Tässä on asuntovelkaisen suurin riski: Ero!

Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Tässä on asuntovelkaisen suurin riski: Ero!
Työttömäksi jääminen on monen asuntovelkaisen suurin pelko, mutta enemmän kannattaisi pelätä avioeroa. Se tekee paljon suurempaa tuhoa asuntovelkaisen kukkarossa ja on myös todennäköisempi. Taloussanomat selvitti, miten asuntovelkaiselle käy avioerossa. Katso kuka selviää ja kenen talous menee kuralle.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
27.6.2011 06:02
Kommentit 187

Lämmin muisto unelmien kesähäistä muuttuu äkkiä kitkeräksi penninvenyttämiseksi, jos pariskunnan osapuolet eivät ole varautuneet avioeroon.

Eronneen taloudenpito on pahimmillaan ankeuden juhlaa, varsinkin jos yrittää pitää entisestä elämäntyylistään kiinni.  

Tämä käy ilmi Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämistä laskelmista.

Laskelman esimerkkihenkilöiden, 44-vuotiaan Pertun ja 45-vuotiaan Liisan, lähes kaikki kulut kaksinkertaistuvat avioeron myötä.

Avioliiton aikana lehtitilaukset, lainakulut, vakuutukset ja muut kulut hoidettiin kahdestaan, mutta eron jälkeen ne on maksettava yksin.

Laskelman perusteella moni joutuu luopumaan entisestä yhteisestä kodista, sillä harva jaksaa maksaa yksin kahdelle ihmiselle mitoitettua lainaa.

Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka omalle taloudelle kävisi erotilanteessa. Pelkkä ajatuskin on masentava ja kaukainen.

– Avioero on meidän tutkimuksemme mukaan kaikkein suurin taloudellinen uhka – vaikka sitä vertaisi työttömyyteen, sairastumiseen tai puolison kuolemaan, Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen sanoo.

– Muita tilanteita varten voi ottaa vakuutukseen. Silti todennäköisyyksien perusteella avioero on paljon yleisempi kriisi kuin moni muu, hän jatkaa.

Harva jaksaa maksaa
kahden asuntolainaa

Laskelman Pertulla ja Liisalla on yhteisessä omistuksessaan 300 000 euron arvoinen kerrostaloasunto. Eron sattuessa asuntolainaa on jäljellä yhteensä 150 000 euroa. Sitä on tarkoitus lyhentää 18 vuoden ajan.

Eroon asti molemmat osapuolet ovat lyhentäneet asuntolainaa samaa tahtia, eli he omistavat asunnon puoliksi.

Liisa haluaisi jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, sillä asunto on hänelle mieluisa. Liisa tarvitsisi kuitenkin 75 000 euroa lisää lainaa, jotta hän voisi lunastaa Pertun osuuden asunnosta itselleen.

Perttu on ratkaisulle myötämielinen, joten hän myy osuutensa Liisalle.

Järjestelyn myötä Liisan velkataakka kasvaa avioliiton aikaisesta 150 000 eurosta 225 000 euroon.

Jos Liisa haluaisi jäädä asuntoon asumaan, hänen pitäisi tienata mieluusti ainakin 4 500 euroa kuussa. Silloin pakollisten menojen jälkeen käteen jäisi yli 1 400 euroa. Sillä pärjäisi kohtuullisesti, tosin suuri muutos korkotasossa voisi tiukentaa taloutta.

3 500 euron kuukausituloilla asuntoon voisi jäädä asumaan, mutta käteen jäisi vain hiukan yli 800 euroa kuussa. Korkotason nousi tarkoittaisi taloudellisia hankaluuksia, sillä puskuria ei juuri olisi.

Asuntoon jäävän Liisan elintaso käytännössä romahtaa, sillä avioliiton aikana kulutukseen jäi menojen jälkeen yli 2 000 euroa kuussa.

