Naapuri grillaa, nyt meni hermot!

Et kai terrorisoi naapuria silkkaa ajattelemattomuuttasi? Moni tekee mokia silkkaa tietämättömyyttään, ja saa naapurit suuttumaan.

Esimerkiksi parvekkeella grillaus ja tupakointi ärsyttää monia. Parvekkeella grillaamisen epäillään sytyttäneen hiljattain tulipalon helsinkiläisessä kerrostalossa. Saako parvekkeella grillata? 

– Ehkä suurin virhekäsitys on, että parvekkeella grillaaminen on paloturvallisuussyistä kielletty pelastuslaissa, Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm sanoo.

Laki ei kuitenkaan kiellä parvekegrillausta, kunhan käytössä on sähkö- tai kaasugrilli. Avotulta parvekkeella ei saa koskaan tehdä.

Taloyhtiöt voivat silti kieltää parvekegrillaamisen järjestyssäännöissään, ja monet niin tekevätkin.

Furuhjelmin mukaan taloyhtiö ei voi kuitenkaan tehdä mitään, vaikka asukas grillaisi parvekkeella jatkuvasti. Häädön perusteeksi moinen rikkomus ei riitä.

Taloyhtiöt lisäävät kiellon järjestyssääntöihinsä tietoisina siitä, etteivät voi ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin säännön rikkojaa kohtaan. Lausekkeen toivotaan herättävän keskustelua ja ohjaavan toimintaa.

Moni taloyhtiö haluaisi kieltää myös parvekkeella tupakoinnin. Koska tupakointi on Suomessa sallittua, taloyhtiö ei voi rajoittaa sitä asunnoissa ja yksityisparvekkeilla – paitsi, jos savu kulkeutuu muihin asuntoihin.

Taloyhtiön pitäisi kuitenkin pystyä osoittamaan, että tupakoinnista aiheutuu naapureille todellista terveyshaittaa, jota ei voida korjata esimerkiksi korjaamalla talon rakenteita.

Taloyhtiön yleisissä tiloissa, kuten saunatiloissa ja tuuletusparvekkeilla, tupakointi kielletään tupakkalaissa.

Vuokralainen,
tunne oikeutesi autopaikkaan

Asunto-osakeyhtiölaki muuttui viime kesänä, ja moni vuokralainen on vielä tietämätön uusista oikeuksistaan.

Ennen heinäkuuta 2010 vuokralainen ei ollut oikeutettu autopaikkaan. Uusi laki muutti tilannetta.

– Autopaikoissa pitää kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Vuokralainen, olet oikeutettu saamaan autopaikan samoilla periaatteilla kuin osakkeenomistaja, Furuhjelm sanoo.

– Paikat eivät voi olla ikuisesti samojen käyttäjien hallinnassa, vaan pitää olla kiertoa.

Pihoilla on muistettava myös, etteivät hännäkkäät perheenjäsenet ole tervetulleita lasten leikkipaikoille. Näin määrää jo järjestyslaki.

Remontointi ja ammatinharjoitus
turmelevat naapurisovun

Isännöitsijöiden mukaan eniten ärtymystä taloyhtiöissä aiheuttaa öinen meteli, jota etenkään omakotitalojen nuoret kasvatit eivät aina ymmärrä synnyttävänsä.

Huomaavainen kerrostaloasukas ei paisko ulko-ovia ja muistaa, etteivät useimmat kodinkoneet ole yöeläimiä.

Marina Furuhjelmin mukaan taloyhtiön järjestyssäännöissä voidaan kieltää leipäkoneiden ja kuivausrumpujen öinen käyttö, jos ne pitävät kovaa ääntä. Koneita ei kannata laittaa jyskyttämään vasten naapurin seinää.

Yörauhan useimmat ymmärtävät, mutta järjestyssääntöjen kohta remonttirauhasta tulee monelle yllätyksenä. Työssäkäyvälle sunnuntait olisivat käypää nikkarointiaikaa, mutta remontit pitää hoitaa arkipäivinä.

– Toiset eivät edes ymmärrä, että remontointi voi aiheuttaa häiriötä. Porakoneen ääni kantautuu rakenteissa kauas, jopa toiseen porraskäytävään, sanoo Markku Litja Helsingin Ammatti-Isännöitsijöistä.

