muuttaa 50 neliön kaksioon, jota varten hän ottaa 150 000 euroa asuntolainaa. Hänellä on 75 000 euroa vähemmän lainaa kuin entiseen asuntoon jääneellä Liisalla. Perttu aikoo hoitaa lainansa 18 vuodessa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
150 000 euron asuntolainan hoitaminen 18 vuoden laina-ajalla onnistuisi Pertulta hyvin vielä 3 500 euron tuloilla. Hänellä jäisi muuhun elämään lähes 1 600 euroa kuussa.
Mutta 2 800 euron kuukausituloilla Perttu ei kykenisi enää ostamaan 50 neliön kaksiotaan. Silloin elämiseen jäisi pakollisten menojen jälkeen 415,87 euroa.
– Avioerojen kohdalla lisääntyneet kulut liittyvät erityisesti asumiseen. Kulut nousevat varsinkin jos pariskunnalla on lapsia, jotka ovat vuoroin isän ja vuoroin äidin luona. Tavallaan yhdestä isosta asunnosta pitää muuttaa kahteen isoon asuntoon, Nordean Numminen muistuttaa.
Sovi raha-asioista
rakastuneena
Nordean Numminen kehottaa pariskuntia sopimaan raha-asioista jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Omaisuuden jakaminen on usein rutkasti takkuisempaa siinä vaiheessa, kun keskustelu on muuttunut huutamiseksi ja perintövaasit lentävät pitkin arvohuoneistoa.
– Talous- ja raha-asiat pitää järjestää selkeästi ja reilusti silloin, kun ollaan rakastuneita ja menee hyvin, Numminen sanoo.
Reilusta sopimisesta on hyötyä, vaikka eroa ei koskaan tulisikaan. Rahariidat vähenevät, kun kumpikaan ei pääse sanomaan, että maksaa aina kaiken. Myös avioehtoa kannattaa harkita vakavasti – varsinkin yrittäjäperheissä.
– Nordean tutkimuksen mukaan 13 prosenttia on tehnyt avioehdon. Osa pelännee asian ottamista puheeksi. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, että avioerotilanteessa pienyrittäjä, esimerkiksi kampaaja, joutuu jakamaan myös yrityksen omaisuuden. Pahimmassa tapauksessa avioerossa menee myös oma elinkeino, Numminen sanoo.
Alla olevasta laskelmasta näet, kuinka pariskunnan osapuolten taloudelle käy heidän muuttaessa erilleen. Taulukko on laskettu 33 600 euron (2 800 €/kk), 42 000 euron (3 500 €/kk) ja 54 000 euron (4 500 €/kk) vuosituloilla.
Taulukkojen nettopalkassa on huomioitu alijäämähyvitys.
Nummisen kolme vinkkiä: Näin vältät rahariidat
– Yhteinen omaisuus molempien nimiin. Silloin omistusasunnon puolikkaasta ei tarvitse tapella käräjillä.
– Maksakaa yhteiset kulut tulojenne mukaisessa suhteessa. Enemmän tienaava myös maksaa enemmän.
– Perustakaa yhteinen taloustili molempien nimiin, ja tehkää muun muassa ruokaostokset siltä tilitä.