Eroava lapsiperhe tarvitsee
kaksi perhekämppää

Esimerkkilaskelmassa Perttu muuttaa 50 neliön kaksioon, jota varten hän ottaa 150 000 euroa asuntolainaa. Hänellä on 75 000 euroa vähemmän lainaa kuin entiseen asuntoon jääneellä Liisalla. Perttu aikoo hoitaa lainansa 18 vuodessa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

150 000 euron asuntolainan hoitaminen 18 vuoden laina-ajalla onnistuisi Pertulta hyvin vielä 3 500 euron tuloilla. Hänellä jäisi muuhun elämään lähes 1 600 euroa kuussa.

Mutta 2 800 euron kuukausituloilla Perttu ei kykenisi enää ostamaan 50 neliön kaksiotaan. Silloin elämiseen jäisi pakollisten menojen jälkeen 415,87 euroa.

– Avioerojen kohdalla lisääntyneet kulut liittyvät erityisesti asumiseen. Kulut nousevat varsinkin jos pariskunnalla on lapsia, jotka ovat vuoroin isän ja vuoroin äidin luona. Tavallaan yhdestä isosta asunnosta pitää muuttaa kahteen isoon asuntoon, Nordean Numminen muistuttaa.

Sovi raha-asioista
rakastuneena

Nordean Numminen kehottaa pariskuntia sopimaan raha-asioista jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Omaisuuden jakaminen on usein rutkasti takkuisempaa siinä vaiheessa, kun keskustelu on muuttunut huutamiseksi ja perintövaasit lentävät pitkin arvohuoneistoa.

– Talous- ja raha-asiat pitää järjestää selkeästi ja reilusti silloin, kun ollaan rakastuneita ja menee hyvin, Numminen sanoo.

Reilusta sopimisesta on hyötyä, vaikka eroa ei koskaan tulisikaan. Rahariidat vähenevät, kun kumpikaan ei pääse sanomaan, että maksaa aina kaiken. Myös avioehtoa kannattaa harkita vakavasti – varsinkin yrittäjäperheissä.

– Nordean tutkimuksen mukaan 13 prosenttia on tehnyt avioehdon. Osa pelännee asian ottamista puheeksi. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, että avioerotilanteessa pienyrittäjä, esimerkiksi kampaaja, joutuu jakamaan myös yrityksen omaisuuden. Pahimmassa tapauksessa avioerossa menee myös oma elinkeino, Numminen sanoo.

Alla olevasta laskelmasta näet, kuinka pariskunnan osapuolten taloudelle käy heidän muuttaessa erilleen. Taulukko on laskettu 33 600 euron (2 800 €/kk), 42 000 euron (3 500 €/kk) ja 54 000 euron (4 500 €/kk) vuosituloilla.

Taulukkojen nettopalkassa on huomioitu alijäämähyvitys.

Nummisen kolme vinkkiä: Näin vältät rahariidat

– Yhteinen omaisuus molempien nimiin. Silloin omistusasunnon puolikkaasta ei tarvitse tapella käräjillä.
– Maksakaa yhteiset kulut tulojenne mukaisessa suhteessa. Enemmän tienaava myös maksaa enemmän.
– Perustakaa yhteinen taloustili molempien nimiin, ja tehkää muun muassa ruokaostokset siltä tilitä.


[zoom]

[zoom]

Lisää Aiheesta
UutinenNäin sinkku häviää pelin (6.6.2011 06:02)
UutinenSinkun talous kaatuu näin helposti (29.10.2010 06:01)
UutinenSinkku, sinä selviät 583 eurolla (19.10.2010 11:37)
UutinenVaro, tämä tekee sinusta köyhän (16.7.2010 06:01)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (187)