Etenkin vanhat taloyhtiöt rajoittavat myös mattojen tamppauksen tiettyihin kellonaikoihin – eri päiville kuin vuodevaatteiden tuuletuksen.

Musiikki muuttuu häiritseväksi, jos naapuri joutuu kuuntelemaan sitä kaiken aikaa. Pianoläksyjen harjoittelua pari tuntia illassa täytyy suvaita, mutta ammattimainen harjoittelu kahdeksan tunnin päivineen ei kerrostalossa välttämättä käy.

Suihkusta on
turha valittaa

Kerrostalossa asuvan pitää kuitenkin sietää normaalin elämisen ääniä, eikä mitä tahansa voida kieltää.

– Normaaliin asumiseen järjestyssäännöillä ei voida puuttua. Suihku ja vessa kuuluvat normaaliin asumiseen, eikä suihkussa käymistä yöllä voi mitenkään kieltää järjestyssäännöissä, Isännöintiliiton Marina Furuhjelm sanoo.

– Joitain ääniä kuuluu väistämättä. Se on sitä yhteisöasumista.

Silloin tällöin meteliä saa olla enemmänkin.

– Ihmisellä saa joskus olla juhlat yöaikaankin, Furuhjelm huomauttaa. 

Töryt pois käytävästä
ja parvekkeelta

Monessa taloyhtiössä sadatellaan törkyisiä parvekkeita. Pyykit pitäisi kuivattaa kaiteen alapuolella, ja myös satelliittiantennit kuuluvat näkymättömiin. Julkisivustaan tarkat taloyhtiöt kieltävät järjestyssäännöissään myös erilaiset sälekaihtimet parvekelaseissa.

Mallikas kerrostaloasukki kunnioittaa myös alakerran parveketta, eikä tuuleta pölyisiä mattojaan kaiteella.

Parvekkeella ei jo paloturvallisuussyistä pidä myöskään säilöä röykkiöittäin tavaraa.

Varovaisuus on syytä muista myös muissa tiloissa. Pelastuslain mukaan kellarikomerossa ei saa säilyttää palavia nesteitä, eikä kellarin käytävillä tai rapussa mitään muutakaan.

 – Paloturvallisuuden vuoksi rappukäytävissä ei saa säilyttää mahdollisia lastenvaunuja eikä edes rullalautoja, sanoo Mirja Lahti Keski-Uudenmaan Isännöitsijöistä.

Heinäkuun alussa voimaan tuleva uusi pelastuslaki määrää, että käytävään saa laittaa ovikranssin ja kynnysmaton, mutta ei esimerkiksi kukkaruukkua.

– Palovaroitin on asukkaan vastuulla, vaikka asuisit vuokralla, Asko Laukkanen Etelä-Savon Isännöitsijöistä muistuttaa.

Yli 60 neliön asunnossa palovaroittimia pitää olla kaksi.

Järjestyssäännöt
eivät ole jumalan sana

Marina Furuhjelmin mukaan taloyhtiöiden omat järjestyssäännöt ovat hyviä pelisääntöjä, mutta eivät täysin sitovia.

Jos järjestyssääntöjä rikotaan jatkuvasti, taloyhtiö voi häätää asukkaan ja ottaa asunnon haltuunsa vuokrattavaksi korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Häätö voi kohdata myös asunnon omistajaa, eikä vain vuokralaista.

Yksittäisistä uudenvuodenjuhlista häätöä ei voi saada, vaikka ne olisivat kuinka äänekkäät. Häiriön täytyy olla toistuvaa, eikä häätöä voi saada varoituksetta.

Lainsäädännön ja järjestyssääntöjen lisäksi asumista määrittelee taloyhtiön yhtiösääntö.

Yhtiöjärjestys on yhtiön sisäinen laki, joka määrittelee yhteiset säännöt ja sitoo nykyisiä ja uusia omistajia. Esimerkiksi kunnossapitoon ja remontointiin liittyvien määräyksien rikkominen johtaa pääsääntöisesti korvausten maksamiseen taloyhtiölle.

Osakkeenomistajat ovat usein tietämättömiä yhtiöjärjestyksen olemassaolosta. Ne, jotka yhtiöjärjestyksestä tietävät, eivät Furuhjelmin mukaan vaivaudu tarkistamaan sen sisältöä.

– Osakkeenomistajan asemassa pitäisi aina tarkistaa, mitä yhtiöjärjestyksessä on sanottu.