Varaudu tähän: Korkovähennyksen poisto veisi jopa tuhansia euroja

Asuntolainan verovähennysoikeuden asteittaista poistamista ollaan julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kirjaamassa parhaillaan neuvoteltavaan hallitusohjelmaan.

Myös verotuksen uudistamista valmistellut valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä ehdotti joulukuussa verovähennysoikeudesta luopumista.

Suomen Rahatieto selvitti Taloussanomille muutoksen vaikutuksia eri suuruus- ja korkoluokan lainoihin. Enimmillään muutos tarkoittaisi asuntovelalliselle perheelle kuukaudessa satojen eurojen ja vuodessa jopa tuhansien eurojen menetystä, jos vähennys poistuisi kokonaan.

Esimerkkitapauksessa 200 000 euron lainan 25 vuodeksi ottanut pariskunta menettäisi kuukaudessa 138 euron verohyödyn ja vuodessa 1 659 euron hyödyn, jos asuntolainan korko olisi kolme prosenttia.

Vaikutus vaihtelee korkoprosentin mukaan. Euribor-korkojen nousun on ennakoitu jatkuvan. Nyt 12 kuukauden euribor on 2,14 prosenttia.

Kuuden prosentin korolla kuukausimenetys olisi verovähennyksen poistuessa 233 euroa ja vuodessa menetys nousisi 2 800 euroon. (Katso laskelmat eri korkotasoilla taulukosta jutun lopussa.)

Myös yksin asuntovelkaansa maksavalle korkovähennyksen poistumisella olisi suuri merkitys.

Sinkun ottaessa 100 000 euron lainan 15 vuoden takaisinmaksuajalla olisi vaikutus kolmen prosentin korolla 68 euroa kuukaudessa ja vuodessa 819 euroa. Korkeammalla kuuden prosentin korolla puhutaan jo 117 euron menetyksestä kuukaudessa ja vuodessa 1 400 eurosta.

Enimmäisvähennys 1400 euroa
henkilöä kohden

Asuntovelallisen pääomatuloista vähennetään korkomenot, ja mikäli ne ylittävät pääomatulojen määrän, saa 28 prosenttia syntyneestä alijäämästä vähentää ansiotulojen eli palkan veroista. Ensiasunnon ostajalle prosenttiluku on 30 ensimmäisen kymmenen vuoden ajan.

Alijäämähyvitys siis pienentää veroprosenttia ja suurentaa käteen jäävän palkan määrää.

Vähennyksen enimmäismäärä on 1 400 euroa henkilöä kohden, pariskunta voi vähentää 2 800 euroa. Yhtä alaikäistä lasta kohden voi vähentää 400 euroa lisää ja kahta tai useampaa alaikäistä lasta kohden 800 euroa lisää.

Esimerkiksi nelihenkinen perhe voi siis vähentää verosta alijäämähyvityksenä enintään 3 600 euroa.

Kirpaisisi pahiten
pieni- ja keskituloisia

Asuntolainan verovähennysoikeuden poistaminen koskettaisi pahimmin pieni- ja keskituloisia asuntovelallisia eli esimerkiksi nuoria lapsiperheitä. Heidän palkkaveroprosenttinsa nousisi enemmän kuin suurituloisten.

Tämä tieto ilmenee Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemistä laskelmista.

Pariskunnalla korkovähennyksen poistuminen nostaisi ansiotulojen veroprosenttia noin 2–3 prosenttiyksikköä.

Esimerkkitapauksessa Helsingissä asuvan 2 500 euroa kuukaudessa (30 000 euroa vuodessa) ansaitsevan pariskunnan toisen puoliskon palkan veroprosentti nousisi 17,0 prosentista 20,0 prosenttiin, kun korkovähennys poistuu. Näin kävisi silloin, kun asuntolainan korko on kolme prosenttia.

Jos asuntolainan korko olisi kuusi prosenttia, olisi muutos paljon isompi. Tuolloin veroprosentti nousisi 15,0 prosentista 20,0 prosenttiin korkovähennyksen poistuessa.

Pariskunnan enemmän tienaavan puoliskon (3 500 e/kk, 42 000 e/v) veroprosentti puolestaan nousisi ensimmäisessä tapauksessa 23,5 prosentista 25,5 prosenttiin ja jälkimmäisessä tapauksessa 22,0 prosentista 25,5 prosenttiin.

Kolme tonnia kuussa tienaavan yksineläjän veroprosentti puolestaan nousisi korkovähennyksen poistuessa kolmen prosentin korolla 20,5 prosentista 23,0 prosenttiin ja kuuden prosentin korolla 19,0 prosentista 23,0 prosenttiin. (Katso tarkemmat laskelmat taulukosta 2.) 

.

.