Huono 0
Media on täynnä unelmahöttöä: "Unelmahäät", "Satuhäät", "Unelmakämppä", "Neljät häät" jne. Eiköhän olisi aika pudottaa odotuksia ja olla ihan tyytyväinen, jos saa edes kunnollisen ja uskollisen puolison? Vaikkei ihan unelmamies tai -nainen olisikaan. Kun odotukset on liian korkealla, kaikki pitää saada heti ja nyt ja lapsetkin tehdään näyttöesineiksi tuloksena on - "Unelmaero". Ainakin asianajajan vinkkelistä.
Dr Destruction
Tarina jatkuu;
- Liisa löytää varakkaan Kostaksen ruotsinlaivalta ja aika nopeasti jää hoitamaan perheyrityksen tilaa Malpokseen
- Perttu saa törkeän perinnön aika nopeasti, ostaa porchen, laitattaa hiusistutuksen ja valkaisee hampaat. Nuorehko kampaaj tarttuu mukaan ja uusi tarina alkaa
Kulut ei mene aina puoliks'
Ja kaikissa erotapauksissa kärsijöiksi joutuvat lapset. On selvää että kummallakaan osapuolella ei ole samoja mahdollisuuksia kustantaa oman yksityitalouden lisäksi lasten harrastuksia ... ja sosiaalitoimisto ja mielenterveyspalvelut saavat uusia asiakkaita...
Vanhempien kustannukset 2* yhteensä mutta tulot pysyvät samana.
Avioliittoa pitäisi suunnitella kuten yrityksen perustamista ja riskianalyysissa pitäisi huomioida myös mahdollinen irtautuminen sijoituksesta, koska se tapahtuu todennäköisesti.

Säästyisi paljon aikaa, rahaa ja vaivaa jos kaikki kaikki tapahtuisi lähes automaattisesti "irtautumis" nappulan painamisen jälkeen.
it's just business
Vieläkin suurempi riski on se, että alkaa pelaamaan homehelvettitalolla katsoppa kun kuuseen kurkottaa se katajaan kopsahtaa. Hupskeikkaa velkaa voi olla yhtäkkiä 700000€ vaikka hometalon hinta oli 200000€. En tiedä onko tuossa leveän elämän aiheuttamaa lisää koska 700000€ tuntuu todella kovalta lainasummalta.
on olemassa vielä suurempi riski - hometalopelihelvetti
Yli puolet avioliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin, eli on jopa todennäköisempää että asunnosta riidellään jossain vaiheessa kuin että ei riideltäisi. Avioehto on hyvä tehdä ettei nainen vie omaisuutta.
avioehto ehdottomasti
Totta on. Avioero on suurin riski. Ja toiseksi suurin riski on hallituksen taloussuunnitelmat asuntovelkaiselle. Kolmas riski on työttömyys. Tarviiko yhtään enempää riskejä?
velkaa on vielä, mutta ei liikaa
Elämä on opettanut minulle kalliisti (minulle se tuli maksamaan n. 10 000 euroa se oppitunti), että tässä maailmassa ei kannata luottaa kehenkään vaan kaikesta rahaan liittyvästä pitää olla selvät sopimukset olemassa. Jouduin koijarin vedättämäksi ja siitä irti pääsemiseksi minulta paloi 10 000 euroa. Oppitunti tuli nuorena. Enää en koskaan tee rahan kanssa mitään kenenkään kanssa ilman selkeitä sopimuksia. Ottakaa tämä neuvo ilmaiseksi! Joka asiasta sopimus!
koijarin vedättämä
Muita tilanteita varten voi ottaa vakuutukseen.

SUOMEN VALTIO ON VAKUUTTANUT JOKAISEN:
KELA
TOIMELIAISUUS- TUKEA SOSIAALITÄDILTÄ
AKTIVOIMISTUKEA
HELYN SEDÄLTÄ
Sopikaa ihmiset joka asiasta etukäteen aina kun on rahasta kyse. Säästytte vatsahaavoilta, verenpainetaudeilta, sydäntaudeilta, alkoholismilta parhaimmassa tapauksessa. Se on kuule kovin raskasta se elämä kun on tilanne päällä ja asioista joutuu riitelemään. Usein kuukausia, joskus jopa vuosia kestävät väännöt tuhoavat terveyden tehokkaasti.
sen kokenut
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 ... 19 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Yhteistyössä

Taloussanomat - Uutiset

Helsinki
Puolipilvistä ja poutaa 16
Oulu
Selkeää ja poutaa 10
Tokio
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta 15
Ennuste klo 21:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Toivotko Kreikan pysyvän euroalueessa?
 
 
Dilbert – 22.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949